Mark. 8:27\u20139:1<\/p>\n\n\n\n
Jeesus johdattaa opetuslapsensa j\u00e4lleen kohti pohjoista. Matka alkaa Galilean j\u00e4rven pohjoisrannalla olevasta Betsaidasta ja p\u00e4\u00e4ttyy Filippoksen Kesarean ymp\u00e4ryskyliin l\u00e4hell\u00e4 Hermonia. T\u00e4ll\u00e4 kertaa matka ei ole varsinainen julistusmatka, vaan Jeesus haluaa kertoa ja opettaa jotakin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 opetuslapsilleen. Opetus tapahtuu matkatessa.<\/p>\n\n\n\n
Tavallaan opetuslasten kokemusta voisi verrata edellisess\u00e4 kappaleessa olleeseen sokean parantamiseen, joka tapahtui kaksivaiheisesti. T\u00e4ss\u00e4kin opetuslapset olivat ensin ymm\u00e4rt\u00e4neet Jeesuksen profeettana ja opettajana, mutta nyt he lopulta tajuavat h\u00e4nen olevan jotakin enemm\u00e4n: Messias. <\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n
Mahdollisesti Jeesuksen kysymyksenasettelu liittyi opetuslasten aikaisempaan l\u00e4hetysmatkaan, jolla he olivat toimineet ja julistaneet Jeesuksen nimiss\u00e4. Toki opetuslapset kuulivat kansan mielipiteit\u00e4 muissakin tilanteissa. Jo aikaisemmin Markus on tuonut ilmi n\u00e4it\u00e4 oletuksia. Herodes oletti Jeesuksen olevan kuolleista palannut Johannes Kastaja, kun taas kansa pohti h\u00e4nen olevan joku profeetoista.<\/p>\n\n\n\n
Lopulta Jeesus kysyy opetuslasten omaa n\u00e4kemyst\u00e4. Pietari vastaa kaikkien puolesta: Jeesus on Messias. Messias, jota Pietari muiden opetuslasten ohella t\u00e4ss\u00e4 tarkoittaa, ei kuitenkaan ollut mill\u00e4\u00e4n tavalla jumalallinen saati kolminaisuuden toinen persoona. Heid\u00e4n odotuksensa oli, ett\u00e4 Jeesus on Jumalan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 Messias, joka puhdistaa temppelin, vapauttaa kansan pakanoiden k\u00e4sist\u00e4 ja saattaa oikeuden voimaan. He odottivat Jumalan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Jeesus tunnustaa opetuslasten olevan oikeassa ja kielt\u00e4\u00e4 heit\u00e4 kertomasta siit\u00e4 kenellek\u00e4\u00e4n. Sama salaisuuden vaatimus, jota Jeesus piti yll\u00e4 parantaessaan koski t\u00e4t\u00e4kin tietoa. Kielto puhua kertookin, ett\u00e4 Jeesuksen parantamistoiminta ja h\u00e4nen messiaanisuutensa ovatkin samaa asiaa. Ei nimitt\u00e4in ihmeparantaminen ollut mik\u00e4\u00e4n juutalaisten odottama Messiaan merkki. <\/p>\n\n\n\n
Pietarin tunnustuksella oli kaksi seurausta, mitk\u00e4 kertovat siit\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on k\u00e4\u00e4nnekohta Jeesuksen toiminnassa. Ensimm\u00e4inen seuraus oli, ett\u00e4 Jeesus alkoi puhua opetuslapsilleen avoimesti kohtalostaan Jerusalemissa. T\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4inen kerta, kun Jeesus edes vihjaa siit\u00e4 ja opetuslasten reaktio on sen kaltainen.<\/p>\n\n\n\n
Pietari ottaa j\u00e4lleen ohjat ja alkaa yksityisesti nuhdella Jeesusta t\u00e4m\u00e4n puheista. Reaktio on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, koska Pietari ei todellakaan odottanut mit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 Jeesus sanoi. Se oli itse asiassa aivan p\u00e4invastaista, mit\u00e4 odotettiin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 opetuslasten mieliss\u00e4 Jeesus puhuessaan kuolemastaan sanoi, ett\u00e4 h\u00e4n tulee h\u00e4vi\u00e4m\u00e4\u00e4n eik\u00e4 ole mik\u00e4\u00e4n oikea Messias. Juutalaisen odotuksen mukaan Messias ei todellakaan tule kuolemaan, varsinkaan tuomittuna rikollisena h\u00e4pe\u00e4ss\u00e4, vaan p\u00e4invastoin h\u00e4n voittaa.<\/p>\n\n\n\n
Jeesuksen vastaus Pietarille on sekin raju. Maininta, ett\u00e4 Jeesus katsoi opetuslapsiinsa, tarkoittaa, ett\u00e4 h\u00e4n nuhteli Pietaria asiasta julkisesti. Pietariin viittaaminen Saatanana ei tarkoita, ett\u00e4 Pietari olisi ollut jollakin lailla riivattu tai pahan vallassa. Se tarkoittaa, ett\u00e4 Pietarin toiminta tapahtui samassa hengess\u00e4 vastustaen Jumalan suunnitelmaa. Tosin, kuten Jeesus selv\u00e4sti sanoo, Pietarin motiivina oli inhimillinen n\u00e4k\u00f6kyky ja ajattelu, mik\u00e4 ei n\u00e4e Jumalan suunnitelmia.<\/p>\n\n\n\n
