Miten meid\u00e4n tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Israelin asema ja sille Vanhassa testamentissa annetut lupaukset uuden liiton valossa. Voiko juutalainen pelastua noudattamalla juutalaisia tapoja ilman uskoa Jeesukseen? Ovatko Vanhassa testamentissa Israelille annetut lupaukset ja Siinailla tehty liitto yh\u00e4 voimassa? Mit\u00e4 kristillinen julistus merkitsee juutalaisille? N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 tulen k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessani.<\/p>\n
<\/p>\n
1. Keskeiset ongelmakohdat<\/b><\/p>\n
Seurakunta ja Israel -aiheen kaksi keskeisint\u00e4 ongelmakohtaa liittyv\u00e4t pelastukseen ja Jumalan lupauksiin. Ensimm\u00e4isen voisi tiivist\u00e4\u00e4 Apostolien tekojen sanoihin: Ei kukaan muu voi pelastaa kuin h\u00e4n. Mit\u00e4\u00e4n muuta nime\u00e4, joka meid\u00e4t pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.” (4:12) Toinen tulee esille vaikkapa 1. Aikakirjasta l\u00f6ytyv\u00e4n psalmin sanoissa: Muistakaa aina h\u00e4nen liittonsa, tuhansille sukupolville annettu lupaus, liitto, jonka h\u00e4n teki Abrahamin kanssa, vala, jonka h\u00e4n vannoi Iisakille. H\u00e4n vahvisti sen ohjeeksi Jaakobille, teki Israelin kanssa ikuisen liiton. (16:15\u201317)<\/p>\n
Kysymys on siis siit\u00e4, miten meid\u00e4n tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Israelin asema ja sille Vanhassa testamentissa annetut lupaukset uuden liiton valossa. Voiko juutalainen pelastua noudattamalla juutalaisia tapoja ilman uskoa Jeesukseen? Ovatko Vanhassa testamentissa Israelille annetut lupaukset ja Siinailla tehty liitto yh\u00e4 voimassa? Mit\u00e4 kristillinen julistus merkitsee juutalaisille? N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 tulen k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4ni.<\/p>\n
<\/p>\n
2. Eri n\u00e4kemyksi\u00e4<\/b><\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 aiheeseen liittyv\u00e4t n\u00e4kemykset voidaan jakaa kolmeen p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n; seurakunta korvaa Israelin, seurakunta ja Israel ovat t\u00e4ysin erillisi\u00e4 sek\u00e4 seurakunta on Israelin jatke. Esittelen t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kolme n\u00e4kemyst\u00e4 erikseen.<\/p>\n
2.1. Seurakunta korvaa Israelin<\/b><\/p>\n
Israel-keskusteluissa toisinaan esiin putkahteleva korvausteologia viittaa yleens\u00e4 ajatukseen seurakunnasta, joka korvaa Israelin Jumalan suunnitelmassa ja lupausten t\u00e4yttymisess\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 korvausteologia on termin\u00e4 huono ja ep\u00e4tarkka, mik\u00e4 ilmenee sen laajamerkityksellisest\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Syykin on tiedossa. Korvausteologia on termin\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 ristiriitatilanteissa, jossa vastapuoli halutaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huonommassa asemassa. Termin teologinen nimi, supersessionismi, ei sek\u00e4\u00e4n ole paljoa parempi sana1<\/sup>. T\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n kuitenkin selvyyden vuoksi j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 termi\u00e4 kuvaamaan tulkintoja, joissa kristillinen seurakunta tavalla tai toisella korvaa Israelin.