Paavalin nimiss\u00e4 olevista kirjeist\u00e4 1. ja 2. Timoteuskirje sek\u00e4 kirje Tiitukselle muodostavat kokonaisuuden, joka eroaa jonkin verran muista Paavalin kirjeist\u00e4. Ne ovat toisaalta henkil\u00f6kohtaisia, l\u00e4hetetty vain yhdelle henkil\u00f6lle, mutta silti vahvasti seurakunnallisia. Niiss\u00e4 annetaan ohjeita seurakunnan vastuuhenkil\u00f6iden valintaan sek\u00e4 ohjeita yleiseen kristilliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n opastamiseksi.<\/p>\n
Vaikka etenkin suomenkielisiss\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 kirjeet ovat hyvin paavalilaisia, on her\u00e4nnyt kysymys niiden kirjoittajasta. Onko se Paavali vai joku muu, ja voimmeko me yleens\u00e4 edes tiet\u00e4\u00e4 sit\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 k\u00e4sittelen l\u00e4htein\u00e4ni Lohsen, Haavan, Giertzin, Saarnivaaran ja H\u00f6rsterin kirjat. Esit\u00e4n ensin p\u00e4\u00e4asialliset Paavalin kirjoittajuutta vastustavat n\u00e4kemykset ja sen j\u00e4lkeen sit\u00e4 puoltavat n\u00e4kemykset. Lopuksi on viel\u00e4 lyhyt loppup\u00e4\u00e4telm\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
1. Kriittinen kanta<\/b><\/p>\n
Nykytutkimuksessa pastoraalikirjeiden kirjoittajakysymys nousi esille 1800-luvun alussa. Pohja t\u00e4lle keskustelulle on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jo aivan ensimm\u00e4isist\u00e4 kristillisist\u00e4 vuosisadoista.<\/p>\n
1.1. Varhaiskirkko<\/i><\/p>\n
Kahden ensimm\u00e4isen kristillisen vuosisadan ajalta on meille s\u00e4\u00e4stynyt hyvin v\u00e4h\u00e4n tietoa pastoraalikirjeiden vastaanotosta. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 pastoraalikirjeet ”ilmestyv\u00e4t” kuvaan vasta aikaisintaan toisella vuosisadalla.<\/p>\n
2. vuosisadan puoliv\u00e4liss\u00e4 el\u00e4nyt Markion ei liitt\u00e4nyt pastoraalikirjeit\u00e4 omaan kokoelmaansa, vaikka h\u00e4n muuten suosi paavalilaisia tekstej\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on johtanut p\u00e4\u00e4telmiin, ett\u00e4 alkukirkko olisi pit\u00e4nyt ainakin jossakin m\u00e4\u00e4rin niit\u00e4 ep\u00e4varmoina tapauksina.<\/p>\n
Vanhin meid\u00e4n tuntemamme laajempi Paavalin kirjeiden kokoelma, niin kutsuttu P46, on toinen merkitt\u00e4v\u00e4 varhaiskirkon aikainen todiste Paavalin kirjoittajuutta vastaan. T\u00e4ss\u00e4 kokoelmassa ei ole lainkaan pastoraalikirjeit\u00e4.<\/p>\n
1.2. Teksti<\/i><\/p>\n
Yksi ep\u00e4ilyj\u00e4 her\u00e4tt\u00e4nyt tekij\u00e4 on ollut pastoraalikirjeiden ja muiden Paavalin kirjeiden kielelliset erot. Kun muut Paavalin kirjeet ovat heikompaa kreikkaa ja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t hepraismeja, pastoraalikirjeet ovat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 sivistyneist\u00f6n kreikkaa ja siell\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n, jos lainkaan hepraismeja.<\/p>\n
Kielen laadullisten erojen lis\u00e4ksi pastoraalikirjeiss\u00e4 erotusta tekee my\u00f6s oma erityissanasto ja muutenkin pidempien sanojen k\u00e4ytt\u00e4minen. Pastoraalikirjeiden sanavarasto on nimi\u00e4 lukuunottamatta 848 sanaa, joista 306 esiintyy vain niiss\u00e4. Tietenkin muissakin Paavalin kirjeiss\u00e4 on jonkin verran omaa erityissanastoaan, joten erityissanasto sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ei ole todiste suuntaan tai toiseen. Kuitenkin pastoraalikirjeiss\u00e4 erikoissanasto kattaa yli kolmasosan koko sanastosta. Esimerkiksi Roomalaiskirjeess\u00e4, joka on pidempi kuin pastoraalikirjeet yhteens\u00e4, on erityissanastoa vain 2611<\/sup>.