Vuoden 1992 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s ilmaisee k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 jakeessa, ett\u00e4 Jumala olisi jakanut jokaiselle kansalle oman jumalan. Kun ottaa huomioon juutalaisuuden tiukan monoteistisen kannan, t\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s vaikuttaa omituiselta. Jae on my\u00f6s malliesimerkkej\u00e4 uutta k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 kritisoivien keskuudessa. T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 pyrin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nn\u00f6sratkaisun taustoja ja oikeellisuutta.<\/p>\n
<\/p>\n
Kun Korkein jakoi kansoille maat, kun h\u00e4n levitti ihmiset yli maan piirin,<\/p>\n
h\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si kansojen asuinsijat ja kullekin oman jumalan.<\/p>\n
Kun Korkein jakoi perinn\u00f6t kansoille, kun h\u00e4n erotteli ihmisten lapset,<\/p>\n
silloin h\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si kansojen rajat israelilaisten luvun mukaan.<\/p>\n
5. Moos. 32:8 (vuoden 1933 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s)<\/b><\/p>\n
<\/p>\n
1 Alkuteksti<\/b><\/p>\n
\u05d1\u05b0\u05bc\u05d4\u05b7\u05e0\u05b0\u05d7\u05b5\u05dc \u05e2\u05b6\u05dc\u05b0\u05d9\u05b9\u05d5\u05df \u05d2\u05b9\u05bc\u05d5\u05d9\u05b4\u05dd \u05d1\u05b0\u05bc\u05d4\u05b7\u05e4\u05b0\u05e8\u05b4\u05d9\u05d3\u05b9\u05d5 \u05d1\u05b0\u05bc\u05e0\u05b5\u05d9 \u05d0\u05b8\u05d3\u05b8\u05dd \u05d9\u05b7\u05e6\u05b5\u05bc\u05d1 \u05d2\u05b0\u05bc\u05d1\u05bb\u05dc\u05b9\u05ea \u05e2\u05b7\u05de\u05b4\u05bc\u05d9\u05dd \u05dc\u05b0\u05de\u05b4\u05e1\u05b0\u05e4\u05b7\u05bc\u05e8 \u05d1\u05b0\u05bc\u05e0\u05b5\u05d9 \u05d9\u05b4\u05e9\u05b0\u05c2\u05e8\u05b8\u05d0\u05b5\u05bd\u05dc\u05c3<\/p>\n
P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vuoden 92 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 jakeen yht\u00e4pit\u00e4v\u00e4sti heprealaisen alkutekstin kanssa. Siksi keskitynkin t\u00e4ss\u00e4 jakeen loppuosaan, johon varsinainen ongelma kohdistuu. Vanhan ja uuden k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen vertailu ilmoittaa eron. Vanhan k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ”israelilaisten luvun mukaan” on uudessa k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 muodossa ”ja kullekin oman jumalan.” Perusteksti Biblia Hebraica Stuttgartensiassa (BHS) vastaa vanhan k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ratkaisua. Uusi k\u00e4\u00e4nn\u00f6s j\u00e4tt\u00e4\u00e4 siis kokonaan huomioimatta sanat \u05d1\u05b0\u05bc\u05e0\u05b5\u05d9 \u05d9\u05b4\u05e9\u05b0\u05c2\u05e8\u05b8\u05d0\u05b5\u05bd\u05dc, Israelin pojat eli israelilaiset.<\/p>\n
BHS:n apparaatti antaa kuitenkin kaksi muutakin vaihtoehtoa. Septuaginta ja jotkin Qumranin teksteihin kuuluvat k\u00e4sikirjoitukset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t termi\u00e4 ”Jumalan enkelit”, kreik. \u1f00\u03b3\u03b3\u03ad\u03bb\u03c9\u03bd \u03b8\u03b5\u03bf\u1fe6. Lis\u00e4ksi jotkin k\u00e4sikirjoitukset, kuten Symmachuksen kreikankielinen VT sek\u00e4 Vetus Latin, sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t muodon ”Jumalan pojat”. Israelin pojat, Jumalan enkelit ja Jumalan pojat ovat kaikki selkeit\u00e4 vaihtoehtoja, eiv\u00e4tk\u00e4 sellaisenaan tue uuden k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen k\u00e4\u00e4nn\u00f6sratkaisua.<\/p>\n