<\/p>\n Supersessionismiin sis\u00e4\u00e4n mahtuu monenlaisia k\u00e4sityksi\u00e4. Suoraviivaisimpana niist\u00e4 on ns. kova supersessionismi2<\/sup>. Sen mukaan Jumala hylk\u00e4si Israelin, kun Jeesus teki uuden liiton. Vanha liitto on t\u00e4ysin kuollut ja merkitykset\u00f6n ja Israelilaiset on hyl\u00e4tty ep\u00e4uskonsa ja tottelemattomuutensa vuoksi. Suurimpana syyn\u00e4 hylk\u00e4\u00e4miselle on tietenkin heid\u00e4n messiaansa, Jeesuksen, kielt\u00e4minen. T\u00e4h\u00e4n n\u00e4kemykseen saattaa toisinaan liitty\u00e4 my\u00f6s antinomismi, jossa lain vaatimusten noudattaminen kiellet\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin.<\/p>\n Kovan supersessionismin vastapainona on pehme\u00e4 supersessionismi. Sen mukaan Jumala ei Jeesuksessa kumonnut vanhaa liittoa vaan t\u00e4ydensi sit\u00e4. Jeesus oli vanhan liiton lupausten t\u00e4yttymys ja juutalaiset, jotka hyv\u00e4ksyiv\u00e4t Jeesuksen messiaanaan todistivat liiton t\u00e4ydellistymisen puolesta. T\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen mukaisesti vanha liitto oli siis tavalla tai toisella ep\u00e4t\u00e4ydellinen ja Jeesuksen tulo t\u00e4ydellisti sen.<\/p>\n 2.2. Seurakunta ja Israel ovat erillisi\u00e4<\/b><\/p>\n Toisena p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4n\u00e4 ovat tulkinnat, joiden mukaan seurakunta ja Israel ovat erillisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman omaksuneista suuntauksista tunnetuin on luultavasti dispensationalismi, joka useimmin tulee vastaan erilaisten Ilmestyskirjan tulkintojen yhteydess\u00e4. Vaikka dispensationalistisia n\u00e4kemyksi\u00e4 l\u00f6ytyy jo varhaisilta juutalaisilta, on nykymuotoinen dispensationalismi syntynyt 1830-luvulla.<\/p>\n Dispensationalismi n\u00e4kee maailmanhistorian ja Jumalan suunnitelman erilaisten aikakausien sarjana. Aikakausia jaotetaan erilaisin perustein, muun muassa Jumalan tekemien liittojen, historiallisten aikakausien tai merkitt\u00e4vien tapahtumien mukaan. N\u00e4in erilaisia aikakausia luomisesta maailmanajan loppuun saadaan laskuperusteista riippuen 3\u20138.<\/p>\n Seurakunta ja Israel -kysymykseen dispensationalismi kohdistuu juuri seurakunnan ajan mukaan. Kristillisen seurakunnan syntyminen aloitti seurakunta-ajan jota voi kutsua my\u00f6s pakanoiden ajaksi. Sen mukaan juutalaiset siirrettiin ”paitsioon” odottamaan omaa aikaansa, joka tulee, kun seurakunta dispensationalistisen n\u00e4kemyksen mukaan temmataan taivaaseen ja sen j\u00e4lkeen koko Israel pelastuu. Toisen n\u00e4kemyksen mukaan kristillinen seurakunta tuli Israelin seurakunnan rinnalle, niin ett\u00e4 on olemassa kaksi pelastustiet\u00e4; pakanoille usko Jeesukseen ja israelilaisille Mooseksen lain noudattaminen.<\/p>\n Kummassakin tapauksessa ero n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s seurakunnan ja Israelin tulevaisuudesta. Kuten jo mainittiin, seurakunta temmataan taivaaseen, jossa se on uuden maan ja uuden taivaan luomiseen saakka. Sill\u00e4 v\u00e4lin kaikki Israelille annetut lupaukset t\u00e4yttyv\u00e4t maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 1000-vuotisessa valtakunnassa.<\/p>\n Seurakunnan ja Israelin erillisyyteen liittyy my\u00f6s kahden liiton teologia, joka on ainakin osittain p\u00e4\u00e4llekk\u00e4inen dispensationalistisen n\u00e4kemyksen kanssa. Kahden liiton teologian kehitti juutalainen rabbi Maimonides 1100-luvulla. Ajatusta on nykyaikana erityisesti vienyt pidemm\u00e4lle liberaaliteologian piiriss\u00e4 vaikuttavat tutkijat.