Psalmi 82 on niit\u00e4 raamatunkohtia, jotka her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t monissa h\u00e4mmennyst\u00e4. Siin\u00e4 Jumala esitell\u00e4\u00e4n jumalien kokouksen johtajaksi. Helposti saattaa alkaa ajatella, miksi t\u00e4llainen Psalmi on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n otettu mukaan Raamattuun. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on harhaoppia!<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 eksegeesiss\u00e4ni keskityn muun muassa t\u00e4h\u00e4n kysymykseen. Pyrin vastaamaan Psalmin her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kysymykseen ja selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s, mik\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n Psalmin sanoma t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n lukijalle.<\/p>\n
<\/p>\n
1. Asafin laulu.<\/p>\n
Jumalan kokouksessa Jumala tuomitsee jumalten keskell\u00e4:<\/p>\n
2. ”Kuinka kauan te tuomitsette v\u00e4\u00e4rin<\/p>\n
ja pid\u00e4tte jumalattomien puolta?<\/p>\n
3. Auttakaa kurja ja orpo oikeuteensa,<\/p>\n
julistakaa k\u00f6yh\u00e4 ja tarvitseva syytt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n
4. Pelastakaa kurja ja k\u00f6yh\u00e4 jumalattomien k\u00e4dest\u00e4.”<\/p>\n
5. He eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 k\u00e4sit\u00e4.<\/p>\n
Pime\u00e4ss\u00e4 he vaeltavat.<\/p>\n
Kaikki maan perustukset horjuvat.<\/p>\n
6. Olen sanonut: ”Te olette jumalia ja Korkeimman poikia kaikki.<\/p>\n
7. Totisesti kuolette kuin ihminen<\/p>\n
ja kaadutte kuin ruhtinaat.”<\/p>\n
8. ”Nouse Jumala, tuomitse maa,<\/p>\n
sill\u00e4 sin\u00e4 omistat kaikki kansat.”<\/p>\n
<\/p>\n
2. Sanatutkimus<\/b><\/p>\n
Psalmi 82 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 muutamia mielenkiintoisia sanoja, jotka saattavat vaikuttaa tekstin oikeaan ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja tuovat erilaisia merkitysvivahteita. Itse tekstist\u00e4 otan tutkimuksen kohteeksi kolme sanaa \u05d1\u05b0\u05e0\u05b5\u05d9 \u05e2\u05b6\u05dc\u05b0\u05d9\u05d5\u05b9\u05df ,\u05d0\u05b1\u05dc\u05b9\u05d4\u05b4\u05d9\u05dd ja \u05e9\u05b8\u05bc\u05c2\u05e8\u05b4\u05d9\u05dd. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi k\u00e4sittelen jonkin verran my\u00f6s Psalmissa mainitsematonta Jumalan nime\u00e4, \u05d9\u05b0\u05d4\u05d5\u05b8\u05d4.<\/p>\n
2.1. \u05d0\u05b1\u05dc\u05b9\u05d4\u05b4\u05d9\u05dd<\/i><\/p>\n
\u05d0\u05b1\u05dc\u05b9\u05d4\u05b4\u05d9\u05dd k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 muodoissa Jumala, jumala, jumalat. Sana esiintyy Vanhassa testamentissa yli 2600 kertaa. Vaikka enimm\u00e4kseen sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Jumalan ja ep\u00e4jumalien yhteydess\u00e4, sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n joitakin kertoja my\u00f6s muissa merkityksiss\u00e4.<\/p>\n
Sana itsess\u00e4\u00e4n on monikkomuoto. Niinp\u00e4 sen k\u00e4ytt\u00f6 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 yksik\u00f6n ett\u00e4 monikon, vaikka my\u00f6s sanan yksikk\u00f6muotoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Aivan t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta ei ole, miksi israelilaiset alkoivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ainoasta Jumalastaan monikkomuotoa. Yleisin selitys t\u00e4lle on se, ett\u00e4 kyse on kuninkaallisesta monikosta, er\u00e4\u00e4nlaisesta arvonimest\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 juuri monikkomuoto on vanhempi muoto. Yksikk\u00f6muoto yleistyi vasta aramean vaikutuksen my\u00f6t\u00e4 ja sit\u00e4 k\u00e4ytettiin enimm\u00e4kseen runoudessa1<\/sup>.<\/p>\n Israelin Jumalaan viitatessa \u05d0\u05b1\u05dc\u05b9\u05d4\u05b4\u05d9\u05dd esiintyy sek\u00e4 yksin\u00e4\u00e4n artikkelilla ja ilman sek\u00e4 toiseen sanaan lis\u00e4ttyn\u00e4. Hyvin yleinen muoto on \u05d0\u05b1\u05dc\u05b9\u05d4\u05b4\u05d9\u05dd \u05d9\u05b0\u05d4\u05d5\u05b8\u05d4, joka suomennetaan yleens\u00e4 muodossa Herra Jumala tai Herra, Herra.<\/p>\n \u05d0\u05b1\u05dc\u05b9\u05d4\u05b4\u05d9\u05dd ja\u05d9\u05b0\u05d4\u05d5\u05b8\u05d4 sanojen yhteys liittyy erityisesti Pentateukkia koskevaan JEPD-l\u00e4hdeteoriaan. Teorian teki tunnetuksi ranskalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, Jean Astruc, joka 1700-luvulla huomasi erityisesti Genesist\u00e4 tutkiessaan n\u00e4iden sanojen tarkoitushakuisen k\u00e4yt\u00f6n. Yleisesti ottaen voikin sanoa, ett\u00e4 \u05d0\u05b1\u05dc\u05b9\u05d4\u05b4\u05d9\u05dd viittaa Jumalaan kaukaisempana ja korkeampana kaikkivaltiaana, kun taas \u05d9\u05b0\u05d4\u05d5\u05b8\u05d4 on ihmist\u00e4 l\u00e4helle tuleva Jumala. Sanojen k\u00e4ytt\u00f6yhteydell\u00e4 ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 l\u00e4hteiden tai edes eri jumalien kanssa. Erilaiset k\u00e4ytt\u00f6yhteydet saattavat yksinkertaisesti viitata vain erilaisiin n\u00e4k\u00f6kulmiin Jumalasta.<\/p>\n Sanaa on k\u00e4ytetty my\u00f6s kuvaamaan suurta tai mahtavaa ja joissakin kohdissa se viittaa ihmiseen tai henkiolentoon, joka ei ole Jumala. Ne eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole kovinkaan selvi\u00e4 tapauksia. N\u00e4it\u00e4 ovat muun muassa:<\/p>\n Gen. 30:8:ssa sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mahdollisesti suurta tarkoittavana. Eri k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset kuitenkin tekev\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 erilaisia ratkaisuja. Esimerkiksi vuoden 1933 Kirkkoraamattu k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kohdan Jumalan taisteluksi, kun taas vuoden 1992 Kirkkoraamattu k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 saman ankaraksi kamppailuksi.<\/p>\n Ex. 7:1:ss\u00e4 Jumala asettaa Mooseksen jumalaksi faaraolle. T\u00e4ss\u00e4 sanaa ilmeisesti k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n merkitsem\u00e4\u00e4n edustajaa.<\/p>\n Ex. 9:28:ssa sanaa saatetaan j\u00e4lleen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suurta tarkoittavana. J\u00e4lleen k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset eri\u00e4v\u00e4t sen mukaan, onko kyse Jumalan jylin\u00e4st\u00e4 ja rakeista vai suuresta jylin\u00e4st\u00e4 ja rakeista. Kuten Gen. 30:8:ssakin, t\u00e4ss\u00e4kin molemmat vaihtoehdot ovat mielest\u00e4ni yht\u00e4 hyvi\u00e4.