Jeesuksen julistus omasta kohtalostaan asettaa nyt suunnan kohti Jerusalemia. En\u00e4\u00e4 ei vaelleta p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kyl\u00e4st\u00e4 kyl\u00e4\u00e4n. Se kertoo my\u00f6s siit\u00e4, miksi Jeesus vei opetuslapsensa pohjoiseen. Hermonin rinteilt\u00e4 n\u00e4ki hyv\u00e4ll\u00e4 ilmalla kauas. Sielt\u00e4 n\u00e4kyi Galilean alue, mutta my\u00f6s kauemmaksi Jordanin laaksoa. Siin\u00e4 oli vaikuttava paikka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 aiempi teht\u00e4v\u00e4 Galileassa taakse ja ottaa eteen uusi teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Toinen seuraus oli, ett\u00e4 Jeesus alkoi opettaa julkisesti seuraamisensa hinnasta. H\u00e4n kutsui nyt v\u00e4kijoukkoa kuulemaan itse\u00e4\u00e4n. Suurelle v\u00e4kijoukolle h\u00e4n ei puhu mit\u00e4\u00e4n messiaanisuudestaan tai kohtalostaan. T\u00e4h\u00e4n saakka v\u00e4kijoukko oli mennyt ja tullut, vaikka varmasti my\u00f6s kahdentoista opetuslapsen lis\u00e4ksi oli my\u00f6s suurempi opetuslasten joukko, joka seurasi h\u00e4nt\u00e4 enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4h\u00e4n saakka Jeesuksen seuraaminen suuressa v\u00e4kijoukossa oli ollut melko helppoa. Siihen oli liittynyt vaeltamista seurueessa ja h\u00e4nen opetustensa kuulemista. Mutta nyt Jeesus asettaakin vaatimuksia. N\u00e4it\u00e4 vaatimuksia ei pid\u00e4 ajatella sellaisina, ett\u00e4 jos joku ei niit\u00e4 siin\u00e4 hetkess\u00e4 hyv\u00e4ksynyt, h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 saanut seurata Jeesusta. Enemm\u00e4nkin vaatimukset liittyv\u00e4t siihen, mit\u00e4 Jeesus oli sanonut opetuslapsille yksityisesti, ja miten se vaikuttaa h\u00e4nen seuraajiinsa.<\/p>\n\n\n\n
Jeesuksen seuraaminen tulee vaatimaan vakaumusta, kest\u00e4vyytt\u00e4 ja rohkeutta. Ristin kantamisella viitattiin tuohon aikaan yleisesti k\u00e4rsimyksiin joutumiseen. Taustalla oli k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, ett\u00e4 kuolemaantuomittu kantoi itse ristins\u00e4 teloituspaikalle. Jeesus sanoo siis suoraan, ett\u00e4 h\u00e4nen seuraamisensa tuo vaikeuksia ja vainoa. Siin\u00e4 on my\u00f6s n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 vihjaus osallistumisesta h\u00e4nen k\u00e4rsimyksiins\u00e4, kuten esimerkiksi Paavali my\u00f6hemmin opetti (Room. 8:17; 2. Kor. 1:5; Fil. 3:10).<\/p>\n\n\n\n
Viimeinen lause, jae 9:1, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4. Sen pohjalta on spekuloitu, odottiko Jeesus palaavansa pian vai vasta jonkin ajan p\u00e4\u00e4st\u00e4. Usein se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n viittauksena Jumalan valtakunnan konkreettiseen tulemiseen, uuteen luomiseen. Mutta se voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s Jeesuksen viittauksena omaan k\u00e4rsimykseens\u00e4 ja kuolemaansa, jonka kautta h\u00e4n ymm\u00e4rsi kaiken t\u00e4m\u00e4n tapahtuvan.<\/p>\n\n\n\n
Joka tapauksessa t\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohta Jeesuksen ty\u00f6ss\u00e4 pist\u00e4\u00e4 my\u00f6s meid\u00e4t pohdinnan paikalle. Olemmeko valmiita seuraamaan Jeesusta minne tahansa? Jeesus ei selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n ole johdattamassa meit\u00e4 kivalle vaellukselle, vaan vaaraan ja ahdistukseen. El\u00e4m\u00e4, johon Jeesus meit\u00e4 kutsuu tarkoittaa totaalista muutosta arkeemme.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mark. 8:27\u20139:1 Jeesus johdattaa opetuslapsensa j\u00e4lleen kohti pohjoista. Matka alkaa Galilean j\u00e4rven pohjoisrannalla olevasta Betsaidasta ja p\u00e4\u00e4ttyy Filippoksen Kesarean ymp\u00e4ryskyliin l\u00e4hell\u00e4 Hermonia. T\u00e4ll\u00e4 kertaa matka ei ole varsinainen julistusmatka, vaan Jeesus haluaa kertoa ja opettaa jotakin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 opetuslapsilleen. Opetus tapahtuu matkatessa. Tavallaan opetuslasten kokemusta voisi verrata edellisess\u00e4 kappaleessa olleeseen sokean parantamiseen, joka tapahtui kaksivaiheisesti. T\u00e4ss\u00e4kin … Jatka lukemista Pietarin tunnustus<\/span>