Mik\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kolmesta on sitten alkuper\u00e4isin kirjoitusmuoto? K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 jakeen perusmerkityssis\u00e4lt\u00f6 ei muutu hirve\u00e4sti mink\u00e4\u00e4n kohdalla: Jumala on jakanut jokaiselle kansalle asuinalueet israelilaisten, Jumalan poikien tai enkeleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteella. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Jumalan pojat ja Jumalan enkelit voivat tarkoittaa samaa, sill\u00e4 muualla Raamatussa termi\u00e4 ”Jumalan pojat” k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimenomaan enkeleist\u00e41<\/sup>. Seuraavassa pohdin eri vaihtoehtoja.<\/p>\n 1.1 Rakenne<\/i><\/p>\n Jae on kahdeksantena Mooseksen esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 laulussa. Se on siis runomuodossa ja sellaisena voi olettaa, ett\u00e4 sen rakenteella voi olla hyvinkin suuri merkitys. Jakeen ensimm\u00e4inen puolisko p\u00e4\u00e4ttyy termiin \u05d1\u05b0\u05bc\u05e0\u05b5\u05d9 \u05d0\u05b8\u05d3\u05b8\u05dd eli ihmisen\/Adamin pojat. J\u00e4lkimm\u00e4inen puolisko loppuu sanoihin \u05d1\u05b0\u05bc\u05e0\u05b5\u05d9 \u05d9\u05b4\u05e9\u05b0\u05c2\u05e8\u05b8\u05d0\u05b5\u05bd\u05dc, Israelin pojat. On siis syyt\u00e4 mietti\u00e4, onko t\u00e4m\u00e4n termiparin k\u00e4ytt\u00f6 tarkoituksellista. Viittaako Israelin pojat kenties ihmisen\/Adamin poikiin? Jos n\u00e4in on, niin her\u00e4\u00e4 my\u00f6s kysymys pit\u00e4isik\u00f6 sek\u00e4 \u05d0\u05b8\u05d3\u05b8\u05dd ett\u00e4 \u05d9\u05b4\u05e9\u05b0\u05c2\u05e8\u05b8\u05d0\u05b5\u05bd\u05dc k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 erisnimin\u00e4? Puhutaanko tekstiss\u00e4 oikeasti Adamista ja Israelista (Jaakob) henkil\u00f6in\u00e4 vai k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 niit\u00e4 yleisin\u00e4 termein\u00e4, ihmiset ja israelilaiset? Joidenkin kommentaarien mukaan israelilaisilla oli tapana jakaa ihmiskunta 70:een kansaan2<\/sup>. Jaakobin perhe k\u00e4sitti my\u00f6s 70 henke\u00e4, kun he muuttivat Egyptiin. My\u00f6s BHS:n apparaatti mainitsee, ett\u00e4 Targum lis\u00e4\u00e4 \u05dc\u05b0\u05de\u05b4\u05e1\u05b0\u05e4\u05b7\u05bc\u05e8-sanan per\u00e4\u00e4n luvun 70 yhdist\u00e4en 1. Mooseksen kirjan 10. luvun kansat sek\u00e4 Jaakobin suvun3<\/sup>.<\/p>\n Toisaalta termeill\u00e4 voi olla my\u00f6s muu merkitys. Joidenkin tulkintojen mukaan Jumalan pojat voi viitata my\u00f6s Adamin pyh\u00e4\u00e4n sukuun4<\/sup>. Israelilaiset taas olivat Jumalan omaisuuskansa. N\u00e4inkin ajateltuna termeill\u00e4 voisi olla merkitysyhteys. Tosin t\u00e4m\u00e4 tulkintatapa mahdollistaisi my\u00f6s Jumalan pojat -termin k\u00e4yt\u00f6n. T\u00e4ll\u00f6in Israelin pojat ja Jumalan pojat tarkoittaisivat samaa: Jumalan valittua kansaa. Israel ja Jumala -sanojen muuttumisen voisi t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa selitt\u00e4\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4isen kohdalla Israelin merkitys valittuna kansana olisi tavalla tai toisella h\u00e4m\u00e4rtynyt.<\/p>\n Suurin ongelma Jumalan pojat -vaihtoehdon kanssa on se, ett\u00e4 lukutapa perustuu k\u00e4sikirjoituksiin, jotka ovat ilmeisesti melko nuoria k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Yksi n\u00e4ist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 on esimerkiksi Symmachuksen kreikankielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s. K\u00e4\u00e4nn\u00f6s on ainakin osittain parafraasi. T\u00e4m\u00e4 tietenkin tukee edell\u00e4 sanottua teoriaa siit\u00e4, ett\u00e4 Jumalan pojat -termin k\u00e4ytt\u00f6 oli uudessa tilanteessa kuvaavampi, kun israelilaiset asuivat hajaannuksessa.