Mark. 10:1\u201312<\/p>\n\n\n\n
Jeesus siirtyy viimein Juudeaan. H\u00e4nen reittins\u00e4 kulkee Jordanin it\u00e4puolta pakanain alueelta pohjoisesta etel\u00e4\u00e4n. Suorin reitti Jerusalemiin veisi Jordanin l\u00e4nsipuolta, mutta v\u00e4liss\u00e4 on Samaria. Juutalaisten ja samarialaisten v\u00e4lit olivat huonot ja lis\u00e4ksi Samariaa saatettiin pit\u00e4\u00e4 jopa pakanoiden alueita saastaisempana. Siksi juutalaiset, varsinkin Jerusalemiin menness\u00e4\u00e4n, kiersiv\u00e4t Samarian.<\/p>\n\n\n\n
Matkalle on l\u00e4hdetty j\u00e4lleen suuren v\u00e4kijoukon seuraamana. Jeesus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 matka-aikaa hyv\u00e4ksi opettaakseen kansaa tapansa mukaan. Ep\u00e4selv\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, tapahtuuko Jeesuksen opetus liikkeell\u00e4, vai taukopaikoissa. Joka tapauksessa mukana on j\u00e4lleen my\u00f6s fariseuksia, jotka aloittavat Jeesuksen kanssa keskustelun. Heid\u00e4n kysymyksens\u00e4 ei kuitenkaan nouse uteliaisuudesta, vaan halusta saada Jeesus ansaan. Koetteluksi k\u00e4\u00e4nnetty sana sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s viitteen Jeesuksen k\u00e4rsimykseen p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4. Fariseusten kiusa on jo tulevan k\u00e4rsimyksen alkusoittoa.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n
Fariseusten esitt\u00e4m\u00e4 kysymys on haastava monella tapaa, ja todenn\u00e4k\u00f6isesti he tiet\u00e4v\u00e4tkin ainakin jollakin tasolla jo etuk\u00e4teen Jeesuksen mielipiteen asiasta. Ensinn\u00e4kin kysymykseen liittyy uskollisuus Moosesta kohtaan. My\u00f6nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Mooseksen olevan oikeassa, Jeesus todistaisi olevansa perinteinen juutalainen, mik\u00e4 veisi pohjaa h\u00e4nen julistusty\u00f6lt\u00e4\u00e4n. Mooseksen vastustaminen taas osoittaisi h\u00e4nen olevan kansan vihollinen. Riippumatta siis vastauksesta, Jeesus saisi osakseen paheksuntaa.<\/p>\n\n\n\n
Toinen syy, miksi fariseusten kysymys on haastava, tulee ilmi paikasta, jossa kysymys esitettiin. He matkasivat Jordanin rannalla Juudean er\u00e4maassa, jossa Johannes Kastaja oli toiminut. Johannes oli vangittu ja mestattu juuri kuningas Herodesta kohtaan esitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 avioliittokritiikin vuoksi. Kysymyksess\u00e4 oli siis my\u00f6s vahvasti poliittinen puoli, sill\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 voisi vastauksen perusteella mahdollisesti syytt\u00e4\u00e4 jopa maanpetoksesta. Luultavasti siksi Jeesus vastaakin fariseuksille melko yleisell\u00e4 tasolla ja vasta yksityisesti opetuslasten kanssa selitt\u00e4\u00e4 tarkemmin.<\/p>\n\n\n\n
Kysymys avioerosta on ovela siksikin, ett\u00e4 juutalaisessa opetuksessa sit\u00e4 ei ole koskaan kyseenalaistettu juuri Mooseksen antamien s\u00e4\u00e4d\u00f6sten vuoksi. Juutalaisten oppineiden keskustelu aiheesta liittyi enemm\u00e4nkin avioeron kelvollisiin syihin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asiasta oli kahta tulkintaa. Toinen oli hyvin vapaamielinen, jonka mukaan mies saattoi hyl\u00e4t\u00e4 vaimonsa mist\u00e4 tahansa syyst\u00e4, vaikkapa siksi, ett\u00e4 oli l\u00f6yt\u00e4nyt toisen, kauniimman ja nuoremman. Toinen taas oli hyvin tiukka ja rajoitti avioeron vain selke\u00e4sti tapauksiin joissa oli tapahtunut aviorikos.<\/p>\n\n\n\n
Asiaan liittyy sekin, ett\u00e4 avioerosta oli tullut er\u00e4\u00e4ll\u00e4 tapaa moniavioisuuden jatke. Juutalainen laki ei kielt\u00e4nyt moniavioisuutta, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 usean vaimon pit\u00e4minen tuli kalliiksi ja oli siksi eritt\u00e4in harvinainen. Avioeron my\u00f6t\u00e4 oli mahdollista olla moniavioinen per\u00e4kk\u00e4isten avioliittojen kautta.<\/p>\n\n\n\n