<\/p>\n Ex. 21:6 ja 22:8\u20139 saattavat viitata joko Israelin tuomareihin tai sitten Jumalaan. J\u00e4lleen molemmat vaihtoehdot ovat l\u00e4hes yht\u00e4 varteenotettavia, koska usein pappi saattoi toimia my\u00f6s tuomarina, jolloin asia ratkaistiin temppelin tai telttapyh\u00e4k\u00f6n luona ja siis Jumalan edess\u00e4.<\/p>\n 1. Sam. 28:13 on hieman selke\u00e4mpi. Ennustaja sanoo n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 jumalolennon, joka tulkinnasta riippuen oli joko Samuelin henki tai sitten Samuelina esiintyv\u00e4 demoni. Kummassakaan tapauksessa kyse ei voi olla Jumalasta tai edes ep\u00e4jumalasta. T\u00e4m\u00e4n pohjalta voi todeta, ett\u00e4 sanaa ainakin toisinaan k\u00e4ytettiin yleisemminkin henkiolennoista.<\/p>\n Ps. 8:6, jota Hepr. 2:7 lainaa saattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa enkelin merkityksess\u00e4. Erityisesti Heprealaiskirjeen lainaus tukee enkeli-ajatusta, mutta toisaalta saattaa vuoden 1992 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s olla oikeassa ja Psalmin kirjoittaja on halunnut ilmaista ihmisen olevan l\u00e4hes Jumalan kaltainen.<\/p>\n Vaikuttaisi siis silt\u00e4, ett\u00e4 sanan yleinen k\u00e4ytt\u00f6 viittaa nimenomaan Jumalaan tai jumaliin. Vanhassa testamentissa sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hyvin harvoin muissa yhteyksiss\u00e4 ja silloinkin merkitys j\u00e4\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi. T\u00e4m\u00e4n perusteella pid\u00e4n ainakin t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa parhaana pit\u00e4yty\u00e4 sanan perusmerkityksess\u00e4 ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 sana tekstiyhteyden mukaan Jumalaksi ja jumaliksi.<\/p>\n 2.2. \u05d1\u05b0\u05e0\u05b5\u05d9 \u05e2\u05b6\u05dc\u05b0\u05d9\u05d5\u05b9\u05df<\/i><\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 keskityn erityisesti sanaan \u05e2\u05b6\u05dc\u05b0\u05d9\u05d5\u05b9\u05df, korkein. Sana esiintyy Vanhassa testamentissa noin 50 kertaa usein adjektiivisessa merkityksess\u00e4. Noin puolet k\u00e4ytt\u00f6kerroista ovat runollisissa teksteiss\u00e42<\/sup>. Sana esiintyy kuitenkin my\u00f6s viitatessa Jumalaan. Esimerkiksi Melkisedeki\u00e4 kutsuttiin Korkeimman Jumalan papiksi (Gen. 14:18). Psalmeissa Jumalaa kutsutaan usein Korkeimmaksi (esim. 9:2; 18:13; 50:14).<\/p>\n Korkein n\u00e4ytt\u00e4isi siis olevan nimenomaan runoteksteiss\u00e4 esiintyv\u00e4 Jumalan nimitys. Mielenkiintoiseksi t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 nimityksen k\u00e4yt\u00f6n tekee se, ett\u00e4 samaa sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s toisessa samantapaisessa kohdassa. 5. Moos. 32:8 sanotaan vuoden 1992 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaan, ett\u00e4 Korkein jakoi kullekin kansalle oman jumalan. Olen toisaalla k\u00e4sitellyt t\u00e4t\u00e4 ja tullut siihen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voi olla oikeansuuntainen tulkinta tuosta kohdasta, vaikka teksti ei uuden k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ratkaisua tuekaan3<\/sup>. T\u00e4st\u00e4 kuitenkin lis\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin.<\/p>\n Perustellusti voi joka tapauksessa sanoa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Jumalan nimen\u00e4. Sellaisena se my\u00f6s vertautuu muualla Vanhassa testamentissa esiintyv\u00e4\u00e4n \u05d1\u05b0\u05bc\u05e0\u05b5\u05d9 \u05d4\u05b8\u05d0\u05b1\u05dc\u05b9\u05d4\u05b4\u05d9\u05dd, Jumalan pojat (esim. Gen. 6:2 ja Job. 1:6). Siit\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 termill\u00e4 tarkoitetaan, on useita mielipiteit\u00e4, joihin vaikuttaa my\u00f6s tekstiyhteys. Esimerkiksi Gen. 6:2:ssa Jumalan pojat on tulkittu joko enkeleiksi tai Aadamin j\u00e4lkel\u00e4isiksi, siis ihmisiksi. Job 1:6:ssa termi viittaa selke\u00e4sti henkiolentoihin. Termin k\u00e4ytt\u00f6 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 siis merkityksen avoimeksi. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa j\u00e4t\u00e4nkin molemmat vaihtoehdot mahdollisiksi ja palaan asiaan my\u00f6hemmin itse tekstin k\u00e4sittelyn yhteydess\u00e4.<\/p>\n 2.3. \u05e9\u05b8\u05bc\u05c2\u05e8\u05b4\u05d9\u05dd<\/i><\/p>\n K\u00e4\u00e4nsin t\u00e4m\u00e4n ruhtinaiksi. Vaihtoehtoinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s olisi ollut yksi ruhtinaista, johon viittaa m\u00e4\u00e4r\u00e4inen artikkeli. N\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 teksti viittaisi johonkuhun tiettyyn ruhtinaaseen, joka on kaatunut tai menett\u00e4nyt valtansa. Muita k\u00e4\u00e4nn\u00f6svaihtoehtoja sanalle on kuninkaan virkamies, kansan p\u00e4\u00e4mies, p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 tai enkeliruhtinas.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 etenkin viimeinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6svaihtoehto kuulostaa mielenkiintoiselta. Psalmi puhuu jumalista ja niiden kuolevaisuudesta tai rajallisuudesta. Onko t\u00e4ss\u00e4 avain jumala-sanan ymm\u00e4rt\u00e4miselle? Enkeliruhtinaaksi sana on k\u00e4\u00e4nnetty Dan. 12:1:ss\u00e4, jossa puhutaan Mikaelista, Israelin enkeliruhtinaasta. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa pid\u00e4n neutraalia ruhtinas-sanaa parhaana ja palaan siihen my\u00f6hemmin tekstin k\u00e4sittelyn yhteydess\u00e4.<\/p>\n 2.4. \u05d9\u05b0\u05d4\u05d5\u05b8\u05d4<\/i><\/p>\n Viimeisen\u00e4 sanana on Jumalan ainoa todellinen erisnimi. Muut Jumalan nimeth\u00e4n ovat enemm\u00e4nkin arvonimi\u00e4 ja Jumalan ominaisuuksia kuvaavia. Toki tetragrammikin voidaan johtaa olemusta kuvaavaan verbiin, mutta koska Raamattu antaa nimen alkuper\u00e4ksi Jumalan oman ilmoituksen, voi sanaa pit\u00e4\u00e4 nimen\u00e4 sen kaikissa merkityksiss\u00e4.<\/p>\n K\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Psalmissa t\u00e4t\u00e4 nime\u00e4 ei kuitenkaan esiinny, mik\u00e4 onkin tavallaan mielenkiintoinen yksityiskohta. Olisi luullut, ett\u00e4 psalmista olisi halunnut tehd\u00e4 selke\u00e4mm\u00e4n eron jumalien kesken k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niist\u00e4 eri sanoja. N\u00e4in ei kuitenkaan ole, vaan sek\u00e4 Jahvesta ett\u00e4 muista elohimeist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n samaa sanaa.