<\/p>\n Jumalan enkelit -termin k\u00e4ytt\u00f6 tuo rakenteellisia pulmia, sill\u00e4 se eroaa selv\u00e4sti merkitykselt\u00e4\u00e4n ja muodoltaan kahdesta muusta vaihtoehdosta. Se kuitenkin l\u00f6ytyy melko vanhoista k\u00e4sikirjoituksista ja siten voi edustaa masoreettista teksti\u00e4 vanhempaa lukutapaa. Jumalan enkelit on kuitenkin my\u00f6s yhdistett\u00e4viss\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6llisesti israelilaisiin. Enkelih\u00e4n ei tarkoita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n henkiolentoa vaan sanansaattajaa, l\u00e4hetti\u00e4. Joidenkin kommentaarien mukaan5<\/sup> enkeli tarkoittaisikin t\u00e4ss\u00e4 juuri Israelin kansaa, joka Jumalan valittuna kansana sai teht\u00e4v\u00e4ksi julistaa Jumalan antaman ilmoituksen ihmiskunnalle. T\u00e4m\u00e4 selitys on kuitenkin mielest\u00e4ni ehk\u00e4 hiukan kaukaa haettu.<\/p>\n <\/p>\n 2 Merkitys<\/b><\/p>\n Kuten jo on tullut ilmi, muuttaa eri kirjoitustapojen k\u00e4ytt\u00e4minen jakeen merkityst\u00e4 joskus paljonkin. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 suurin mielenkiintoni kohdistuu kuitenkin vuoden 1992 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ratkaisuun. Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 se ei pohjaudu sellaisenaan alkutekstiin. Heprean tai kreikankielisist\u00e4 k\u00e4sikirjoituksista ei mitenk\u00e4\u00e4n saa k\u00e4\u00e4nnetty\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 edes kaukaisesti muistuttaisi uutta k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Koska uusi k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on k\u00e4\u00e4nnetty dynaamisen periaatteen mukaan, voi k\u00e4\u00e4nn\u00f6sratkaisu perustua tulkintaan tekstin sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4.<\/p>\n 2.1 Runo<\/i><\/p>\n Ensinn\u00e4kin, kyseess\u00e4 on runo, kuten jo on mainittukin. Tekstilt\u00e4 ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 voi odottaa ehdottomia totuusarvoltaan t\u00e4ydellisi\u00e4 lausuntoja. Samaan tapaan kuin Psalmien kielikuvat, my\u00f6s muualla Vanhassa testamentissa esiintyv\u00e4t runot ja laulut ovat suurelta osin kuvainnollista ja symbolista kielt\u00e4. N\u00e4in ollen k\u00e4sittelyn alla olevasta jakeesta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 voi tehd\u00e4 kovinkaan pitk\u00e4lle menevi\u00e4 tulkintoja muinaisten israelilaisten jumalak\u00e4sityksest\u00e4 saati teologiasta.<\/p>\n 2.2 Jumala(t)<\/i><\/p>\n Uuden k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ratkaisu vaikuttaa tukevan ajatusta, ett\u00e4 israelilaiset olivat omaksuneet polyteismin. T\u00e4m\u00e4 korostuu erityisesti, kun luemme seuraavankin jakeen, jossa sanotaan, ett\u00e4 ”Herran (Jahve) osuus on h\u00e4nen kansansa Israel, ja Jaakob h\u00e4nen perint\u00f6maansa.”6<\/sup> T\u00e4m\u00e4n perusteella voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 Korkein, jota ei luvussa mainita muualla, olisi jonkinlainen ylijumala, joka on jakanut kansoille jumalat. Israelin jumalaksi Korkein antoi Jahven.<\/p>\n My\u00f6hemmin samassa luvussa kuitenkin Jahve k\u00e4y muiden kansojen jumalia vastaan ja osoittaa, ett\u00e4 niit\u00e4 ei ole olemassa. ”Vastustajilleen h\u00e4n sanoo: ’Miss\u00e4 ovat nyt teid\u00e4n jumalanne, miss\u00e4 se kallio, johon turvasitte?’