<\/p>\n Lohsen mainitsemien lukujen mukaan pastoraalikirjeiden sanat ovat keskim\u00e4\u00e4rin pidempi\u00e4 kuin muissa Paavalin kirjeiss\u00e4. T\u00e4h\u00e4n Giertz lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se viittaa tekstin raskauteen ja virallisuuteen. Pastoraalikirjeet olisivat siis v\u00e4hemm\u00e4n persoonallista ja enemm\u00e4n virallista teksti\u00e4, mik\u00e4 taas on outoa, kun ajattelee kirjeiden luonnetta henkil\u00f6kohtaisena kirjeen\u00e4. Kielelliset syyt viittaisivatkin siis vahvasti siihen, ett\u00e4 kirjeet on kirjoittanut joku muu kuin Paavali.<\/p>\n 1.3. Teologia ja historiallinen tilanne<\/i><\/p>\n Kielellisiin syihin liittyy l\u00e4heisesti my\u00f6s kirjeiss\u00e4 esiintynyt sanasto. Osa pastoraalikirjeiden erityissanastosta tuo mukaan teologisia painotuksia, joita Paavalin muissa kirjeiss\u00e4 ei ole. Vastaavasti kirjeist\u00e4 puuttuu joitakin peripaavalilaisia termej\u00e4, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t erityissanaston painoa teologisissa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4.<\/p>\n Kirjeiss\u00e4 painotetaan my\u00f6s paljon oikeaa oppia, mik\u00e4 liittyy kiinte\u00e4sti hyvin pitk\u00e4lle j\u00e4rjestettyyn virkak\u00e4sitykseen. Systemaattisuus n\u00e4kyy siin\u00e4kin, ett\u00e4 kirjeiss\u00e4 ei ole kovinkaan paljoa Paavalille ominaista tekojen ja armon vastakkainasettelua, vaan hyv\u00e4t ty\u00f6t ja oikein el\u00e4minen tuodaan esille hyvin vaatimusmaisina.<\/p>\n Joka tapauksessa n\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 pastoraalikirjeiden kristikunta on pidemm\u00e4lle j\u00e4rjest\u00e4ytynyt organisaatio, jolla on jo kiinte\u00e4t seurakuntavirat ja jopa orastava dogmatiikka.<\/p>\n 1.4. Gnostilaisuus<\/i><\/p>\n Pastoraalikirjeiss\u00e4 vastustetaan harhaoppeja, jotka l\u00f6ytyv\u00e4t vasta toisella vuosisadalla ja siit\u00e4 eteenp\u00e4in vaikuttavissa gnostilaisissa ryhmittymiss\u00e4. Kriittisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 on noussut t\u00e4st\u00e4 ajallisesta ristiriidasta: miksi Paavali olisi kommentoinut yli sadan vuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevia asioita. Eih\u00e4n h\u00e4nell\u00e4 olisi pit\u00e4nyt olla mit\u00e4\u00e4n mahdollisuutta tiet\u00e4\u00e4 niist\u00e4.<\/p>\n 1.5. Paavalin el\u00e4m\u00e4<\/i><\/p>\n Viimeisen\u00e4 Paavalin kirjoittajuutta ep\u00e4ilev\u00e4n\u00e4 kohtana on ristiriidat pastoraalikirjeist\u00e4 l\u00f6ytyvien tietojen ja Apostolien tekojen kanssa. Pastoraalikirjeiden mukaan Paavali olisi matkannut sellaisissa paikoissa ja tehnyt sellaisia asioita, joista Apostolien teot vaikenee t\u00e4ysin. Kyse ei tunnu olevan Apostolien tekojen poisj\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 yksityiskohdista, vaan todellisista ristiriidoista.<\/p>\n Mahdolliset selitykset niin sanotusta nelj\u00e4nnest\u00e4 l\u00e4hetysmatkasta ensimm\u00e4isen Rooman vankeuden j\u00e4lkeen ovat osin vaikeasti perusteltavissa. Rooman vankeuden j\u00e4lkeen Paavalin olisi pit\u00e4nyt ehti\u00e4 muutamassa vuodessa matkata Espanjaan ja V\u00e4h\u00e4-Aasiaan.<\/p>\n <\/p>\n 2. My\u00f6nteinen kanta<\/b><\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pastoraalikirjeiden kirjoittajakysymys muodostui ongelmaksi vasta historiallis-kriittisen koulukunnan k\u00e4sittelyn my\u00f6t\u00e4 1800-luvulla. Meill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n todellisia perusteita sille, ett\u00e4 alkukirkko olisi v\u00e4heksynyt pastoraalikirjeit\u00e4 tai pit\u00e4nyt niit\u00e4 ep\u00e4aitoina. T\u00e4ss\u00e4 vastaan edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni kritiikkiin.