Paavalin el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4asialliset l\u00e4hteet ovat Uuden testamentin kirjoitukset. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on meille s\u00e4ilynyt jonkin verran perim\u00e4tietoa. Uudessa testamentissa Paavalin el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteet voi jakaa karkeasti kahteen osaan. Toisaalta on Apostolien teot, jossa h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuvataan kerronnallisin keinoin. Toisaalla taas on Paavalin omat kirjeet, joissa Paavali itse kertoo el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja kokemuksistaan. N\u00e4in voimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahta suhteellisen itsen\u00e4ist\u00e4 l\u00e4hdett\u00e4 muodostaessamme kokonaiskuvaa Paavalista.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 tutkielmassa keskityn p\u00e4\u00e4asiassa kahteen katkelmaan. Toinen on Apostolien tekojen luvut 9\u201315 ja toinen Galatalaiskirjeen luvut 1\u20132. Pyrin vertailemaan n\u00e4iden kahden l\u00e4hteen yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ja eroja, ja pohdin, mit\u00e4 todella tapahtui.<\/p>\n
<\/p>\n
1.1. Apostolien tekojen ja Galatalaiskirjeen taustaa<\/b><\/p>\n
Apostolien teot ja Galatalaiskirje eroavat huomattavasti toisistaan, vaikka ne sattuvat olemaankin meill\u00e4 samojen kansien v\u00e4liss\u00e4. Ensin mainittu on kertomusmuotoinen ja j\u00e4lkimm\u00e4inen on kirje. Kirjallisuustyypin huomioiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vertailtaessa n\u00e4iden kahden teoksen v\u00e4lisi\u00e4 kuvauksia. Kirjallinen muoto ei vaikuta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siihen, mill\u00e4 lailla asioita tuodaan esille, vaan my\u00f6s siihen, mit\u00e4 kirjoittaja haluaa kertoa.<\/p>\n
1.1.1. Apostolien teot<\/b><\/p>\n
Apostolien teot on selke\u00e4sti jatko-osa Luukkaan evankeliumina tunnetulle evankeliumikirjalle. Ne eroavat toisistaan kuitenkin jossakin m\u00e4\u00e4rin, sill\u00e4 evankeliumi ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kerro tarinaa samaan tapaan kronologisesti kuin mit\u00e4 Apostolien teoissa. Apostolien teoissa mukaan tulee my\u00f6s kirjoittajan persoona monien ”me”-kohtien kautta. Eli siin\u00e4 miss\u00e4 evankeliumi on kirjoitettu t\u00e4ysin kirjoittajan selvitt\u00e4mien l\u00e4hteiden pohjalta, Apostolien teoissa ainakin osa tapahtumista on kirjoittajan itse kokemaa ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Perim\u00e4tiedon mukaan sek\u00e4 evankeliumin ett\u00e4 Apostolien teot on kirjoittanut Luukas, joka Uuden testamentin tekstien mukaan oli ammatiltaan l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. H\u00e4n seurasi Paavalia usein matkoilla ja oli t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6toveri.<\/p>\n
Kirjan vastaanottajaksi on merkitty Teofilos, joka saattaa viitata henkil\u00f6\u00f6n tai seurakuntaan. Joka tapauksessa kirjoittajan tarkoitus on ollut sek\u00e4 evankeliumilla ett\u00e4 Apostolien teoilla selvitt\u00e4\u00e4 kristillist\u00e4 uskoa ja sen synty\u00e4 ei-juutalaiselle. T\u00e4m\u00e4n vuoksi molemmissa kirjoissa on jonkin verran karsittu juutalaisuuteen viittaavia kohtia ja toisaalta niit\u00e4 my\u00f6s selitell\u00e4\u00e4n melko paljon.<\/p>\n