…’N\u00e4etteh\u00e4n nyt: min\u00e4 olen ainoa, ei ole muuta jumalaa minun rinnallani.'”7<\/sup> N\u00e4in luettuna t\u00e4m\u00e4 kuulostaa samalta kuin Paavalin lausunto ep\u00e4jumalille uhratusta lihasta: ”Onhan tosin sek\u00e4 taivaassa ett\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 niin sanottuja jumalia, moniakin jumalia ja herroja, mutta meill\u00e4 on vain yksi Jumala, Is\u00e4.”8<\/sup> Paavalin teksti on sanallisesti hyvin l\u00e4hell\u00e4 Mooseksen laulua, sill\u00e4 molemmissa Jahven ainutlaatuisuutta perustellaan luomisty\u00f6ll\u00e4. Vain h\u00e4n on luoja, muut jumalat ovat valhetta.<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis uudenkin k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ratkaisu voidaan hyv\u00e4ksy\u00e4 tekstiin sopivana. T\u00e4ll\u00f6in kyse onkin oikeastaan Mooseksen ironiasta. Kaikilla kansoilla on omat jumalat, mutta vain Israelin Jumala on oikea Jumala, joka voi my\u00f6s pelastaa kansansa. Muiden kansojen jumalat ovat hengett\u00f6mi\u00e4 ja kykenem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 auttamaan, vaikka niille uhraisi s\u00e4\u00e4detyt uhrit9<\/sup>. T\u00e4ss\u00e4 tulkinnassa j\u00e4\u00e4 tietenkin viel\u00e4 pieni h\u00e4m\u00e4ryys siit\u00e4, mihin Korkein viittaa.<\/p>\n 2.2.1 Korkein<\/i><\/p>\n \u05e2\u05dc\u05d9\u05d5\u05df -sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Jumalasta, mutta se voi tarkoittaa muutakin korkeassa asemassa tai yksinkertaisesti korkealla paikalla olevaa. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Jahve-nimen kanssa10<\/sup>. N\u00e4iden kohtien perusteella n\u00e4yttisi silt\u00e4, ett\u00e4 Korkein esiintyy Jahven nimen\u00e4 juuri runollisissa teksteiss\u00e4, sill\u00e4 l\u00e4hes kaikki kohdat, joissa ne ovat yhdess\u00e4 ovat runoja ja lauluja, kuten esimerkkijakeena oleva 2. Samuelin kohta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis silt\u00e4, ett\u00e4 Korkein viittaisi nimenomaan Jahveen, ei johonkin ylijumalaan h\u00e4nen yl\u00e4puolellaan. Se, ett\u00e4 Korkein uuden k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaan jakaa kansoille jumalan ja ottaa itse yhden osan, ei ole mitenk\u00e4\u00e4n ristiriitaista.<\/p>\n Pikemminkin t\u00e4m\u00e4n kaltainen toiminta sopisi aiemmin esitettyyn tulkintaan Mooseksen ironiasta. Israelilaisten Jumala on kaikin tavoin erilainen kuin muiden kansojen jumalat. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 Israelin Korkein hallitsee suvereenisti, h\u00e4n my\u00f6s tulee kansansa luo ja henkil\u00f6kohtaisesti t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n tarpeensa. N\u00e4in katsottuna t\u00e4m\u00e4 siis vain vahvistaa ja k\u00e4rjist\u00e4\u00e4 Mooseksen sanomaa israelilaisten ylivertaisesta Jumalasta.<\/p>\n 2.3 Enkelit<\/i><\/p>\n Aiemmin mainittiin, ett\u00e4 enkeli-sanan voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sanansaattajaksi, l\u00e4hetiksi, jolloin yksi kirjoitustapa \u2013 Jumalan enkelit \u2013 viittaisikin israelilaisiin Jumalan valittuna kansana. N\u00e4in t\u00e4m\u00e4 ”Kirjan kansa” toimisi Jumalan enkelin\u00e4 kaikkien kansojen keskuudessa. Jumalan enkelit ja mahdollisesti my\u00f6s Jumalan pojat -vaihtoehtojen k\u00e4ytt\u00f6 saattaisi tuoda jakeen sis\u00e4ll\u00f6n l\u00e4hemm\u00e4ksi uuden k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ratkaisua.