<\/p>\n Kahden liiton teologia perustuu ajatukseen, ett\u00e4 israelilaiset ovat Jumalan omaisuuskansana sidottuja noudattamaan Mooseksen lakia ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 liittoa, kun taas Jumala on tehnyt pakanoiden kanssa toisen liiton, jolla on omat, pakanoita koskevat ehtonsa. Alkuper\u00e4isen juutalaisen n\u00e4kemyksen mukaan Jumala teki pakanoiden kanssa liiton Nooan kanssa (1. Moos. 9), ja siin\u00e4 esitetyt liiton ehdot sitovat pakanoita3<\/sup>. Kristillisen n\u00e4kemyksen mukaan kahden liiton teologian mukaan kristillinen sanoma on osoitettu vain pakanoille, eik\u00e4 sit\u00e4 ole tarkoitettu lainkaan juutalaisille.<\/p>\n 2.3. Seurakunta on Israelin jatke<\/b><\/p>\n Kolmantena ryhm\u00e4n\u00e4 ovat ne, jotka n\u00e4kev\u00e4t seurakunnan Israelin jatkeena. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen mukaan seurakunta ei syrj\u00e4ytt\u00e4nyt juutalaisia, vaan Jeesuksen ty\u00f6n kautta pakanat otettiin mukaan Jumalan liittoon.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n tulkinnan kannattajia ovat muun muassa niin kutsutun oliivipuuteologian kannattajat. Oliivipuuteologia on juutalaiskristityn teologin, David H. Sternin, kehittelem\u00e4 n\u00e4kemys, jonka mukaan Israel ja seurakunta ovat osa samaa hengellist\u00e4 kokonaisuutta, jota Raamatussa kuvataan oliivipuulla. N\u00e4kemyksen mukaan Jumalaan uskovat israelilaiset ovat puun luonnollisia oksia ja pakanauskovat ovat puuhun oksastettuja oksia. Vertauskuva nousee Roomalaiskirjeen 11. luvusta.<\/p>\n Jeesuksen asema on t\u00e4ss\u00e4 tulkinnassa ratkaiseva. Jeesus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Vanhan testamentin lupaamana messiaana ja niinp\u00e4 Jeesuksen hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t juutalaiset hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t samalla Jumalan ja liiton. He ovat niit\u00e4, jotka Roomalaiskirjeen vertauskuvan mukaan leikataan pois oliivipuusta. Toisin kuin kovassa supersessionismissa, t\u00e4ss\u00e4 luopuneilla juutalaisilla on mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 j\u00e4lleen osallisiksi liitosta hyv\u00e4ksym\u00e4ll\u00e4 Jeesus messiaanaan.<\/p>\n <\/p>\n 3. Yhteisi\u00e4 piirteit\u00e4<\/b><\/p>\n Kaikki edell\u00e4 esitetyt n\u00e4k\u00f6kulmat yritt\u00e4v\u00e4t ratkaista v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4 ristiriitaa vanhan ja uuden liiton v\u00e4lill\u00e4. Ero eri ryhmiin voi toisiaan olla hyvinkin vaikea, koska k\u00e4sitykset on muotoiltu erilaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista ja n\u00e4k\u00f6kulmista k\u00e4sin. Joissakin tapauksissa ne ovat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 toisiaan ja toisissa taas t\u00e4ysin vastakkaisia.<\/p>\n Selkein yhdist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 kaikissa eri n\u00e4kemyksiss\u00e4 on Jeesuksen merkityksen painottaminen. Jeesuksen syntyminen, el\u00e4m\u00e4, kuolema ja yl\u00f6snousemus ja lopulta seurakunnan syntyminen muuttivat asioita ratkaisevasti.<\/p>\n Yhteist\u00e4 kaikille on my\u00f6s ristiriidan liittyminen Jumalan solmimaan liittoon. Jeesuksen persoona ja sovitusty\u00f6 eiv\u00e4t ole ainoita asiaan liittyvi\u00e4 seikkoja, vaan Uuden testamentin mukaan4<\/sup> Jumala on tehnyt uuden liiton. Niinp\u00e4 erilaisissa n\u00e4kemyksiss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n liittoajatusta ja pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten se sopii kokonaiskuvaan.