Apostolien tekojen kirjoitusajankohdasta ei ole selke\u00e4\u00e4 tietoa. Teos loppuu 60-luvun alkuun (Paavali saapui Roomaan ehk\u00e4 n. 60 ja asui siell\u00e4 Luukkaan maininnan mukaan kaksi vuotta). Koska loppu j\u00e4\u00e4 avoimeksi, se saattaa viitata siihen, ett\u00e4 kirjoittaja on p\u00e4\u00e4ssyt nykyaikaan. Se on voinut tarkoittaa sit\u00e4kin, ett\u00e4 trilogian toinen osa on saatu p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ja jatko seuraisi kolmannessa kirjassa, jota ei joko koskaan valmistunut tai se ei vain ole s\u00e4ilynyt meille. Joka tapauksessa apostolien teot on valmistunut todenn\u00e4k\u00f6isesti vuosien 60\u201380 v\u00e4liss\u00e4 (todenn\u00e4k\u00f6isemmin ennemmin kuin my\u00f6hemmin).<\/p>\n
1.1.2. Galatalaiskirje<\/b><\/p>\n
Galatalaiskirje on Roomalaiskirjeen ohella yksi Paavalin soteriologisesti merkitt\u00e4vimpi\u00e4 kirjeit\u00e4. Kirjeess\u00e4 h\u00e4n k\u00e4sittelee armon ja lain suhdetta sek\u00e4 kristityn vapautta. T\u00e4m\u00e4 teema hallitsee koko kirjett\u00e4 ja se on my\u00f6s motiivina sille, ett\u00e4 h\u00e4n kirjoittaa my\u00f6s omista kokemuksistaan.<\/p>\n
Kirjeen kirjoittajan suhteen taidetaan olla aika yksimielisi\u00e4, se on Paavali. Sen sijaan kirjoitusajankohta ja -paikka sek\u00e4 vastaanottajat ovat enemm\u00e4n h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa. Kirjeen sis\u00e4isten viitteiden mukaan kirje on voinut valmistua aikaisintaan 40 ja 50 -lukujen vaihteessa ensimm\u00e4isen l\u00e4hetysmatkan ja Jerusalemin kokouksen j\u00e4lkeen. Kirjeen ajoitus on yleens\u00e4 jossakin 50-luvun alun ja vuoden 57 v\u00e4liss\u00e4. Kirje on saatettu kirjoittaa Makedoniassa. Vastaanottajat ovat kirjeen oman ilmoituksen mukaan Galatian seurakunnat. Tuohon aikaan Galatialla voitiin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kahta osaa. Oli etel\u00e4inen Galatian provinssi, jossa Paavali k\u00e4vi jo ensimm\u00e4isell\u00e4 l\u00e4hetysmatkallaan ja pohjoinen Galatian maakunta, jonne Paavali meni toisella l\u00e4hetysmatkallaan. On hyvin mahdollista, ett\u00e4 vastaanottajat ovat n\u00e4it\u00e4 maakunnan alueella olevia seurakuntia, vaikkakaan asiasta ei ole t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta.<\/p>\n
<\/p>\n
2. Yleisesitys Paavalin vaiheista Apostolien tekojen ja Galatalaiskirjeen mukaan<\/strong><\/p>\n Esit\u00e4n lyhyesti Apostolien tekojen 9\u201315 ja Galatalaiskirjeen 1\u20132 kuvauksen erikseen. Teen sen j\u00e4lkeen muutamia huomioita kummankin kuvauksen yksityiskohdista ennen varsinaiseen vertailuun siirtymist\u00e4.<\/p>\n 2.1. Apostolien teot 9\u201315<\/b><\/p>\n Luukas aloittaa kuvauksen Saullin vihasta ja vainosta, jonka h\u00e4n kohdisti ilmeisesti Jerusalemin uskoviin. Vainon pituudesta ei kerrota, mutta ennen pitk\u00e4\u00e4 Saul p\u00e4\u00e4tti l\u00e4hte\u00e4 Damaskoon. Ehk\u00e4 osa Jerusalemin uskovista oli paennut sinne tai sitten taustalla oli jokin myy. Joka tapauksessa Saul saa ylipapeilta luvan matkaansa. Matkalla Damaskoon Jeesus ilmestyy h\u00e4nelle ja h\u00e4n tulee uskoon.