<\/p>\n Jaetta on tulkittu niinkin, ett\u00e4 se ei puhu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kansojen rajojen ja asuinalueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misest\u00e4, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4ille annettiin my\u00f6s omat erityiset suojelusenkelins\u00e4. Esimerkiksi Puukko tukee t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 Vanhan testamentin kommentaarissaan: ”Kukin kansa sai maailmaa jaettaessa oman suojelusenkelins\u00e4”11<\/sup>. My\u00f6s New Century Bible Commentary seuraa t\u00e4t\u00e4 ajatusta. Kommentaareissa viitataan mm. Danielin kirjaan, jossa mainitaan Persian ja Kreikan enkeliruhtinaat12<\/sup>. N\u00e4m\u00e4 enkeliruhtinaat ovat kuitenkin suurten valloittajakansojen enkeliruhtinaita, jotka Danielin kirjan mukaan vastustivat Jumalan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4 enkeli\u00e4. Kuitenkin samassa yhteydess\u00e4 viitataan Mikaeliin Israelin enkeliruhtinaana13<\/sup>. T\u00e4m\u00e4nkaltaisen tulkinnan johdosta ei kuitenkaan kannata l\u00e4hte\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n kovin pitk\u00e4lle menevi\u00e4 oppeja kansojen enkeliruhtinaista tai muutenkaan enkeleiden sis\u00e4ist\u00e4 hierarkioista.<\/p>\n Mielenkiintoista kuitenkin on, ett\u00e4 esimerkiksi aiemmin mainittu New Century Bible Commentary14<\/sup> yhdist\u00e4\u00e4 enkelit ja jumaluudet. Taustalla t\u00e4ss\u00e4 yhdist\u00e4misess\u00e4 ei ilmeisesti ole pyrkimys tulkita jaetta uuden k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen kaltaisesti, vaan kansoille asetetut ”suojelusenkelit” rinnastettaisiin my\u00f6hemmin samassa luvussa mainittuihin ep\u00e4jumaliin. T\u00e4m\u00e4 tulkinta yhdistyisi j\u00e4lleen Paavalin ajatukseen ep\u00e4jumalien taustalla olevista riivaajahengist\u00e415<\/sup>. N\u00e4in ajateltuna ongelmaksi muodostuisi Jumalan asema t\u00e4ss\u00e4 kaikessa. Onko h\u00e4n oikeasti per\u00e4ti m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt muut kansat palvomaan riivaajahenki\u00e4? Onko h\u00e4n jakanut muille kansoille ”suojelusenkeleiksi” riivaajia? T\u00e4m\u00e4 ja siihen liittyv\u00e4 pahan ongelma yleisesti on jo sen verran suuri alue, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ei k\u00e4sitell\u00e4 sit\u00e4. Yksi mahdollisuus kuitenkin on, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen viittaa Jumalan sallimukseen. Ihmiset ovat itse valinneet v\u00e4\u00e4rin ja Jumala sallii sen. T\u00e4m\u00e4 ajatus saa omalla tavallaan j\u00e4lleen tukea Paavalilta16<\/sup>.<\/p>\n <\/p>\n 3 Mik\u00e4 on oikea lukutapa?<\/b><\/p>\n On suhteellisen selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jakeen tulkinta on vaikuttanut uuden k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ratkaisuun. Kansoille jaetut suojelusenkelit ovat muuttuneet jumaluuksiksi ja kun t\u00e4m\u00e4 on viel\u00e4 yhdistetty etenkin historiallis-kriittisen tutkimuksen hypoteeseihin juutalaisen monoteismin my\u00f6h\u00e4isest\u00e4 synnyst\u00e4, on ainekset valmiina kunnon soppaan. Jae on siis k\u00e4\u00e4nnetty pitk\u00e4lti jakeelle annetun tulkinnan pohjalta. Kuten jo on tullut ilmi, ainakin osittain t\u00e4m\u00e4 tulkinta voidaan hyv\u00e4ksy\u00e4. Mooseksen ajatus mahdollisesti oli tosiaan ilmaista, ett\u00e4 Jumala jakoi kansoille omat enkeliruhtinaat, ehk\u00e4 jopa rinnastaa n\u00e4m\u00e4 enkeliruhtinaat ep\u00e4jumaliin, joita h\u00e4n my\u00f6hemmin laulussaan pilkkaa. Mielest\u00e4ni tulkinta yksin\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan anna oikeutta k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 jaetta, kuten se uudessa k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 on