<\/p>\n <\/p>\n 4. N\u00e4kemysten heikkouksia<\/b><\/p>\n Seuraavaksi k\u00e4yn l\u00e4pi kahden ensimm\u00e4isen vaihtoehdon puutteita ja kerron, miksi en pid\u00e4 niit\u00e4 varteenotettavina vaihtoehtoina.<\/p>\n 4.1. Seurakunta korvaa Israelin<\/b><\/p>\n Supersessionismissa kyse on aika pitk\u00e4lti vastakkainasetteluista. Israel ja seurakunta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vastakkaisina asioina, jotka eiv\u00e4t voi olla samaan aikaan olemassa. Toinen syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toisen.<\/p>\n Vaikka supersessionismille voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 perusteita Raamatusta, ehdoton juutalaisten hylk\u00e4\u00e4minen ja jopa kiroaminen ei sielt\u00e4 saa tukea. Esimerkiksi Roomalaiskirjeess\u00e4 Paavali k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aika paljon tilaa todistaakseen, ett\u00e4 Jumala ei ole unohtanut juutalaisia, vaikka onkin tehnyt uuden liiton Kristuksessa5<\/sup>.<\/p>\n Juutalaisten hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 lopullisesti on vaikea perustella mitenk\u00e4\u00e4n. Erityisesti Room. 9:4:ss\u00e4 Paavali ilmaisee tekev\u00e4ns\u00e4 mit\u00e4 tahansa, ett\u00e4 h\u00e4nen kansansa j\u00e4senet voisivat tulla uskoon. Samoin Room. 11:25\u201326 tuntuu viittaavan siihen, ett\u00e4 vaikka Jumala on kenties paaduttanut osan juutalaisista, tuo paadutus tulee jossakin vaiheessa loppumaan.<\/p>\n Ehk\u00e4 vahvin peruste supersessionismille l\u00f6ytyy Heprealaiskirjeest\u00e4: Puhuessaan uudesta liitosta Jumala osoittaa, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen liitto on vanhentunut. Ja se, mik\u00e4 on vanhentunut ja aikansa el\u00e4nyt, h\u00e4vi\u00e4\u00e4 pian. (Hepr. 8:13) Heprealaiskirjeen perustelut l\u00e4henev\u00e4t jossakin m\u00e4\u00e4rin supersessionismia. Kun t\u00e4m\u00e4 liitet\u00e4\u00e4n Vanhan testamentin liittoajatukseen, jossa Jumala uhkaa hyl\u00e4t\u00e4 Israelin tottelemattomuuden ja liiton rikkomisen vuoksi, on jopa ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 joku saattaa ajatella kristillisen seurakunnan korvanneen Israelin.<\/p>\n Raamatun kokonaisilmoitus on kuitenkin vahvasti supersessionismia vastaan. Vaikka Raamatussa saatetaan puhua jonkinasteisesta korvaamisesta, ei mist\u00e4\u00e4n tule sellaista kuvaa, ett\u00e4 Jeesuksen kielt\u00e4neet juutalaiset olisi t\u00e4ydellisesti hyl\u00e4ttyj\u00e4 ja kirottuja. Se ei sovi ajatukseen Jumalasta, joka toistuvasti kutsuu rikkonutta kansaansa yhteyteens\u00e4 Vanhassa testamentissa. Pahimmillaan t\u00e4m\u00e4nkaltainen supersessionismi johtaa antisemitismiin, kuten on tapahtunutkin. Niinp\u00e4 siirrymmekin seuraavaan vaihtoehtoon.<\/p>\n 4.2. Seurakunta ja Israel ovat erillisi\u00e4<\/b><\/p>\n Dispensationalistisen mallin mukaan kristillisen seurakunnan perustaminen aloitti Jumalan suunnitelmassa uuden vaiheen, jonka p\u00e4\u00e4osassa ovat kristityt. T\u00e4m\u00e4n niin kutsutun pakanoiden ajan ajan juutalaiset el\u00e4v\u00e4t paatumuksessa ja kristityt kutsuvat kaikkia pelastukseen.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4kin n\u00e4kemys saa jonkinlaista tukea Raamatusta. Useassa kohden tunnutaan puhuvan erityisest\u00e4 pakanoiden ajasta, joka on rajallinen6<\/sup>.