<\/p>\n Sanan puuttumiselle on toki esitetty syit\u00e4, jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuitenkin spekulaation tasolle. Yksi on A.A. Andersonin esitt\u00e4m\u00e4 ajatus my\u00f6hemm\u00e4st\u00e4 elohistisesta toimittajasta, joka on muuttanut Jahven Elohimiksi4<\/sup>. T\u00e4llaiselle muutokselle ei kuitenkaan ole mit\u00e4\u00e4n selke\u00e4\u00e4 perustetta. Edes BHS:n apparaatti ei anna aihetta muutokseen. On siis varminta pit\u00e4yty\u00e4 siin\u00e4, mit\u00e4 tekstiss\u00e4 on ja etsi\u00e4 syit\u00e4 tetragrammin puuttumiselle muualta. T\u00e4m\u00e4 selittynee parhaiten, kun my\u00f6hemmin k\u00e4sittelemme teksti\u00e4 ja elohim-sanan mahdollisia merkityksi\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 Psalmissa.<\/p>\n <\/p>\n 3. Kirjoittaja, kirjoitusaika ja k\u00e4ytt\u00f6paikka sek\u00e4 tyyli<\/b><\/p>\n Psalmissa ilmoitetaan kirjoittajaksi Asaf. 1. Aikakirja mainitsee Asafin yhten\u00e4 Daavidin asettamista laulunjohtajista (1. Aik. 25:1). On siis luonnollista olettaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Asaf virkansa puolesta my\u00f6s sepitti lauluja jumalanpalvelusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Psalmin p\u00e4\u00e4llekirjoitus saattaa olla my\u00f6hemmin lis\u00e4tty ja n\u00e4in voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 virheellist\u00e4 perim\u00e4tietoa.<\/p>\n Itse tekstiss\u00e4 ei ole kovinkaan paljoa, mist\u00e4 voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 kirjoittajan henkil\u00f6llisyytt\u00e4 tai kirjoitusaikaa. Teksti tuntuisi luontevimmalta itsen\u00e4isyyden aikana, joka tarkoittaisi aikaa 600-luvusta eKr. taaksep\u00e4in. T\u00e4t\u00e4 voi perustella oikean tuomion vaatimuksella, joka sopii parhaiten tilanteeseen, jossa israelilaisia hallitsi omaan kansaan kuuluva kuningas. Lis\u00e4ksi eksiilin aikana syntynyt juutalaisuus ja tiukempi monoteismi olisi ristiriidassa ainakin p\u00e4\u00e4llisin puolin Psalmin polyteistisesta vaikutelmasta.<\/p>\n Polyteistinen luonne, vaikka se olisikin vain n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4, sek\u00e4 \u05d0\u05b1\u05dc\u05b9\u05d4\u05b4\u05d9\u05dd ja \u05e2\u05b2\u05d3\u05b7\u05ea-sanojen k\u00e4ytt\u00f65<\/sup> viittaavat mielest\u00e4ni ennemminkin vanhuuteen kuin nuoruuteen. Tekstin antamat viitteet tuntuvat viittaavan siis siihen, ett\u00e4 kirjoittaja voi hyvinkin olla Daavidin aikalainen Asaf. Tietenkin ongelmaksi muodostuu silloin se, ett\u00e4 Vanha testamentti ei kerro meille Daavidin aikaisesta hallinnon korruptiosta6<\/sup>. Sen sijaan jakaantuneen valtakunnan aikana kuvaukseen sopivia tilanteita oli useitakin. Psalmi on siis voitu kirjoittaa v\u00e4lill\u00e4 900\u2013600 eKr., jolloin Psalmi on virheellisesti omistettu Asafille tai t\u00e4m\u00e4 Asaf on eri kuin Daavidin aikalainen laulunjohtaja.<\/p>\n Vaikeampaa onkin sitten selvitt\u00e4\u00e4, miss\u00e4 yhteydess\u00e4 Psalmia on k\u00e4ytetty. Tekstiss\u00e4 ei ole siihen mit\u00e4\u00e4n suoraa viitett\u00e4. Arviot siis vaihtelevat, eik\u00e4 ole kovinkaan suurta varmuutta Psalmin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Yhden tulkinnan mukaan Psalmia olisi k\u00e4ytetty uudenvuodenjuhlassa juhlistamaan Jumalaa ylimp\u00e4n\u00e4 tuomarina. T\u00e4m\u00e4 tulkinta perustuu osittain muinaiseen palestiinalaiseen uskomukseen, ett\u00e4 uutena vuonna jumalat kokoontuivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulevan vuoden tapahtumista7<\/sup>. Juutalaisen perim\u00e4tiedon mukaan Psalmia k\u00e4ytettiin temppeliss\u00e4 viikon kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e48<\/sup>.<\/p>\n K\u00e4ytt\u00f6paikkaan liittyy kiinte\u00e4sti my\u00f6s Psalmin tyyli. T\u00e4m\u00e4 on muodoltaan rukous, vaikka p\u00e4\u00e4llekirjoituksessa sanotaankin sen olevan n\u00e4pp\u00e4ilem\u00e4ll\u00e4 soitettava laulu. Tyyli sopisi yht\u00e4 hyvin profeettojen kirjaan ja niist\u00e4 l\u00f6ytyykin monia samankaltaisia valituksia. Paras tyylim\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 onkin ehk\u00e4 valituspsalmi. Mutta toisin kuin valituspsalmit yleens\u00e4, joissa valitetaan omaa kurjaa kohtaloa tai maailmanmenon ep\u00e4oikeudenmukaisuutta, t\u00e4m\u00e4n Psalmin kirjoittaja valittaa johtajien korruptoituneisuutta.<\/p>\n <\/p>\n 4. Tekstikritiikki<\/b><\/p>\n BHS:n apparaatissa on vain kolme merkint\u00e4\u00e4. Mik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei ole kovinkaan merkitt\u00e4v\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 ne vaikuta sen kummemmin tekstin sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Ehk\u00e4 merkitt\u00e4vin n\u00e4ist\u00e4 kolmesta on ensimm\u00e4inen jakeessa 3. Siin\u00e4 esiintyv\u00e4 \u05d3\u05b7\u05dc on mahdollisesti kopiovirhe. T\u00e4sm\u00e4lleen alapuolella on sama sana, joten kopioijalla on saattanut silm\u00e4 harhaantua hetkeksi, koska apparaatissa ehdotettu sana on jossain m\u00e4\u00e4rin saman n\u00e4k\u00f6inen. Apparaatin ehdotus muuttaisi kurjan sorretuksi. T\u00e4lle muutokselle ei kuitenkaan l\u00f6ydy tukea muista k\u00e4sikirjoituksista.<\/p>\n Toinen apparaatin kohta on jakeessa 5, jossa on melko merkitykset\u00f6n vokaalimuutos9<\/sup>, jolle ei ole olemassa olevien k\u00e4sikirjoitusten tukea.<\/p>\n Kolmas apparaatin kohta on jakeessa 8. Siin\u00e4 sana, jonka olen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4ni k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt omistamiseksi olisi hif’iliss\u00e4 ja tarkoittaisi perinn\u00f6ksi jakamista10<\/sup>. Kummassakin tapauksessa sana viittaisi Jumalan valtaan ja omistusoikeuteen. T\u00e4lle muutokselle l\u00f6ytyy tukea jostakin keskiaikaisesta k\u00e4sikirjoituksesta.<\/p>\n En kuitenkaan p\u00e4\u00e4tynyt seuraamaan t\u00e4t\u00e4 muutosta. Tekstin muoto on mielest\u00e4ni Psalmin yleisen sis\u00e4ll\u00f6n kannalta mielekk\u00e4\u00e4mpi. Siin\u00e4 Jumala esitet\u00e4\u00e4n kaikkien tuomarina. On siis luontevaa ajatella, ett\u00e4 h\u00e4n jo omistaa kaikki kansat, sill\u00e4 korkeimpana auktoriteettina on vaikea kuvitella korkeampaa, jolta Jumala voisi peri\u00e4 kansat. Toisaalta sama ajatuskulku on saattanut tulla jonkun kopioijan mieleen, jonka johdosta h\u00e4n on muuttanut perinn\u00f6ksi ottamisen omistamiseksi.