<\/p>\n Saul julistaa t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Jeesusta Damaskossa, josta h\u00e4n joutuu pakenemaan. Pako suuntautuu Jerusalemiin, jossa h\u00e4n alkaa my\u00f6s julistaa, mutta vaikeuksien j\u00e4lleen syntyess\u00e4 seurakunta l\u00e4hett\u00e4\u00e4 h\u00e4net Kesarean kautta Tarsoon. Jonkin aikaa my\u00f6hemmin (tarkkaa aikaa ei taaskaan mainita, mutta mahdollisesti jopa useampi vuosi) Barnabas hakee Saulin Tarsosta Antiokiaan, jossa he yhdess\u00e4 tekev\u00e4t ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Antiokiassa ollessaan he saavat Pyh\u00e4lt\u00e4 Hengelt\u00e4 kutsun l\u00e4hte\u00e4 l\u00e4hetysmatkalle, jonne menn\u00e4\u00e4nkin aluksi Barnabaan johdolla. Mukaan tulee my\u00f6s Johannes Markus. Ensimm\u00e4inen etappi on Kyproksen saari, jossa matkan johtajuus siirtyy ilmeisesti Saulille, jota t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kutsutaan Paavaliksi. Kyprokselta purjehditaan Pergeen, jossa Johannes Markus eroaa seurueesta ja l\u00e4htee Jerusalemiin. Edelleen jatketaan Pisidian Antiokiaan ja sielt\u00e4 Galatiaan, jossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi Ikonion, Lystra ja Derbe. Kaikissa n\u00e4iss\u00e4 he julistivat ja syntyi her\u00e4tyst\u00e4.<\/p>\n Paluumatkalle l\u00e4hdettiin samaa reitti\u00e4, mit\u00e4 oli tultukin. Kyproksella ei kuitenkaan k\u00e4yty, vaan Attaliasta he purjehtivat suoraan Antiokiaan. Antiokiassa he ehtiv\u00e4t olla jonkin aikaa ennen kuin sinne tuli Juudeasta juutalaiskristittyj\u00e4, jotka vaativat ymp\u00e4rileikkausta uskoontulleille pakanoille. Paavali ja Barnabas vastustivat t\u00e4t\u00e4 ja niin Antiokian seurakunta p\u00e4\u00e4tti l\u00e4hett\u00e4\u00e4 heid\u00e4t muutaman edustajan kanssa kysym\u00e4\u00e4n neuvoa Jerusalemista. Jerusalemissa pidettiin apostolien kokous, jossa asia ratkaistiin pakanoiden hyv\u00e4ksi.<\/p>\n 2.2. Galatalaiskirje 1\u20132<\/b><\/p>\n Paavali aloittaa oman kertomuksensa Jeesuksen ilmestyksest\u00e4 ja kutsusta. H\u00e4n my\u00f6s mainitsee, ett\u00e4 ennen t\u00e4t\u00e4 ilmestymist\u00e4 h\u00e4n vainosi seurakuntaa ja oli eritt\u00e4in harras juutalainen. Ilmestyksen j\u00e4lkeen Paavali sanoo menneens\u00e4 Arabiaa, joka tarkoittanee nabatealaisten kuningaskuntaa Juudean etel\u00e4puolella. Arabiasta h\u00e4n ”palasi takaisin” Damaskokseen ja ilmeisesti kolme vuotta k\u00e4\u00e4ntymyksens\u00e4 j\u00e4lkeen meni Jerusalemiin tutustumaan Pietariin. Jerusalemissa Paavali vietti noin kaksi viikkoa, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4n l\u00e4hti Syyriaan ja Kilikiaan.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n hypp\u00e4\u00e4 nelj\u00e4toista vuotta eteenp\u00e4in, kun h\u00e4n taas k\u00e4y Jerusalemissa Barnabaan kanssa. Syyksi Jerusalemin matkalle h\u00e4n ilmoittaa saamansa n\u00e4yn. K\u00e4ynnin tulos oli suotuisa, josta merkkin\u00e4 oli se, ett\u00e4 h\u00e4nen mukanaan ollutta Tiitusta, joka ilmeisti oli pakanakristitty, ei vaadittu ymp\u00e4rileikkauttamaan itse\u00e4\u00e4n. Jerusalemin matkan j\u00e4lkeen Paavali kertoo siit\u00e4, miten Pietari tuli Antiokiaan. Siell\u00e4 Paavali kertomansa mukaan nuhteli Pietaria t\u00e4m\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ksen vuoksi.