<\/p>\n Dispensationalismin suurin ongelma on kuitenkin se, ett\u00e4 sen mukaan usko Jeesukseen ei olekaan ainoa keino pelastua, vaan voi pelastua my\u00f6s olemalla juutalainen. Jotkut tosin koettavat v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ongelman sill\u00e4, ett\u00e4 he selitt\u00e4v\u00e4t israelilaisten hyv\u00e4ksyv\u00e4n joukolla Jeesuksen messiaanaan, kun pakanoiden aika on loppunut. Se taas on ristiriidassa alkuper\u00e4isen dispensationalistisen ajatuksen kanssa liittojen ja kansojen erillisyydest\u00e4.<\/p>\n Dispensationalismiin liittyy my\u00f6s ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 1000-vuotisessa valtakunnassa kaikki Israelille annetut lupaukset toteutuvat maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun seurakunta on taivaassa. T\u00e4m\u00e4n tulkinnan ongelma on, ett\u00e4 sille ei l\u00f6ydy pahemmin tukea Raamatusta. Miss\u00e4\u00e4n raamatunkohdassa ei puhuta t\u00e4llaisesta kahtiajaosta.<\/p>\n Pahimmillaan t\u00e4m\u00e4nkaltainen n\u00e4kemys johtaa siihen, ett\u00e4 jopa kiellet\u00e4\u00e4n juutalaisten evankeliointi ja n\u00e4in ev\u00e4t\u00e4\u00e4n heilt\u00e4 pelastus. Joudumme siis hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4nkin vaihtoehdon ja siirrymme siihen oikeaan ja ainoaan.<\/p>\n <\/p>\n 5. Oikea vaihtoehto\u2122<\/b><\/p>\n J\u00e4ljelle j\u00e4i n\u00e4kemys, jonka mukaan seurakunta on Israelin luonnollinen jatke. Jeesus ei tullut tekem\u00e4\u00e4n uutta, rinnakkaista liittoa Mooseksen liiton rinnalle, eik\u00e4 h\u00e4n tullut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kumoamaan tai t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhaa liittoa.<\/p>\n Sen sijaan Jeesus tuli Jumalan israelilaisille annetun lupauksen mukaisesti messiaana. H\u00e4nen sovitusty\u00f6ns\u00e4 pohjalta my\u00f6s pakanat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallisiksi t\u00e4st\u00e4 Jumalan kanssa tehdyst\u00e4 liitosta. Juutalaiset, jotka kielt\u00e4v\u00e4t Jeesuksen messiaanaan kielt\u00e4v\u00e4t uskonsa, mutta eiv\u00e4t ole kirottuja tai t\u00e4ydellisen hyl\u00e4ttyj\u00e4 sen johdosta, vaan voivat tehd\u00e4 parannuksen.<\/p>\n Otan t\u00e4h\u00e4n joitakin perusteita t\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman tueksi. Ensinn\u00e4kin sek\u00e4 Vanhan ett\u00e4 Uuden testamentin mukaan todellinen Jumalan kansaan kuuluminen ei ole automaatio, joka tulee kansallisuuden perusteella7<\/sup>. Edes ennen Jeesusta el\u00e4neet israelilaiset eiv\u00e4t pelastuneet vain sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 olivat syntyneet oikeaan kansaan. Heilt\u00e4kin Jumala odotti uskoa ja kuuliaisuutta (esim. 5. Moos. 6:15, 25).<\/p>\n Toiseksi pakanoiden ottaminen mukaan liittoon toteutti Jumalan Aabrahamille antaman lupauksen (1. Moos. 12:3 ja Gal. 3:14). Miss\u00e4\u00e4n vaiheessa Jumalan suunnitelmissa ei ollut j\u00e4\u00e4d\u00e4 vain Israelin kansaan, vaan tarkoitus oli alusta saakka saattaa pelastus jokaisen ihmisen saataville.<\/p>\n Kolmanneksi Uudessa testamentissa puhutaan toistuvasti siit\u00e4, miten pakanat ovat tulleet osallisiksi Jumalan liitosta (Room. 9:24; Ef. 3:6).<\/p>\n Ehk\u00e4 paras peruste t\u00e4lle n\u00e4kemykselle on se, ett\u00e4 Israelilla ja pakanoilla ei ole eri jumalia, vaan sama Jumala, joka on kutsunut molemmat yhteyteens\u00e4. Toinen ei ole toista parempi tai merkityksellisempi. Paavali kirjoittaakin Efesolaiskirjeess\u00e4, ”ett\u00e4 n\u00e4et pakanatkin ovat kanssaperillisi\u00e4 ja yht\u00e4 ruumista ja osallisia lupaukseen Kristuksessa Jeesuksessa evankeliumin kautta” (Ef. 3:6).