<\/p>\n Vertasin viel\u00e4 jonkin verran BHS:n teksti\u00e4 Septuagintaan. Siin\u00e4 \u05d0\u05b1\u05dc\u05b9\u05d4\u05b4\u05d9\u05dd on k\u00e4\u00e4nnetty sanalla \u03b8\u03b5\u03bf\u03c2. Septuaginta siis tukee k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 jumalat. Jakeen 8 Septuaginta k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 Jumala perii kaikki kansat. Se siis tukee my\u00f6s BHS:n apparaatin muutosehdotusta.<\/p>\n <\/p>\n 5. Rakenne<\/b><\/p>\n Rakenteellisesti Psalmi koostuu p\u00e4\u00e4asiassa paralleelisista lauseista tai lausepareista. Paralleelisuus tuo Psalmiin toistoa. Alkuosassa asia sanotaan yleisesti ja loppuosassa t\u00e4smennettyn\u00e4.<\/p>\n Psalmista voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 viisi osaa. Ensimm\u00e4inen jae on johdanto. Toisessa osassa jakeet 2\u20134 ovat Jumalan puhetta. Kolmannessa osassa tulee kertojan tai Jumalan v\u00e4lipuhe jakeessa 5. Nelj\u00e4s osa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jakeet 6 ja 7, joissa Jumala paljastaa v\u00e4\u00e4rien tuomareiden tai jumalien kuolevaisuuden. Viimeisess\u00e4 osassa psalmista reagoi kaikkeen edell\u00e4 olleeseen esitt\u00e4en Psalmin p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4n rukouksen.<\/p>\n Rakenteellisesti paralleelit lauseet menev\u00e4t niin, ett\u00e4 jaetta 5 lukuunottamatta Psalmi etenee kahden ryhmiss\u00e4. Jakeessa viisi on kolmen ryhm\u00e4. Rytmilt\u00e4\u00e4n Psalmi ei ilmeisesti ole kovinkaan harmoninen11<\/sup>, mutta en halunnut t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 paneutua siihen.<\/p>\n <\/p>\n 6. Ekskursio: muut jumalat Vanhassa testamentissa<\/b><\/p>\n Kuten olen jo viitannut, t\u00e4m\u00e4 ei ole ainoa paikka Raamatussa, jossa olisi n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 israelilaisten omaksuma monijumalisuus. Vanhassa testamentissa on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon materiaalia siit\u00e4, miten jopa israelilaiset itse n\u00e4kiv\u00e4t Jahven osana jumalien panteonia12<\/sup>. Tietenkin n\u00e4m\u00e4 kohdat kertovat tilanteista, joissa kansa on luopunut Herrasta ja k\u00e4\u00e4ntynyt muiden jumalien puoleen.<\/p>\n Muita jumalia k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n toisestakin n\u00e4k\u00f6kulmasta, mik\u00e4 sopii oivallisesti k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4mme Psalmiin. Useassa kohtaa Jumala tai profeetta puhuttelee muita jumalia ja haastaa niit\u00e4 toimimaan ja osoittamaan voimansa. T\u00e4llaisen haasteen loppup\u00e4\u00e4telm\u00e4 on yleens\u00e4 se, ett\u00e4 muut jumalat eiv\u00e4t ole oikeita jumalia eiv\u00e4tk\u00e4 siksi voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Aiemmin olen tutkinut hieman vuoden 1992 Kirkkoraamatun k\u00e4\u00e4nn\u00f6sratkaisua 5. Moos. 32:8:ssa, jossa Korkeimman sanotaan jakaneen kansoille omat jumalat. P\u00e4\u00e4dyn siihen tulokseen, ett\u00e4 uusi k\u00e4\u00e4nn\u00f6s saattaa esitt\u00e4\u00e4 oikeansuuntaisen tulkinnan vaikka alkuteksti tai sen variantit eiv\u00e4t annakaan aihetta k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 teksti\u00e4, kuten se on Kirkkoraamattuun k\u00e4\u00e4nnetty13<\/sup>.<\/p>\n Jesaja esitt\u00e4\u00e4 yleisen haasteen luvussa 44: ”Kuka on minun kaltaiseni? Antakoon \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuulua ja kertokoon minulle, mit\u00e4 on tapahtunut siit\u00e4 alkaen kun asetin paikalleen ikimuinaisen kansan. h\u00e4n esitt\u00e4k\u00f6\u00f6n my\u00f6s tulevat tapahtumat, tulevaiset h\u00e4n kertokoon meille!” (jae 7). Kukaan ei vastaa haasteeseen ja p\u00e4\u00e4telm\u00e4 on, ett\u00e4 muuta jumalaa ei ole.<\/p>\n Toisinaan Raamatussa siis puhutaan my\u00f6s muista jumalista kuin Jahvesta aivan kuin ne olisivat olemassa14<\/sup>. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin yleens\u00e4 tehokeino, joka vahvistaa p\u00e4\u00e4ajatusta Jahvesta ainoana oikeana Jumalana.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n Psalmin kohdalla ei ole kovinkaan todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 muihin jumaliin viittaaminen pyrkisi osoittamaan Jahven ylivoimaisuutta. Ensinn\u00e4k\u00e4\u00e4n kirjoittaja ei tee kovinkaan isoa eroa Jumalan ja jumalien v\u00e4lille. Toiseksi jumalilta todella odotetaan kyky\u00e4 toimia maailmassa. Eik\u00e4 vain odoteta, ett\u00e4 ne toimisivat tulevaisuudessa, vaan todetaan, ett\u00e4 ne ovat toimineet ja toimivat v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n Juuri t\u00e4m\u00e4 seikka liitettyn\u00e4 Psalmin vahvaan oikeudenvaatimukseen johtaakin ajatukseen, ett\u00e4 jumalat olisivat t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tuomareita ja hallitusmiehi\u00e4. Kuten aikaisemmin jo huomasimme, ei ole ennenkuulumatonta, ett\u00e4 ihmist\u00e4 kutsuttaisiin \u05d0\u05b1\u05dc\u05b9\u05d4\u05b4\u05d9\u05dd-nimityksell\u00e4. Niin on tehty tilanteissa, kun joku ihminen on toiminut Jumalan edustajana. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma oikeuttaa mielest\u00e4ni sen vaihtoehdon, ett\u00e4 jumalat tulkitaan ihmistuomareiksi. T\u00e4t\u00e4 saattaa tukea toinenkin seikka.<\/p>\n <\/p>\n 7. Jeesus ja jumalat.<\/b><\/p>\n Johanneksen evankeliumissa on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 kohta: Jeesus vastasi: Eik\u00f6 teid\u00e4n laissanne sanota: ’Min\u00e4 sanoin: te olette jumalia.’? (Joh. 10:34). T\u00e4ss\u00e4 Jeesus lainaa Psalmia 82. H\u00e4n ottaa t\u00e4m\u00e4n lainauksen esille tilanteessa, jossa h\u00e4nt\u00e4 on syytetty jumalanpilkasta ja meinataan kivitt\u00e4\u00e4. Juutalaisten syyt\u00f6s on: ”Emme me sinua mink\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n teon t\u00e4hden kivit\u00e4, vaan jumalanpilkan t\u00e4hden. Sin\u00e4 teet itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen.” (10:33, vahvennus minun).<\/p>\n Jeesuksella olisi tietenkin ollut t\u00e4ysi syy kutsua itse\u00e4\u00e4n Jumalaksi. H\u00e4n ei kuitenkaan puolustaudu alkuper\u00e4ll\u00e4\u00e4n, vaan Raamatulla ja sen tulkinnalla. T\u00e4m\u00e4 kohta on t\u00e4rke\u00e4, koska se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meille pilkahduksen siit\u00e4, miten Psalmiamme tulkittiin Jeesuksen aikana. T\u00e4t\u00e4 tulkintaa Jeesus ilmaisee jatkamalla: ”Niit\u00e4, jotka saivat Jumalan ilmoituksen, sanotaan siis jumaliksi, eik\u00e4 pyhi\u00e4 kirjoituksia voi tehd\u00e4 tyhj\u00e4ksi.” (10:35) T\u00e4m\u00e4 Jeesuksen lainaus siis osoittaa, ett\u00e4 h\u00e4nen aikanaan Psalmin 82 jumalat tulkittiin ihmisiksi, jotka olivat saaneet Jumalan ilmoituksen. Muitakin tulkintoja toki saattoi olla ja varmaan olikin. T\u00e4ss\u00e4 ongelmaksi muodostuu se, ett\u00e4 Jeesuksen tarkoitus ei ollut lainauksellaan tehd\u00e4 teologiaa, vaan puolustaa omaa kantaansa. Niinp\u00e4 Jeesuksen aseman kannalta sill\u00e4 ei ollut kovinkaan suurta merkityst\u00e4 tulkitaanko jumalat ihmisiksi vai henkiolennoiksi15<\/sup>.