<\/p>\n 2.1. Varhaiskirkko<\/i><\/p>\n Markionin kaanonin k\u00e4ytt\u00e4minen todistuksena puoleen tai toiseen on ongelmallinen. Markion itse oli gnostilaiss\u00e4vytteinen harhaopettaja. T\u00e4m\u00e4n johdosta h\u00e4n tietoisesti valitsi kaanoniinsa oppiinsa soveltuvat kirjat. Pastoraalikirjeiden poisj\u00e4tt\u00e4minen on saattanut Markionin kohdalla johtua my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ei hyv\u00e4ksynyt niiss\u00e4 olevaa gnostilaisuuden vastustusta.<\/p>\n Markionin kaanonin vastapainoksi on sitten niin kutsuttu Muratorin kaanon, joka ajoitetaan usein 170-luvulle. Sen mukaan pastoraalikirjeet olisivat Paavalin aitoja kirjeit\u00e4.<\/p>\n P46 on hieman ongelmallisempi tapaus, mutta sek\u00e4\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 todista sen kummemmin kumpaankaan suuntaan. Melko suurella varmuudella voimme olettaa, ett\u00e4 P46 on tosiaan kattanut Paavalin kirjeist\u00e4 vain Roomalaiskirjeest\u00e4 2. Tessalonikalaiskirjeeseen. Vaikka meille s\u00e4ilynyt koodeksi on hieman vajaa, se silti on liian lyhyt, jotta siihen olisi mahtunut pastoraalikirjeet.<\/p>\n Varhaiskirkon todistus asiasta on siis varsin niukka ja moniselitteinen. Sit\u00e4 ei siis voi pit\u00e4\u00e4 ainakaan ohjaavana todistuksena kumpaankaan suuntaan, vaikka pastoraalikirjeiden puuttuminen P46:sta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 toki joitakin kysymyksi\u00e4. Vastaukset saattavat olla muitakin kuin se, ett\u00e4 Paavali ei olisikaan kirjoittanut pastoraalikirjeit\u00e4.<\/p>\n 2.2. Teksti<\/i><\/p>\n Kielelliset perusteet voivat toisinaan olla harhaanjohtavia. Ihmiset eiv\u00e4t ole koneita, jotka suoltavat aina ja ikuisesti tasalaatuista ja samanlaista teksti\u00e4. Paavalillakin on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 tyylin muutosta aiheesta riippuen. K\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 aihe voi siis selitt\u00e4\u00e4 osan erityissanastosta, ei vain pastoraalikirjeiden, vaan kaikkien Uuden testamentin tekstien kohdalla. Lis\u00e4ksi Saarnivaara viittaa tutkimuksiin, joissa sanastotutkimukset ja vastaavat voivat antaa harhaanjohtavia tuloksia. Eri kokeissa jopa todistetusti saman kirjoittajan teokset on tutkimuksen edetess\u00e4 todettu eri kirjoittajien kirjoittamiksi.<\/p>\n Giertz esitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kolme eri teoriaa ongelman ratkaisuksi. Ensimm\u00e4isen mukaan kyse tosiaan on Paavalin nimiin pistetyist\u00e4 kirjeist\u00e4. Eritt\u00e4in painavat syyt olivat johtaneet kirjeiden kirjoittamiseen. Toisen teorian mukaan pastoraalikirjeet on koottu Paavalin aitojen kirjeiden palasista. Ne olisivat siis er\u00e4\u00e4nlaisia best of -kokoelmia, joissa ep\u00e4oleelliset asiat on pyritty j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n pois ja j\u00e4ljell\u00e4 on vain kaikkia koskettavaa materiaalia.<\/p>\n Kolmantena teoriana on, ett\u00e4 kirjeet ovat aitoja Paavalin kirjeit\u00e4. Eroja muihin kirjeisiin selitet\u00e4\u00e4n pastoraalikirjeiden erityisluonteella, neh\u00e4n on osoitettu Paavalin l\u00e4heisille ty\u00f6tovereille, ei seurakunnille, joille Paavali oli hengellinen auktoriteetti. Osa kielellisist\u00e4 eroista selittyisi my\u00f6s Paavalin k\u00e4ytt\u00e4mill\u00e4 kirjureilla.