k\u00e4\u00e4nnetty. Kyse ei en\u00e4\u00e4 ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes dynaamisen periaatteen mukaisesta k\u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n 3.1 Israelin pojat<\/i><\/p>\n Kuten alussa jo k\u00e4siteltiin, masoreettisessa perustekstiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yksinkertaista termi\u00e4 Israelin pojat tai israelilaiset. Jakeen ja tekstiyhteyden rakenteen huomioon ottaen t\u00e4m\u00e4 tuntuu kaikkein parhaimmalta vaihtoehdolta. T\u00e4m\u00e4 kirjoitusasu ei tarkoita vain sit\u00e4, ett\u00e4 jakeessa puhuttaisiin ihmisist\u00e4 ja israelilaisista, vaan se mahdollistaa my\u00f6s termien Aadamin pojat ja Israelin (Jaakob) pojat vertailun. N\u00e4in Mooses haluaisi luoda kuvan tietynlaisesta syy-seuraus -suhteesta. Koko ihmiskunnan alkuper\u00e4 on Adamissa. Jumalan pelastussuunnitelman alku taas on Israelissa ja erityisesti kolmelle patriarkalle (Aabraham, Iisak, Jaakob) annetussa lupauksessa. Israelin pojat -lukutapa ei siis ole vain rakenteellisesti looginen vaan my\u00f6s monimutkaisin tulkinnaltaan. Israeliin sek\u00e4 maantieteellisesti rajattuihin alueisiin viittaaminen voi my\u00f6s merkit\u00e4 melko vanhaa lukutapaa. Etenkin pakkosiirtolaisuuden j\u00e4lkeen olisi ollut outoa viitata koko Israeliin yhten\u00e4 kansana, jonka perusteella maa jaettaisiin.<\/p>\n 3.2 Jumalan enkelit<\/i><\/p>\n Erityisesti Septuaginta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 termi\u00e4 Jumalan enkelit. Septuagintan lukutavan puolesta puhuu ennen kaikkea sen varhaisuus. Sit\u00e4 tukevat my\u00f6s jotkin Qumranin tekstit. Uskon kuitenkin, ett\u00e4 Septuagintan kohdalla kyse on selitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6sratkaisusta uuden k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tapaan. K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t ovat ehk\u00e4 halunneet painottaa edell\u00e4 mainittua tulkintaa, jossa kansoille on jaettu enkeliruhtinaat. Lis\u00e4ksi Septuagintan lukijoille, diasporassa asuville juutalaisille ja kreikkalaisille k\u00e4\u00e4nnynn\u00e4isille, maantieteellisesti rajattu Israel ei ollut kovinkaan ajankohtainen, vaikka se ehk\u00e4 elikin heid\u00e4n toiveissaan. Oli siis helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maiden jakaminen Jumalan enkelien perusteella.<\/p>\n 3.3 Jumalan pojat<\/i><\/p>\n Jumalan pojat -lukutapa perustuu my\u00f6hempiin teksteihin. T\u00e4ss\u00e4 runon rakenne s\u00e4ilyy, joten sekin voisi sen puolesta olla mahdollinen. N\u00e4kisin itse t\u00e4ss\u00e4 kuitenkin yhteyden Septuagintan k\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen. T\u00e4t\u00e4 ajatusta tukee sekin, ett\u00e4 lukutapa esiintyy vain melko nuorissa k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 (mainitut Symmachuksen VT sek\u00e4 Vetus Latin).<\/p>\n <\/p>\n 4 Loppup\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/b><\/p>\n Ensisijainen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ni oli selvitt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 syit\u00e4, miksi uudessa k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 on p\u00e4\u00e4dytty sellaiseen ratkaisuun, mik\u00e4 siin\u00e4 on. Mielest\u00e4ni olen sen my\u00f6s saanut melko hyvin selville. K\u00e4\u00e4nn\u00f6s perustuu ensisijaisesti jakeen tulkintaan, ei alkutekstiin. Mik\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 k\u00e4sikirjoitus ei tue uuden k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ratkaisua. Kyse ei ole edes eri lukutapojen yhdist\u00e4misest\u00e4. Uudessa k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksessa olisi siis pit\u00e4nyt pysy\u00e4 vanhan k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen kaltaisessa k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4, joka vastaa paremmin alkuteksti\u00e4 ja alkuper\u00e4ist\u00e4 lukutapaa.