<\/p>\n <\/p>\n 8. Sis\u00e4lt\u00f6<\/b><\/p>\n P\u00e4\u00e4semme viimeinkin k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n Psalmin varsinaista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Etenen jakeittain. V\u00e4liotsikkona toimii pelkk\u00e4 v\u00e4liotsikkonumero.<\/p>\n 8.1.<\/i><\/p>\n Ensimm\u00e4inen jae sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4llekirjoituksen. Psalmi on Asafin kirjoittama ja on tarkoitettu soitettavaksi n\u00e4pp\u00e4ilem\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Jae toimii my\u00f6s johdantona sis\u00e4ll\u00f6lle. Kirjoittaja luo hyvin teatterimaisen tilanteen, jossa suuret kokoontuvat tuomiolle. Jumalan kokous voi tarkoittaa esimerkiksi Israelin seurakuntaa tai sitten muuten Jumalan kokoonkutsumaa tai j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4 kokousta. Kumpikin vaihtoehto on mahdollinen ja valinta riippuu jonkin verran siit\u00e4, miten haluaa tulkita Psalmissa esiintyv\u00e4t jumalat. Jos p\u00e4\u00e4tyy pit\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 ihmistuomareina, on luontevaa ajatella kyseess\u00e4 olevan Israelin seurakunnan, siis koko kansa. Jos taas tulkitsee jumalat henkiolennoiksi, voi kokous olla esimerkiksi Job 1:6:ssa kuvattu taivaallinen kokous.<\/p>\n Jumalan asema kokouksen johtajana ja ylimm\u00e4isen\u00e4 auktoriteettina korostuu alkutekstin sanamuodoilla. Partisiippimuotoinen verbi k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n usein pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n istumiseksi tai seisomiseksi. Se kuitenkin viittaa virkaan. Jumala on asettunut jumalien keskelle tuomarina16<\/sup>.<\/p>\n Jakeessa esiintyv\u00e4t jumalat tulkitaan p\u00e4\u00e4asiassa kahdella tapaa. Toinen tapa on pit\u00e4yty\u00e4 \u05d0\u05b1\u05dc\u05b9\u05d4\u05b4\u05d9\u05dd-sanan yleisen merkityksen mukaan, jolloin kyseess\u00e4 olisi joko viittaus pakanajumaliin tai muihin henkiolentoihin. Toiset taas tulkitsevat jumalat Israelin tuomareiksi, joita virkansa vuoksi kutsutaan t\u00e4ll\u00e4 arvonimell\u00e4. Kummankin puolesta on olemassa ihan hyvi\u00e4 perusteita17<\/sup>. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa en viel\u00e4 tee ratkaisua, vaan j\u00e4t\u00e4n molemmat vaihtoehdot mahdollisiksi.<\/p>\n Jakeessa on aika selv\u00e4 paralleeli, vaikka olen sen j\u00e4tt\u00e4nyt pois k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4ni. Ensimm\u00e4isell\u00e4 rivill\u00e4 kerrotaan Jumalan olevan jumalien kokouksessa. Toinen rivi jatkaa ajatusta kertomalla Jumalan tuomitsevan jumalten keskuudessa.<\/p>\n 8.2.<\/i><\/p>\n Jumalan tuomio alkaa yleisell\u00e4 ”kuinka kauan” -huudahduksella. T\u00e4m\u00e4 retorinen kysymys tuo ongelman esille ja antaa v\u00e4\u00e4rille tuomareille mahdollisuuden tehd\u00e4 parannus. V\u00e4\u00e4rien tuomarien synti oli v\u00e4\u00e4r\u00e4 ja ep\u00e4tasa-arvoinen oikeuden jako. He suosivat pahaa tekevi\u00e4 ja sorsivat hyljeksittyj\u00e4.<\/p>\n Jumalattomaksi k\u00e4\u00e4nnetty voidaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 my\u00f6s v\u00e4\u00e4rintekij\u00e4ksi. Taustalla on ajatus Jumalan antamasta laista, joka ohjaa ihmist\u00e4 oikeaan. V\u00e4\u00e4rintekij\u00e4 ei noudata t\u00e4t\u00e4 lakia, on tottelematon. N\u00e4in v\u00e4\u00e4rintekij\u00e4 ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tee v\u00e4\u00e4rin vaan kielt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Jumalan. Siksi jumalaton sopii t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6kseksi.<\/p>\n Jakeessa on selv\u00e4 paralleeli. Ensimm\u00e4inen rivi ilmaisee yleisen syyt\u00f6ksen, jonka vastaparina toinen rivi t\u00e4sment\u00e4\u00e4 synnin laatua.<\/p>\n 8.3.<\/i><\/p>\n Yleinen syyt\u00f6s muuttuu t\u00e4ss\u00e4 ja seuraavassa jakeessa ohjeeksi, miten tilanteen voi viel\u00e4 korjata. Kirjoittaja leikittelee synonyymeill\u00e4. Paralleelin kautta jae kertoo j\u00e4lleen saman asian kahteen kertaan. Ensimm\u00e4isell\u00e4 rivill\u00e4 kehotetaan auttamaan kurjat oikeuteen ja toisella rivill\u00e4 kerrotaan, miten se tapahtuu.<\/p>\n Jakeen ohje on yleisp\u00e4tev\u00e4 ja j\u00e4rkev\u00e4. V\u00e4h\u00e4osaisten oikeuksia ei saa polkea, vaikka he eiv\u00e4t pystyk\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeuksistaan itse kiinni. P\u00e4invastoin vahvemmilla ja parempiosaisilla on moraalinen vastuu pit\u00e4\u00e4 huolta heist\u00e4.<\/p>\n Mielenkiintoisesti t\u00e4h\u00e4n kehotukseen liittyy k\u00f6yh\u00e4n ja tarpeessa olevan julistaminen syytt\u00f6m\u00e4ksi. V\u00e4\u00e4rien tuomarien synti oli pahantekij\u00f6iden suosiminen, joka oli mahdollisesti johtanut siihen, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4osaisista tehtiin syntipukkeja. Ajatus ei nykyaikanakaan ole tuntematon. Helposti paheksumme vaikkapa kodittomien kerj\u00e4\u00e4mist\u00e4 tai pakolaisten saamia valtion avustuksia.<\/p>\n 8.4.<\/i><\/p>\n Kehotus jatkuu. Ilmeisesti v\u00e4h\u00e4osaisten sortaminen ei ole rajoittunut vain v\u00e4\u00e4riin tuomioihin, vaan v\u00e4\u00e4r\u00e4t tuomarit ovat my\u00f6s sallineet v\u00e4\u00e4rintekij\u00f6iden kiusata heikompiaan.<\/p>\n Jakeen paralleelisuus on j\u00e4lleen h\u00e4ivytetty k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4, mutta se on kuitenkin selv\u00e4 alkutekstiss\u00e4. Ensimm\u00e4isell\u00e4 rivill\u00e4 kehotetaan pelastamaan v\u00e4h\u00e4osainen. Toisella rivill\u00e4 kehotusta t\u00e4smennet\u00e4\u00e4n: pelastakaa heid\u00e4t jumalattomien k\u00e4dest\u00e4.<\/p>\n 8.5.<\/i><\/p>\n Kehotusosa p\u00e4\u00e4ttyy. Jae viisi on joko kirjoittajan omaa puhetta v\u00e4\u00e4rist\u00e4 tuomareista tai sitten Jumalan monologia, jossa h\u00e4n toteaa, miten v\u00e4\u00e4r\u00e4t tuomarit reagoivat nuhteluun. Joka tapauksessa jae toimii taitekohtana Psalmin etenemisess\u00e4.