Jeesuksen vastaus on ovela, sill\u00e4 h\u00e4n nostaa kissan p\u00f6yd\u00e4lle heti k\u00e4ttelyss\u00e4 ja antaa fariseusten siteerata h\u00e4nelle Mooseksen antamaa s\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4. Mooseksen s\u00e4\u00e4d\u00f6ksen ensisijainen tarkoitus oli suojella heikompaa osapuolta eli vaimoa. Ilman laillista avioeroa, jonka osoituksena mies antoi vaimolle erokirjan, hyl\u00e4tty vaimo olisi todella huonossa asemassa. H\u00e4n ei voisi menn\u00e4 uudelleen naimisiin, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 olisi juurikaan mahdollisuuksia el\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 onkin mielenkiintoista, ett\u00e4 Jeesus sanoo Mooseksen antaneen s\u00e4\u00e4d\u00f6ksens\u00e4 juuri ihmisten kovasyd\u00e4misyyden vuoksi. Ajatus siin\u00e4 on se, ett\u00e4 miehet eiv\u00e4t voisi el\u00e4\u00e4 Jumalan alkuper\u00e4isen s\u00e4\u00e4t\u00e4myksen mukaan, joten heille suotiin my\u00f6nnytys, joka piti huolta my\u00f6s vaimosta.<\/p>\n\n\n\n
Sen sijaan Jumalan alkuper\u00e4inen tarkoitus oli, ett\u00e4 avioliitto on pysyv\u00e4. Avioeron ei siis pit\u00e4isi edes olla vaihtoehto. Jeesuksen tavoin etenkin tiukempaa tulkintaa perustelivat jotkin muutkin juutalaiset juuri luomiskertomuksella. Yhten\u00e4 osana juutalaisten oppineiden keskusteluissa olikin kysymys juuri uudelleen avioitumisesta. Tiukempaa kantaa kannattavat olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 luomiskertomuksen perusteella uudelleen avioituminen on kielletty\u00e4 niin kauan kuin entinen, hyl\u00e4tty puoliso on viel\u00e4 elossa.<\/p>\n\n\n\n
Jeesus on selke\u00e4sti samalla linjalla, mik\u00e4 tulee ilmi yksityisest\u00e4 keskustelusta opetuslasten kanssa. H\u00e4n tuntuu hyv\u00e4ksyv\u00e4n kyll\u00e4 avioeron, mutta ei uudelleen avioitumista, sill\u00e4 se on aviorikos. T\u00e4ss\u00e4 opetuslapsille osoitetussa selityksess\u00e4 Jeesuksella on mielenkiintoinen yksityiskohta. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 my\u00f6s vaimo voi hyl\u00e4t\u00e4 miehens\u00e4. Juutalaisen lain mukaan se ei ollut mahdollista.<\/p>\n\n\n\n
Ehk\u00e4 Jeesuksella oli t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 keskustelu fariseusten kanssa ja nimenomaan siihen liittyv\u00e4 Johannes Kastajan kohtalo. Kun Herodes oli mennyt naimisiin Herodiaan kanssa, oli Herodiaan ensin pit\u00e4nyt ottaa ero edellisest\u00e4 miehest\u00e4\u00e4n Filippuksesta. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa Jeesus olisi ottanut kantaa t\u00e4h\u00e4n kuumaan poliittiseen perunaan, joka kosketti kuninkaallisia.<\/p>\n\n\n\n
Toinen, todenn\u00e4k\u00f6isempi selitys on, ett\u00e4 maininta vaimon oikeudesta ottaa ero on Markuksen lis\u00e4ys. Markus kirjoitti evankeliuminsa todenn\u00e4k\u00f6isesti pakanoille ja paikoin siin\u00e4 onkin selitt\u00e4vi\u00e4 kohtia. Roomalaisessa maailmassa naisilla oli hieman paremmat oikeudet ja niihin liittyi se, ett\u00e4 vaimo saattoi ottaa eron miehest\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 sama n\u00e4kyy my\u00f6s Paavalin kirjeiss\u00e4, kun h\u00e4n kirjoittaa korinttilaisille (1. Kor. 7:10\u201316) antaa yht\u00e4laiset oikeudet erota sek\u00e4 miehelle ett\u00e4 vaimolle. Mutta Paavali toistaa Jeesuksen n\u00e4kemyksen, ett\u00e4 avioeron j\u00e4lkeen ei saa menn\u00e4 uudelleen naimisiin. Mielenkiintoista on se, ett\u00e4 Paavali tekee kuitenkin selke\u00e4sti Mooseksen s\u00e4\u00e4d\u00f6ksen kanssa ristiriitaisen tunnustuksen ja antaa eronneille luvan menn\u00e4 uudelleen alkuper\u00e4isen puolison kanssa naimisiin (5. Moos. 24:1\u20134). <\/p>\n\n\n\n
Se kertonee siit\u00e4, mist\u00e4 Jeesuksenkin n\u00e4kemys, ett\u00e4 avioero ei kuitenkaan Jumalan silmiss\u00e4 ole todellinen ero, vaan se kuvastaa vain sit\u00e4 inhimillist\u00e4 kovasyd\u00e4misyytt\u00e4, johon Jeesus aiemmin viittasi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mark. 10:1\u201312 Jeesus siirtyy viimein Juudeaan. H\u00e4nen reittins\u00e4 kulkee Jordanin it\u00e4puolta pakanain alueelta pohjoisesta etel\u00e4\u00e4n. Suorin reitti Jerusalemiin veisi Jordanin l\u00e4nsipuolta, mutta v\u00e4liss\u00e4 on Samaria. Juutalaisten ja samarialaisten v\u00e4lit olivat huonot ja lis\u00e4ksi Samariaa saatettiin pit\u00e4\u00e4 jopa pakanoiden alueita saastaisempana. Siksi juutalaiset, varsinkin Jerusalemiin menness\u00e4\u00e4n, kiersiv\u00e4t Samarian. Matkalle on l\u00e4hdetty j\u00e4lleen suuren v\u00e4kijoukon seuraamana. Jeesus … Jatka lukemista Fariseusten ansa<\/span>