<\/p>\n <\/p>\n 6. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/b><\/p>\n Loppujen lopuksi kysymys Israelin ja seurakunnan suhteesta on kysymys pelastuksesta ja Jumalan suunnitelmasta tuoda pelastus syntiin langenneille ihmisille. Hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ni n\u00e4k\u00f6kulmat melko poikkeuksetta joko rajoittavat joidenkin pelastusta tai uskovat pelastusteihin, jotka ovat ristiriidassa perinteiselle kristilliselle opetukselle.<\/p>\n Vastakkainasettelu juutalaisten ja kristittyjen v\u00e4lill\u00e4 on vanha. Sen ensimm\u00e4iset merkit on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 jo Uudessa testamentissa, vaikka ensimm\u00e4isell\u00e4 kristillisell\u00e4 vuosisadalla ei viel\u00e4 ihan niin ehdotonta pes\u00e4eroa eri ryhmien v\u00e4lill\u00e4 tehtyk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Jeesus tuli toteuttamaan israelilaisille annetut lupaukset messiaasta ja h\u00e4n tuli my\u00f6s avaamaan oven pakanoille Jumalan liittoon. N\u00e4in se on helpoimmin ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 Raamatusta.<\/p>\n <\/p>\n 7. L\u00e4hteit\u00e4:<\/b><\/p>\n Haavisto, Osmo: 2002 Israel \u00f6ljypuu. Omakustanne: Toijala<\/p>\n McGrath, Alister: 1996 Kristillisen uskon perusteet. Kirjapaja: Helsinki<\/p>\n www.eksegeesi.blogspot.com 30.12.09<\/p>\n http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Supersessionism 29.12.09<\/p>\n http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Dual-covenant_theology 29.12.09<\/p>\n http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Covenant_Theology 30.12.09<\/p>\n http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Dispensationalism 30.12.09<\/p>\n http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/New_Covenant_Theology 30.12.09<\/p>\n http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Olive_Tree_Theology 30.12.09<\/p>\n <\/p>\n 1\u201dKorvausteologia\u201d (engl. replacement theology) on negatiivisen latauksen sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 teoreettinen oppirakennelma, johon oikeastaan kukaan ei tunnusta syyllistyv\u00e4ns\u00e4 mutta josta helposti syytet\u00e4\u00e4n muita. Kyseess\u00e4 ei siis ole mik\u00e4\u00e4n argumentti, vaan sana toimii l\u00e4hinn\u00e4 leimakirveen\u00e4, jonka heiluttaja pyrkii saamaan lukijan sympatiat omalle puolelleen. Ilmi\u00f6n virallinen, akateemisissa piireiss\u00e4 k\u00e4ytetty termi on \u201dsupersessionismi\u201d (engl. supersessionism tai supercessionism), joka ei ole juurikaan sen paremmassa maineessa. Se, mit\u00e4 termill\u00e4 varsinaisesti tarkoitetaan, riippuu k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja asiayhteydest\u00e4. Eksegeettinen safari<\/p>\n 2Jako supersessionismin alalajeihin perustuu mm. juutalaisen tutkijan David Novakin artikkeliin The Covenant in Rabbinic Thought kirjassa Two Faiths, One Covenant?: Jewish and Christian Identity in the Presence of the Other.<\/p>\n 3Vertaa my\u00f6s Nooan liiton ehtoja Apostolien kokouksen tulokseen (Ap.t. 15).<\/p>\n 4Ja my\u00f6s Vanhan testamentin mukaan. Vertaa esimerkiksi Jeremia 31:31\u201334.