<\/p>\n Kolmella rivill\u00e4 paralleelisesti ilmaistaan sek\u00e4 syy\u2013seuraussuhteita ett\u00e4 v\u00e4\u00e4rien tuomareiden tilaa. Jakeen voi siis tulkita kahdella tavalla. Ensimm\u00e4isen mukaan kaikki kolme rivi\u00e4 puhuvat yhdest\u00e4 ja samasta asiasta, v\u00e4\u00e4rien tuomarien ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. Toisen mukaan riveill\u00e4 seurataan sit\u00e4 kulkua, mik\u00e4 seuraa v\u00e4\u00e4rien tuomarien toimintaa.<\/p>\n L\u00e4ht\u00f6kohtana on v\u00e4\u00e4rien tuomarien ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, joka johtaa heid\u00e4n v\u00e4\u00e4riin toimiinsa. Ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys johtaa pime\u00e4ss\u00e4 vaeltamiseen tai harhailuun. Ilman oikeaa tietoa ja Jumalan lain seuraamista olemme eksyksiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 taas johtaa yleiseen kaaokseen. Oikeus joutuu lokaan ja yhteiskunnan perusteet hajoavat18<\/sup>.<\/p>\n 8.6.<\/i><\/p>\n Jumalan puhe kohdistuu j\u00e4lleen jumaliin. Jumala ilmoittaa, ett\u00e4 jumalat ovat jumalia h\u00e4nen s\u00e4\u00e4t\u00e4myksest\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 poistanee sen mahdollisuuden, ett\u00e4 kyseess\u00e4 olisi palestiinalainen panteon, johon olisi koottu useiden kansojen jumalia. Kuten jo ensimm\u00e4isest\u00e4 jakeesta k\u00e4vi selv\u00e4ksi, Jumalan tuomiolla olevat jumalat ovat h\u00e4nt\u00e4 v\u00e4h\u00e4arvoisempia. Heill\u00e4 on asemansa, mutta se on t\u00e4ysin riippuvainen Jumalasta19<\/sup>. T\u00e4m\u00e4 muistuttaa aiemmin viitattua tilannetta, jossa Moosesta kutsutaan Jumalaksi, koska h\u00e4n on Jumalan asettama edustaja.<\/p>\n ”Te olette jumalia” ja ”Korkeimman poikia kaikki” ovat j\u00e4lleen paralleelin vastapareja kertoen saman asian. Jae tuntuisi kuitenkin viittaavan vahvasti siihen, ett\u00e4 jumalat t\u00e4ss\u00e4 todella ovat henkiolentoja.<\/p>\n 8.7.<\/i><\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 jakeessa Jumala pudottaa jumalat maan pinnalle. H\u00e4n muistuttaa niit\u00e4 niiden kuolevaisuudesta ja rajallisuudesta. Jumalat ehk\u00e4 itse ajattelivat itsest\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin mit\u00e4 ne ovat, mutta Jumala paljastaa karun todellisuuden. T\u00e4m\u00e4 muistuttaa hieman Jesajan (Jes. 14:13\u201315) ja Hesekielin (Hes. 28:2\u201310) lauluja pakanakuninkaista. Kummassakin kuningas esitet\u00e4\u00e4n suuruudenhulluna, joka pyrkii Jumalan asemaan. Erityisesti Hes. 28:10 kuulostaa tutulta: Sin\u00e4 kuolet muukalaisten k\u00e4siss\u00e4 kuin kuka tahansa ymp\u00e4rileikkaamaton.<\/p>\n Kuolevaisuus saattaa viitata siihen, ett\u00e4 kyseess\u00e4 todella on Jumalan asettamat ihmistuomarit. T\u00e4ll\u00f6in jae on t\u00f6lv\u00e4isy v\u00e4\u00e4rien tuomareiden suuruudenhulluille kuvitelmille.<\/p>\n Erityisen mielenkiintoinen yksityiskohta t\u00e4ss\u00e4 jakeessa on loppuosan viittaus ruhtinaan kaatumiseen. Ruhtinaat on m\u00e4\u00e4r\u00e4isess\u00e4 muodossa aivan kuin lukijoilla saattaisi olla tietoa, mihin kirjoittaja viittaa. Jos jumalat tulkitsee henkiolennoiksi, voi ruhtinaat viitata Saatanan lankeemukseen. T\u00e4ll\u00f6in oikea k\u00e4\u00e4nn\u00f6s olisi kaadutte kuin yksi ruhtinaista. Jumalat siis viittaisi kansojen enkeliruhtinaisiin, joihin viitataan Dan. 12:1:ss\u00e4. N\u00e4it\u00e4 kansojen enkeliruhtinaita oltaisiin toisinaan pidetty kansallisten jumalien taustavaikuttajina20<\/sup>.<\/p>\n Tulkinta enkeliruhtinaista tai muista henkiolennoista on kuitenkin ongelmallinen Psalmin yleisen sanoman valossa. Koko laulu keskittyy maallisen oikeuden v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Miss\u00e4\u00e4n Raamatussa ei ole viitett\u00e4 siihen, ett\u00e4 mahdollisilla kansojen enkeliruhtinailla olisi teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 maallista oikeutta. Se teht\u00e4v\u00e4 on selke\u00e4sti annettu ihmisille. Voimme siis p\u00e4\u00e4ty\u00e4 siihen, ett\u00e4 Psalmi on osoitettu v\u00e4\u00e4rille tuomareille. T\u00e4t\u00e4 tulkintaa tukee my\u00f6s Jeesuksen lainaus ja jakeen 6 tulkinta (Joh. 10:34), jota k\u00e4sittelimme aiemmin.<\/p>\n Jakeessa on j\u00e4lleen paralleeli. Ensimm\u00e4isell\u00e4 rivill\u00e4 ilmoitetaan v\u00e4\u00e4rien tuomarien kuolevaisuus. Toinen rivi kertoo saman toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, v\u00e4\u00e4r\u00e4t tuomarit eiv\u00e4t ole sen kummempia kuin muutkaan hallitsijat, vaikka toimivatkin Jumalan s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ss\u00e4 virassa.<\/p>\n 8.8.<\/i><\/p>\n Viimeinen jae on kirjoittajan rukous saattaa oikeus voimaan maailmassa. J\u00e4lleen korostuu Jumalan valta ja ylivertaisuus kaikkiin muihin n\u00e4hden: Jumala omistaa kansat. T\u00e4m\u00e4 on ilmaistu paralleelina, jossa on pyynt\u00f6 ja perustelu.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 viimeinen jae paljastaakin koko Psalmin luonteen. Se on valituspsalmi, jossa voivotellaan hallitsijoiden korruptiota ja rukoillaan siihen muutosta. Mielenkiintoista on, ett\u00e4 koko Psalmissa ei ole lainkaan Jumalan ylistyst\u00e4. Vain laulun viimeinen rivi on ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 selv\u00e4ksi Jumalan kunnioittamiseksi. Muuten kunnioitus ja ylistys on luettavissa vain rivien v\u00e4list\u00e4.<\/p>\n 9. Loppup\u00e4\u00e4telmi\u00e4<\/b><\/p>\n Psalmi 82 ei l\u00e4hemmin tarkasteltuna osoittaudu polyteismin puolustuspuheeksi. Kyseess\u00e4 on runomuotoinen rukous, jossa toivotaan oikeuden toteutumista. Vaikka jumalat tulkitsisikin kirjaimellisesti, kyseess\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isimmin runollinen tehokeino, kuin teologinen kannanotto muiden jumalien olemassaololle. Itse asiassa Psalmin p\u00e4\u00e4ajatuskin on aivan muualla kuin n\u00e4iden jumalien henkil\u00f6llisyydess\u00e4. Kirjoittaja ei halua kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiotaan heihin, vaan siihen, ett\u00e4 oikeus on v\u00e4\u00e4ryyden vallassa ja heikkoa sorretaan.<\/p>\n Psalmin sanoman ei tarvitse rajoittua pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n niihin, jotka ovat johtoasemassa, vaan jokainen voi niist\u00e4 oppia. Kristillisess\u00e4 viitekehyksess\u00e4 Psalmi saakin lis\u00e4pontta, koska Jeesuksen sanoin me olemme maailman valo. Uskomme Kristuksessa vaatii meit\u00e4kin pyrkim\u00e4\u00e4n oikeuteen ja auttamaan siin\u00e4 my\u00f6s muita. Samainen usko vaatii meit\u00e4 my\u00f6s laupeudentekoihin, auttamaan heikompia l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme.<\/p>\n Lopuksi viel\u00e4 eksegeesin pohjalta syntynyt parafraasi:<\/p>\n Jumala tuomitsee v\u00e4\u00e4r\u00e4t tuomarit:<\/p>\n ”Tuomitkaa oikein ja auttakaa heikkoa.<\/p>\n He ovat tyhmi\u00e4, koska ylpeilev\u00e4t syytt\u00e4.”<\/p>\n Auta sin\u00e4, Herra!<\/p>\n <\/p>\n 10. L\u00e4hteet ja kirjallisuutta:<\/b><\/p>\n Anderson, A.A.<\/p>\n 1985 New century Bible commentary Psalms (73\u2013150). Grand Rapids: Eerdmans<\/p>\n Bruce, F.F.<\/p>\n 1994 The Gospels & epistles of John. Grand Rapids: Eerdmans<\/p>\n Gesenius, William (k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 Robinson, Edward)<\/p>\n 1844 Hebrew and English lexicon of the Old testament. Boston: Crocker and Brewster (Googlebooksin pdf-versio)<\/p>\n Ellicott, Charles John (toim.)<\/p>\n i.v. Bible commentary fo English readers vol. IV, Job to Isaiah. Lontoo: Cassell and Company<\/p>\n Biblia Hebraica Stuttgartensia<\/p>\n 1997 Stuttgart: Deutsche Bibelgesellschaft<\/p>\n Iso Raamatun tietosanakirja, osa 1<\/p>\n 1988 i.p.: Ristin Voitto<\/p>\n Kaiser, Walter C.<\/p>\n 1998 Suorat sanat, Vanhan testamentin vaikeita kohtia. Kauniainen: Perussanoma<\/p>\n Liljeqvist, Matti<\/p>\n 2004 Heprea\u2013suomi, aramea\u2013suomi, Vanhan testamentin sanakirja. i.p.: Aikamedia<\/p>\n Longman, Tremper, III<\/p>\n 2003 Psalmit \u2013 sielun peili. i.p.: Aikamedia<\/p>\n Loponen, Veli<\/p>\n 2008 Opettaako Raamattu polyteismi\u00e4? Vanhan testamentin tutkimusmenetelm\u00e4t -kurssin projektity\u00f6, Suomen teologinen opisto.<\/p>\n Van der Pool, Charles (k\u00e4\u00e4nn\u00f6s)<\/p>\n 2006 Septuaginta. Pdf-versio.<\/p>\n Puukko, A.F.<\/p>\n 1954 Raamatun selitysteos III, Vanhan testamentin opetuskirjat. Porvoo: WSOY<\/p>\n Raamattu<\/p>\n 1933\/38<\/p>\n 1992<\/p>\n Spurgeon, Charles H.<\/p>\n 2001 Psalmit osa 1. Pietarsaari: Kristillinen kirja- ja musiikkikustannus<\/p>\n <\/p>\n 1Gesenius, s. 55<\/p>\n 2Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Psalmeissa yli 20 kertaa.<\/p>\n 3Opettaako Raamattu polyteismi\u00e4? Vanhan testamentin tutkimusmenetelm\u00e4t -kurssin projektity\u00f6, 2008.<\/p>\n 4God: we should probably read ’Yahweh’ (yhwh), which must have been changed into ’God’ (elohim) by the Elohistic editor. Anderson s. 593<\/p>\n 5Ainakin nopealla vertailulla olisi havaittavissa, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 sanoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n vanhemmissa tai vanhempiin aikoihin liittyviss\u00e4 teksteiss\u00e4 kuin nuorissa teksteiss\u00e4. Etenkin \u05d0\u05b1\u05dc\u05b9\u05d4\u05b4\u05d9\u05dd-sanan kohdalla k\u00e4yt\u00f6lle voi olla sanomaan liittyvi\u00e4kin syit\u00e4, joten t\u00e4m\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n ehdoton todiste suuntaan tai toiseen.<\/p>\n 6The date of such a poem, if it could be recovered, would crown its interest; but it is in vain to discuss the conjectures, which range from the Davidic to the Macedonian age. The histories do not reveal anything in the early monarchy to indicate such abuses in the jucature as the psalm describes. Ellicott s. 210<\/p>\n 7Leslie (PAP, p. 120) defines Ps. 82 as a ’New Year hymn which celebrates the Lord as Judge’, yet the poem could be understood as a prayer (or an implicit lament) to God. The essence of the Psalmist’s problem is the question why the weak and the defenceless are continually deprived of justice; this is explained as due to the mismanagement of the subordinate divine beings who have been entrusted with jurisdiction over mankind. Such a prayer might have been appropriate to the New Year liturgy; according to the beliefs of some Near Eastern peoples, this was the time when the gods assembled to determine the destiny of the year (cf. Mowinckel, PIW, II, p. 132). Anderson s. 592<\/p>\n 8According to a late Jewish tradition found in the Mishnah (Tamid vii:4), this Psalm was used by the Levites in the Temple on the third day of the week. Anderson s. 592<\/p>\n 9K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vokaalimuutos vaikuttaa muutoksen AK ja PK -muodon v\u00e4lill\u00e4, mutta k\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen se ei vaikuta.<\/p>\n 10Sama merkitys l\u00f6ytyy my\u00f6s tekstiss\u00e4 olevasta muodosta.<\/p>\n 11The poetical form is irregular. Ellicott s. 210<\/p>\n 12Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on Exoduksen 32. luku, jossa israelilaiset valmistavat jumalakseen sonnipatsaan. Vaikka Jumala on vain v\u00e4h\u00e4n aikaisemmin kielt\u00e4nyt t\u00e4llaisen toiminnan, israelilaiset eiv\u00e4t n\u00e4e siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ongelmaa, vaan yhdist\u00e4v\u00e4t vapaasti pakanallisen jumalakuvan Jahveen.<\/p>\n 13K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis uudenkin k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ratkaisu voidaan hyv\u00e4ksy\u00e4 tekstiin sopivana. T\u00e4ll\u00f6in kyse onkin oikeastaan Mooseksen ironiasta. Kaikilla kansoilla on omat jumalat, mutta vain Israelin Jumala on oikea Jumala, joka voi my\u00f6s pelastaa kansansa. Muiden kansojen jumalat ovat hengett\u00f6mi\u00e4 ja kykenem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 auttamaan, vaikka niille uhraisi s\u00e4\u00e4detyt uhrit. Loponen, s. 5<\/p>\n 14Kannattaa lukea my\u00f6s varsin ironiss\u00e4vyinen kertomus profeetta Elian ja Baalin profeettojen kohtaamisesta 1. Kun. 18:ssa.<\/p>\n 15Jewish interpreters were divided (as other interpreters have been divided since then) on the question whether those addressed in these terms by God are celestial beings or human judges. For our present purpose this question is not of the first relevance: what is relevant is that they are manifestly inferior beings to the supreme God, and yet he calls them ’gods’ (and ’sons of the Most High’ at that), why should it be counted a capital offence in the sent one of the Father if he calls himself the Son of God? Bruce, s. 235<\/p>\n 16In the Hebrew a participle, with an official ring about it. (see Isa. iii. 13.) It is used to designate departmental officers (1 Kings iv. 5, 7, 27, ix. 23. Comp. 1. Sam. xxii. 9; Ruth ii. 5, 6). Thus the psalm opens with the solemn statement that God had taken His official place as president of the bench of judges. Ellicott s. 210<\/p>\n 17Kun Jumala t\u00e4ss\u00e4 seisoo tuomarina ”jumalien” keskell\u00e4 (v. I) on vaikea ajatella, ett\u00e4 ”jumalilla” t\u00e4ss\u00e4 tarkoitettaisiin ihmisi\u00e4. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n k\u00e4y p\u00e4ins\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 ”jumalien kokousta” (tai ”jumalan neuvostoa”) Israelin seurakunnaksi, niinkuin on yritetty selitt\u00e4\u00e4. Kun v. 6 s. sanotaan, ett\u00e4 ”jumalat” kuolevat, niin se voidaan parhaiten ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, jos on puhe jumalan kaltaisista olennoista eik\u00e4 ihmisist\u00e4. Toisin sanoen t\u00e4llaiset ”jumalat” eiv\u00e4t ole ihmisi\u00e4 parempia. N\u00e4m\u00e4 jumalat taas ovat verrattavissa vierasten kansojen enkeliruhtinaihin eli suojelusenkeleihin (Dan. 10:13, 20 s.), joilla monoteismin p\u00e4\u00e4sty\u00e4 Israelissa lopullisesti voitolle ei Jahven rinnalla ollut mit\u00e4\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Puukko s. 136 samoin Anderson s. 592.<\/p>\n Kohdistaessaan sanansa ”jumalille” (hepreaksi elohim) Jumala ei tunnusta pakanajumalia tai muiden h\u00e4nen itsens\u00e4 kaltaisten yliluonnollisten olentojen olemassaoloa. H\u00e4n puhuu maallisille tuomareille ja lakinsa t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanijoille, jotka h\u00e4n on asettanut edustamaan itse\u00e4\u00e4n. Kaiser, s. 163 samoin Spurgeon, s. 470<\/p>\n 18This psalm represents the conviction which was so profoundly fixed in the Hebrew mind, that Justice is the fundamental virtue of society, and that its corruption implies total disorganisation and ruin. Ellicott s. 209<\/p>\n 19The custom of designating God’s vicegerents by the Divine name was a very natural one. The whole point of verse 6 lies in the double meaning the word can bear. Ellicott s. 210<\/p>\n 20In more recent years scholars have tended to identify the elohim with the national gods of the various peoples of the world, who have been demoted to the position of Yahweh’s servants. Anderson s. 592<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Uskomme Kristuksessa vaatii meit\u00e4kin pyrkim\u00e4\u00e4n oikeuteen ja auttamaan siin\u00e4 my\u00f6s muita. Samainen usko vaatii meit\u00e4 my\u00f6s laupeudentekoihin, auttamaan heikompia l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[3,5,2],"tags":[27,40,6],"class_list":["post-45","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-eksegeesi","category-teologia","category-tutkimus","tag-jumala","tag-psalmit","tag-vanha-testamentti"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-J","jetpack-related-posts":[{"id":211,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=211","url_meta":{"origin":45,"position":0},"title":"Psalmi 39: El\u00e4m\u00e4n katoavaisuus","author":"welzu","date":"28.10.2016","format":false,"excerpt":"El\u00e4m\u00e4 on liian lyhyt kadehtimiseen tai sen murehtimiseen, mit\u00e4 itselt\u00e4 puuttuu. Sen sijaan, kun perustamme el\u00e4m\u00e4mme Jumalan varaan, voimme el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme t\u00e4ysipainoisesti jopa vaikeuksien keskell\u00e4.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":215,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=215","url_meta":{"origin":45,"position":1},"title":"Psalmi 40: Herra kuulee huutoni","author":"welzu","date":"14.11.2016","format":false,"excerpt":"Kirjoittaja toteaa olevansa kurja ja k\u00f6yh\u00e4, mutta uskoo silti Jumalan pit\u00e4v\u00e4n h\u00e4nest\u00e4 huolen. H\u00e4n asettaa kaiken luottamuksensa Jumalan apuun ja pyyt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tuomaan pelastuksen nopeasti.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":203,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=203","url_meta":{"origin":45,"position":2},"title":"Psalmi 35: Herra, valvo minun oikeuttani","author":"welzu","date":"28.9.2016","format":false,"excerpt":"Meid\u00e4n tulisikin pyrki\u00e4 oikeuteen ja rauhaan. Meid\u00e4n tulisi pyrki\u00e4 toimimaan l\u00e4himm\u00e4istemme parhaaksi.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":209,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=209","url_meta":{"origin":45,"position":3},"title":"Psalmi 38: K\u00e4rsiv\u00e4n rukous","author":"welzu","date":"21.10.2016","format":false,"excerpt":"Kaikesta huolimatta h\u00e4n uskaltaa odottaa apua ja pelastusta Jumalalta. Siksi h\u00e4n voimakkaasti pyyt\u00e4\u00e4 Jumalaa rient\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kiirehtim\u00e4\u00e4n auttamaan itse\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on erityisen vaikuttavaa, sill\u00e4 tuossa kulttuurissa juoksemista ei pidetty arvokkaana.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":205,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=205","url_meta":{"origin":45,"position":4},"title":"Psalmi 36: Pahuuden ansat ja Jumalan armo","author":"welzu","date":"7.10.2016","format":false,"excerpt":"T\u00e4m\u00e4 puhuu siit\u00e4, ett\u00e4 loppujen lopuksi jumalattomat vet\u00e4v\u00e4t itse huonon kohtalonsa p\u00e4\u00e4lleen. Koska he ovat omistautuneet pahalle, he saavat lopulta my\u00f6s k\u00e4rsi\u00e4 pahuutensa seuraukset.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":199,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=199","url_meta":{"origin":45,"position":5},"title":"Psalmi 34: Pelastuneen kiitoslaulu","author":"welzu","date":"14.9.2016","format":false,"excerpt":"Psalmi p\u00e4\u00e4ttyy lupaukseen siit\u00e4, ett\u00e4 Jumalaan turvaavia ei kohtaa tuomia, vaan Jumala lunastaa heid\u00e4t vapaiksi.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/45","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=45"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/45\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":46,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/45\/revisions\/46"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=45"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=45"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=45"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}