<\/p>\n Haluttaessa oltaisiin voitu alaviitteeseen pist\u00e4\u00e4 maininta jakeen tulkinnasta. Nyth\u00e4n alaviitteess\u00e4 on kohta sanatarkkana k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 sek\u00e4 vaihtoehtoiset lukutavat. T\u00e4m\u00e4 ratkaisu on melko kehno, sill\u00e4 toisaalta siin\u00e4 ilmaistaan, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s ei perustu alkutekstiin, mutta toisaalta etenkin maallikkolukijalle j\u00e4\u00e4 se kuva, ett\u00e4 jollakin perusteella jae voidaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4, kuten se on k\u00e4\u00e4nnetty.<\/p>\n <\/p>\n 5 L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n 5.1 Kommentaarit<\/i><\/p>\n A. F. Puukko: Raamatun selitysteos osa I<\/p>\n New Century Bible Commentary osa Deuteronomium<\/p>\n Old Testament Commentary for Readers osa Deuteronomium\u2013Samuel<\/p>\n 5.2 Raamatut<\/i><\/p>\n Vuoden 1933 suomennos<\/p>\n Vuoden 1992 suomennos<\/p>\n Biblia Hebraica Stuttgartensia<\/p>\n Septuaginta<\/p>\n <\/p>\n 1Vrt. esim. Job 1:6<\/p>\n 2Esim. Old Testament Commentary for Readers osa Deuteronomium\u2013Samuel, s. 88 sek\u00e4 New Century Bible Commentary osa Deuteronomium, s. 384<\/p>\n 31. Moos. 10 vrt. 46:27<\/p>\n 4Vrt. 1. Moos. 6:2, jossa Jumalan pojat joskus tulkitaan n\u00e4in<\/p>\n 5mm. Old Testament Commentary for Readers osa Deuteronomium\u2013Samuel, s. 88<\/p>\n 65. Moos. 32:9<\/p>\n 75. Moos. 32:37, 39<\/p>\n 81. Kor. 8:5\u20136a<\/p>\n 95. Moos. 32:38<\/p>\n 10Esim. 2. Sam. 22:14<\/p>\n 11Raamatun selitysteos osa I, s. 331<\/p>\n 12Dan. 10:13, 20<\/p>\n 13Dan. 12:1<\/p>\n 14New Century Bible Commentary, osa Deuteronomium, s. 384\u2013385<\/p>\n 151. Kor. 10:20<\/p>\n 16Room. 1:18\u201324<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Haluttaessa oltaisiin voitu alaviitteeseen pist\u00e4\u00e4 maininta jakeen tulkinnasta. Nyth\u00e4n alaviitteess\u00e4 on kohta sanatarkkana k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 sek\u00e4 vaihtoehtoiset lukutavat.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[3,5,2],"tags":[38,39,32,33,6],"class_list":["post-43","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-eksegeesi","category-teologia","category-tutkimus","tag-5-mooseksen-kirja","tag-deuteronomium","tag-mooses","tag-pentateukki","tag-vanha-testamentti"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-H","jetpack-related-posts":[{"id":57,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=57","url_meta":{"origin":43,"position":0},"title":"Vanhan testamentin uskonto","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"Pyhien paikkojen ja aikojen n\u00e4kyvin merkitys oli olla muistuttamassa Jumalan suurista teoista. Samalla ne olivat my\u00f6s v\u00e4lineit\u00e4 Jumalan tahdon kertomisessa. Kansa sai hyvin konkreettisella tavalla n\u00e4hd\u00e4, miten Jumala halusi heid\u00e4n toimivan. Juhlat my\u00f6s v\u00e4littiv\u00e4t oikein toteutettuna Jumalan siunauksen niin israelilaisille kuin heid\u00e4n luonaan asuville muukalaisillekin. Paikoilla ja ajoilla oli