<\/p>\n 5Erityisesti luvussa 9 Paavali puhuu Israelin saamista etuuksista ja luvussa 11 h\u00e4n k\u00e4sittelee Jumalan Israelille antamia lupauksia.<\/p>\n 6Katso esimerkiksi Room. 11:25 ja Ilm. 11:2.<\/p>\n 7Vertaa esimerkiksi Jer. 4:4 ja Room. 2:28\u201329<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Jeesus tuli Jumalan israelilaisille annetun lupauksen mukaisesti messiaana. H\u00e4nen sovitusty\u00f6ns\u00e4 pohjalta my\u00f6s pakanat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallisiksi t\u00e4st\u00e4 Jumalan kanssa tehdyst\u00e4 liitosta. Juutalaiset, jotka kielt\u00e4v\u00e4t Jeesuksen messiaanaan kielt\u00e4v\u00e4t uskonsa, mutta eiv\u00e4t ole kirottuja tai t\u00e4ydellisen hyl\u00e4ttyj\u00e4 sen johdosta, vaan voivat tehd\u00e4 parannuksen.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[5,2],"tags":[23,43,14,27,44,22,45,46],"class_list":["post-49","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-teologia","category-tutkimus","tag-armo","tag-israel","tag-jeesus","tag-jumala","tag-liitto","tag-pelastus","tag-uusi-liitto","tag-vanha-liitto"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-N","jetpack-related-posts":[{"id":435,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=435","url_meta":{"origin":49,"position":0},"title":"Uusi vuosi \u2013 Uusi liitto","author":"welzu","date":"1.1.2020","format":false,"excerpt":"Emme koskaan ole niin ep\u00e4onnistuneita, etteik\u00f6 Jumala voisi meit\u00e4 auttaa.","rel":"","context":"Kategoriassa "Opetus"","block_context":{"text":"Opetus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=68"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/sparkler-new-year-s-eve-sylvester-sparks-38196.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/sparkler-new-year-s-eve-sylvester-sparks-38196.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/sparkler-new-year-s-eve-sylvester-sparks-38196.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/sparkler-new-year-s-eve-sylvester-sparks-38196.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/sparkler-new-year-s-eve-sylvester-sparks-38196.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":366,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=366","url_meta":{"origin":49,"position":1},"title":"Yhdess\u00e4 eteenp\u00e4in","author":"welzu","date":"22.11.2018","format":false,"excerpt":"Maailman muuttaminenkaan ei tarvitse suuria. Se alkaa kuitenkin yksinkertaisista ja pienist\u00e4 teoista arjessa. Toisten huomioimisesta, auttamisesta ja v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4.","rel":"","context":"Kategoriassa "Ajatus"","block_context":{"text":"Ajatus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=75"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":150,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=150","url_meta":{"origin":49,"position":2},"title":"Johdatus ekklesiologiaan","author":"welzu","date":"20.1.2016","format":false,"excerpt":"Kirkon pyhyys perustuu siis Jeesuksen persoonaan. Pyhyytt\u00e4 etsiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kirkkon yhteyteen, josta alkaa muutoksen, katumuksen ja uudistumisen matka. T\u00e4m\u00e4 prosessi jatkuu.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":17,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=17","url_meta":{"origin":49,"position":3},"title":"Ennaltam\u00e4\u00e4r\u00e4tty Jeremia","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4! Jos yrit\u00e4n niit\u00e4 laskea, niit\u00e4 on enemm\u00e4n kuin on hiekanjyvi\u00e4.