<\/p>\n 2.3. Teologia ja historiallinen tilanne<\/i><\/p>\n Pitk\u00e4lle viety\u00e4 seurakuntaoppia ja virkak\u00e4sityst\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s muista Uuden testamentin teksteist\u00e4. Jo Apostolien tekojen alkusivuilla painotettiin, miten seurakunta pit\u00e4ytyi apostolien opetuksessa. Painotus yhten\u00e4isest\u00e4 ja oikeasta opista ei siis selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n ollut vasta my\u00f6hemm\u00e4n ajan tuote, vaan luonnollinen asia alusta saakka. My\u00f6s seurakuntien virkak\u00e4sitys alkoi muodostua heti alusta saakka. Eik\u00e4 kristittyjen tarvinnut aloittaa virka- ja seurakuntasuunnittelua alusta, koska he saattoivat vallan hyvin omaksua niin juutalaisesta synagogalaitoksesta kuin valtiollisesta virkakoneistosta piirteit\u00e4. Esikuvia riitti. Pastoraalikirjeiden tilannetta ei siis ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 automaattisesti tulkittava edistyneeksi malliksi, vaan sen voi sovittaa my\u00f6s varhaisempaan kirkkoon. Erilaiset teologiset painotukset selittynev\u00e4t pastoraalikirjeiden erityisluonteella ja sis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n 2.4. Gnostilaisuus<\/i><\/p>\n Gnostilaisuuden historia on yleisesti enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa. Toisaalta jo esikristilliselt\u00e4 ajalta l\u00f6ytyy selke\u00e4sti tunnistettavia gnostilaisia liikkeit\u00e4. Gnostilaisuuden ajoittaminen 2. vuosisadalle ja siit\u00e4 eteenp\u00e4in johtunee enemm\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 vasta silloin alkoi olla selke\u00e4sti kristillisi\u00e4 vaikutteita saaneita gnostilaisia ryhmi\u00e4, jotka alkoivat olla uhka kirkolle ja josta meill\u00e4 on laajempaa tietoa.<\/p>\n Kuitenkin jo Uuden testamentin sivuilta alkaen Apostolien teoista on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 gnostilaisuuden vaikutusta ja kristittyjen taistelua sit\u00e4 vastaan. Paavalin kirjeiss\u00e4k\u00e4\u00e4n gnostilaistyyppisten oppien vastustaminen ei ole ennenkuulumatonta. Esimerkiksi niin kutsutuissa vankilakirjeiss\u00e4 on selke\u00e4\u00e4 gnostilaisuuden vastustusta. Samaa voi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s muun muassa 1. Korinttolaiskirjeen yl\u00f6snousemusopetuksesta.<\/p>\n 2.5. Paavalin el\u00e4m\u00e4<\/i><\/p>\n Jo Roomalaiskirjeest\u00e4 voimme lukea, ett\u00e4 Paavalilla oli selkeit\u00e4 suunnitelmia k\u00e4yd\u00e4 esimerkiksi Espanjassa. T\u00e4st\u00e4 Apostolien teot ei kerro, emmek\u00e4 voi varmaksi tiet\u00e4\u00e4, p\u00e4\u00e4sik\u00f6 h\u00e4n sinne koskaan. Kirkkoisien v\u00e4litt\u00e4m\u00e4n perim\u00e4tiedon2<\/sup> mukaan Paavali olisi kuitenkin vapautunut vankeudesta ja sen j\u00e4lkeen k\u00e4ynyt sek\u00e4 Espanjassa ett\u00e4 vanhoilla l\u00e4hetyskentill\u00e4\u00e4n. Ristiriitaa ei siis olisi lainkaan.<\/p>\n <\/p>\n 3. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/b><\/p>\n Paavalin kirjoittajuutta vastustavat n\u00e4kemykset ovat mielest\u00e4ni vahvoilla ja niiss\u00e4 nostetaan esille monia aiheellisia kysymyksi\u00e4. Kuitenkin kirjoittajuutta puoltavat n\u00e4kemykset vastaavat kritiikkiin kiitett\u00e4v\u00e4sti. Lis\u00e4ksi alkukirkon enemm\u00e4n my\u00f6nteisen\u00e4 ilmenev\u00e4 kanta kallistaa mielest\u00e4ni vaakaa aitoutta puoltavaksi.<\/p>\n P\u00e4\u00e4dyn siis siihen, ett\u00e4 Paavali on pastoraalikirjeiden kirjoittaja, vaikkakin tietyin varauksin.<\/p>\n <\/p>\n 1Giertz tosin pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 lievent\u00e4v\u00e4n\u00e4 asianhaarana, mutta minusta se on nimenomaan argumentti Paavalin kirjoittajuutta vastaan, jos se jotakin ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n todistaa.