my\u00f6s\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Teologia"","block_context":{"text":"Teologia","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=5"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":211,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=211","url_meta":{"origin":43,"position":1},"title":"Psalmi 39: El\u00e4m\u00e4n katoavaisuus","author":"welzu","date":"28.10.2016","format":false,"excerpt":"El\u00e4m\u00e4 on liian lyhyt kadehtimiseen tai sen murehtimiseen, mit\u00e4 itselt\u00e4 puuttuu. Sen sijaan, kun perustamme el\u00e4m\u00e4mme Jumalan varaan, voimme el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme t\u00e4ysipainoisesti jopa vaikeuksien keskell\u00e4.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":45,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=45","url_meta":{"origin":43,"position":2},"title":"Opettaako Raamattu polyteismi\u00e4? Osa 2: Psalmi 82","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Uskomme Kristuksessa vaatii meit\u00e4kin pyrkim\u00e4\u00e4n oikeuteen ja auttamaan siin\u00e4 my\u00f6s muita. Samainen usko vaatii meit\u00e4 my\u00f6s laupeudentekoihin, auttamaan heikompia l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":140,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=140","url_meta":{"origin":43,"position":3},"title":"Monikulttuurinen Raamattu","author":"welzu","date":"29.10.2015","format":false,"excerpt":"T\u00e4ss\u00e4, kuten monessa muussakin asiassa on hyv\u00e4 ottaa esikuvaksi Jeesus. H\u00e4nen uhrautuva, ennakkoluuloton ja rakastava asenteensa vei h\u00e4net kaikenlaisten ihmisten luokse. H\u00e4n asettui niiden puolelle, jotka olivat heikoimpia ja hylj\u00e4ttyj\u00e4.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":201,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=201","url_meta":{"origin":43,"position":4},"title":"Uskon ja rukouksen esikuva Nooa","author":"welzu","date":"21.9.2016","format":false,"excerpt":"Alttarin rakentaminen osoitti kunnioitusta Jumalaa kohtaan. Sen kautta Nooa osoitti, ett\u00e4 tilanteen ratkaisu oli Jumalan ansiota, ei Nooan, vaikka h\u00e4n olikin arkin rakentanut.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":65,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=65","url_meta":{"origin":43,"position":5},"title":"Miksi kristittyjen pit\u00e4isi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 luonnosta?","author":"welzu","date":"11.6.2015","format":false,"excerpt":"Mutta meid\u00e4n tulisi uudistaa ajatteluamme. Luonnon suojeleminen ei ole vain jotakin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4, se on osa pyh\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Kuten Jeesus k\u00e4ski meit\u00e4 rakastamaan l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme, meid\u00e4n tulisi rakastaa my\u00f6s Jumalan luomakuntaa. Ei vain evankeliumin levitt\u00e4miseksi, vaan siksi, mit\u00e4 se on.","rel":"","context":"Kategoriassa "Teologia"","block_context":{"text":"Teologia","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=5"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/43","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=43"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/43\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":44,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/43\/revisions\/44"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=43"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=43"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=43"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}