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":563,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=563","url_meta":{"origin":49,"position":4},"title":"Kaikella on loppunsa","author":"welzu","date":"24.8.2022","format":false,"excerpt":"Mark. 13:1\u201327 Pitk\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 Jerusalemin temppeliss\u00e4 alkaa olla lopuillaan ja Jeesus alkaa tekem\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6\u00e4 pois. Silloin yksi h\u00e4nen opetuslapsistaan ihailee \u00e4\u00e4neen temppelin mahtavuutta. Ihailu oli oikeutettu, koska Jeesuksen aikana Jerusalemin temppeli oli yksi tuon alueen kuuluisimpia n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4 ja hienoimpia rakennuksia. Herodes Suuri oli aloittanut sen uudistamisen vuonna 23 e.Kr. ja\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/1092px-Jerus-n4i.jpg?fit=1092%2C720&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/1092px-Jerus-n4i.jpg?fit=1092%2C720&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/1092px-Jerus-n4i.jpg?fit=1092%2C720&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/1092px-Jerus-n4i.jpg?fit=1092%2C720&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/1092px-Jerus-n4i.jpg?fit=1092%2C720&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":665,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=665","url_meta":{"origin":49,"position":5},"title":"Mist\u00e4 l\u00f6ytyy klassinen kristinusko?","author":"welzu","date":"30.10.2024","format":false,"excerpt":"Kun 1990-luvun puoliv\u00e4lin tienoilla aloitin oman kristillisen vaellukseni, oli yhten\u00e4 kiistojen jakolinjana konservatiivi- ja liberaalikristillisyys. Sama keskustelu jatkuu edelleenkin, vaikka termit ovat paikoin muuttuneet ja jakolinjan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 n\u00e4kemysten v\u00e4lill\u00e4 on siirtynyt. Tuolloin kiistakysymyksi\u00e4 olivat perinteisemm\u00e4t aiheet, kuten raamattuk\u00e4sitys ja yliluonnollisuus. Nykyisin konservatiivien ja liberaalien lis\u00e4ksi puhutaan evankelikaaleista, raamattu-uskollisista, klassisen kristinuskon\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Ajatus"","block_context":{"text":"Ajatus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=75"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Jan_Cornelisz._Vermeyen_006.jpg?fit=1166%2C925&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Jan_Cornelisz._Vermeyen_006.jpg?fit=1166%2C925&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Jan_Cornelisz._Vermeyen_006.jpg?fit=1166%2C925&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Jan_Cornelisz._Vermeyen_006.jpg?fit=1166%2C925&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Jan_Cornelisz._Vermeyen_006.jpg?fit=1166%2C925&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/49","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=49"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/49\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":50,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/49\/revisions\/50"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=49"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=49"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=49"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}