<\/p>\n 2Esim. Eusebius, Kleemens ja Muratorin kaanon<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Paavalin kirjoittajuutta vastustavat n\u00e4kemykset ovat mielest\u00e4ni vahvoilla ja niiss\u00e4 nostetaan esille monia aiheellisia kysymyksi\u00e4. Kuitenkin kirjoittajuutta puoltavat n\u00e4kemykset vastaavat kritiikkiin kiitett\u00e4v\u00e4sti. Lis\u00e4ksi alkukirkon enemm\u00e4n my\u00f6nteisen\u00e4 ilmenev\u00e4 kanta kallistaa mielest\u00e4ni vaakaa aitoutta puoltavaksi.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[4],"tags":[21,24,9],"class_list":["post-39","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-johdanto-oppi","tag-paavali","tag-pastoraalikirjeet","tag-uusi-testamentti"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-D","jetpack-related-posts":[{"id":684,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=684","url_meta":{"origin":39,"position":0},"title":"Ajatelkaa sit\u00e4 mik\u00e4 on ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4","author":"welzu","date":"1.9.2025","format":false,"excerpt":"Olen vuosien varrella kuullut aina v\u00e4lill\u00e4 jonkun sanovan, ett\u00e4 h\u00e4n ei halua tulla uskoon, koska sitten pit\u00e4isi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaikki hauska ja iloa tuottava el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Olen my\u00f6s t\u00f6rm\u00e4nnyt uskovan stereotypiaan, jonka mukaan oikea uskova on vakava, ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n surumielinen. Sellainen synkk\u00e4 k\u00f6rtti, joka haikailee vain kuolemaa.\u00a0 T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n lukukappale Kolossalaiskirjeest\u00e4 tuntuu\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Ajatus"","block_context":{"text":"Ajatus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=75"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/pexels-eyyup-saglam-2328699-3994533-2.jpg?fit=1145%2C1200&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/pexels-eyyup-saglam-2328699-3994533-2.jpg?fit=1145%2C1200&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/pexels-eyyup-saglam-2328699-3994533-2.jpg?fit=1145%2C1200&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/pexels-eyyup-saglam-2328699-3994533-2.jpg?fit=1145%2C1200&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/pexels-eyyup-saglam-2328699-3994533-2.jpg?fit=1145%2C1200&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":41,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=41","url_meta":{"origin":39,"position":1},"title":"Piikki lihassa, ett\u00e4 en ylpistyisi","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Perimm\u00e4isen\u00e4 Paavali tahtoo sanoa, ett\u00e4 Jumala huolehtii meist\u00e4. Aina se ei ole kivaa. V\u00e4h\u00e4n kuin esimerkiksi lehmille tarkoitettu s\u00e4hk\u00f6paimen sattuu, kun sit\u00e4 koskee, mutta se kuitenkin pit\u00e4\u00e4 lehm\u00e4t hyv\u00e4ll\u00e4 laitumella turvassa.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":414,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=414","url_meta":{"origin":39,"position":2},"title":"Kiitt\u00e4k\u00e4\u00e4 rakkaudessa","author":"welzu","date":"18.6.2019","format":false,"excerpt":"Meid\u00e4n tulisi pyrki\u00e4 el\u00e4m\u00e4nasenteeseen ja -tapaan, jossa huomiomme on Jumalassa, h\u00e4nen tahdossaan, ja pyrimme korottamaan h\u00e4nt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu kasvamalla Kristuksen tuntemisessa ja halussa rakentua. Se on sit\u00e4, ett\u00e4 pyrimme olemaan j\u00e4rkevi\u00e4, valveutuneita ja vastuuntuntoisia. Silloin annamme Pyh\u00e4n Hengen t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 kaikella hengellisell\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4, mit\u00e4 Jumala antaa ja se synnytt\u00e4\u00e4 meiss\u00e4\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/adult-affection-baby-259363.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/adult-affection-baby-259363.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/adult-affection-baby-259363.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/adult-affection-baby-259363.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/adult-affection-baby-259363.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":411,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=411","url_meta":{"origin":39,"position":3},"title":"El\u00e4 rakkaudessa","author":"welzu","date":"11.6.2019","format":false,"excerpt":"Jumala puhuu meille vain totta. H\u00e4n haluaa antaa meille parastaan. H\u00e4n armahtaa ja antaa anteeksi. H\u00e4n rakastaa. H\u00e4n on ottanut meid\u00e4t lapsikseen ja on antanut oman Poikansa uhriksi meid\u00e4n edest\u00e4mme, ett\u00e4 meill\u00e4 olisi todellinen el\u00e4m\u00e4.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/abstract-art-color-887349.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/abstract-art-color-887349.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/abstract-art-color-887349.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/abstract-art-color-887349.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/abstract-art-color-887349.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":37,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=37","url_meta":{"origin":39,"position":4},"title":"Mit\u00e4 tapahtui Paavalille? Apostolien tekojen ja Galatalaiskirjeen vertailua","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 emme koskaan voi t\u00e4ysin tyhjent\u00e4v\u00e4sti selitt\u00e4\u00e4 kaikkia eroavaisuuksia ja ristiriitoja. Ne eiv\u00e4t kuitenkaan tee Apostolien teoista tai Galatalaiskirjeest\u00e4 yht\u00e4\u00e4n ep\u00e4luotettavampia. P\u00e4invastoin! Pienet ja joskus suuretkin erot kertovat eletyst\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, silminn\u00e4kij\u00f6ist\u00e4 ja autenttisuudesta.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":351,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=351","url_meta":{"origin":39,"position":5},"title":"Armo nostaa","author":"welzu","date":"25.10.2018","format":false,"excerpt":"Paavalin ydin t\u00e4ss\u00e4 on kuitenkin Jumalan armo, joka toimii riippumatta meist\u00e4. Se toimii, kun olemme eksyksiss\u00e4 ja jopa vihaamme tai vastustamme Jumalaa. Mutta se toimii my\u00f6s silloin, kun olemme k\u00e4\u00e4ntyneet h\u00e4nen puoleensa uskossa. Armo kasvattaa meit\u00e4 ja se auttaa meit\u00e4 my\u00f6s n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Jumalan hyvyyden, uskollisuuden ja rakkauden meit\u00e4 kohtaan. Sen\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/2497929795_7f52eb84f9_b.jpg?fit=1024%2C809&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/2497929795_7f52eb84f9_b.jpg?fit=1024%2C809&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/2497929795_7f52eb84f9_b.jpg?fit=1024%2C809&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/2497929795_7f52eb84f9_b.jpg?fit=1024%2C809&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/39","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=39"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/39\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":40,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/39\/revisions\/40"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=39"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=39"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=39"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}