<\/p>\n 2.3. Erityishuomioita yksityiskohdista<\/b><\/p>\n Apostolien teot kuvaa tapahtumia yksityiskohtaisemmin ja my\u00f6s laajemmin. Galatalaiskirjeen kuvauksessa on pitki\u00e4 ajallisia aukkoja, joista osaan Apt vastaa ja osaan ei. Galatalaiskirjeen kuvaus on muutenkin tarkoitushakuisempaa: Paavalilla on aihe, jota h\u00e4n haluaa kuvauksellaan selvent\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 saattaa olla ratkaisu moniin ristiriitoihin, joita n\u00e4iden kahden kuvauksen v\u00e4lill\u00e4 on.<\/p>\n <\/p>\n 3. Apostolien tekojen ja Galatalaiskirjeen kuvauksen vertailua<\/b><\/p>\n Otan pohjatekstiksi Paavalin oman kuvauksen Galatalaiskirjeest\u00e4 ja vertaan sit\u00e4 Apostolien tekojen kuvaukseen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 keskityn l\u00e4hinn\u00e4 vain niihin kohtiin, joissa n\u00e4m\u00e4 kaksi kertomusta yhtyv\u00e4t. Sen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t Pietarin matka Lyddassa, Joppessa ja Kesareassa1<\/sup> sek\u00e4 Paavalin ensimm\u00e4inen l\u00e4hetysmatka2<\/sup>.<\/p>\n Viitatessani Galatalaiskirjeeseen k\u00e4yt\u00e4n joko kirjeen nime\u00e4, sen lyhennyst\u00e4 tai Paavalin nime\u00e4. Apostolien tekoihin viitatessa k\u00e4yt\u00e4n sen nime\u00e4, sen lyhennyst\u00e4 tai Luukkaan nime\u00e4.<\/p>\n 3.1. Paavalin k\u00e4\u00e4ntymys<\/b><\/p>\n 3.1.1. Paavalin menneisyys seurakunnan vainoojana<\/b><\/p>\n Paavali mainitsee sen, ett\u00e4 h\u00e4n vainosi seurakuntaa3<\/sup>. Vainon kohteena olevaa seurakuntaa h\u00e4n ei kuitenkaan mainitse, mik\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 h\u00e4n tarkoitti seurakuntaa yleens\u00e4. Luukkaan mukaan Paavalin p\u00e4\u00e4asiallinen toiminnan keskus oli Jerusalemissa4<\/sup>, vaikka h\u00e4nk\u00e4\u00e4n ei anna kovinkaan paljoa yksityiskohtia vainon laajuudesta. On siis mahdollista, ett\u00e4 Paavalin vainot koskivat Jerusalemin seurakunnan lis\u00e4ksi my\u00f6s Juudean seurakuntia. T\u00e4h\u00e4n voisi viitata Apt 9:31:n maininta, ett\u00e4 Paavalin k\u00e4\u00e4ntymyksen j\u00e4lkeen, kun vaino lakkasi, rauha koski Juudeaa, Galileaa ja Samariaa.<\/p>\n Apostolien tekojen tekstin mukaisesti Paavali itsekin mainitsee, ett\u00e4 h\u00e4n oli tunnettu toimeenpanemastaan vainosta5<\/sup>. T\u00e4m\u00e4 voisi viitata sek\u00e4 vainon raakuuteen ett\u00e4 sen laajuuteen. Damaskoksen matkaa Paavali ei mainitse. H\u00e4n kuitenkin viittaa siihen, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4ntymys ei tapahtunut Jerusalemissa6<\/sup>.<\/p>\n 3.1.2. Paavalin k\u00e4\u00e4ntymys<\/b><\/p>\n Paavali on hyvin niukkasanainen k\u00e4\u00e4ntymyksens\u00e4 yksityiskohdista. H\u00e4n tekee kyll\u00e4 selv\u00e4ksi, ett\u00e4 se tapahtui ilmestyksess\u00e47<\/sup>. Paavalin kertomalla on siis selke\u00e4 yhteys Luukkaan kuvaukseen, jossa Jeesus ilmestyy Paavalille Damaskoon johtavalla tiell\u00e48<\/sup>. Esitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 asian vuoksi Paavalilla ei ollut tarvetta kertoa k\u00e4\u00e4ntymyksens\u00e4 yksityiskohdista. Riitti, ett\u00e4 h\u00e4n t\u00e4smensi sen tapahtuneen ilman ihmisten v\u00e4liintuloa. Galatalaiskirjeen kuvausta voidaan siis pit\u00e4\u00e4 Apostolien tekojen kuvauksen todentamisena.<\/p>\n 3.2. Miss\u00e4 Paavali oli ennen Jerusalemiin menoaan?<\/b><\/p>\n Luukkaan mukaan Paavalin k\u00e4\u00e4ntymys tapahtui Damaskoon johtavalla tiell\u00e4, josta h\u00e4n jatkoi kaupunkiin. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n alkoi opettaa kaupungissa, kunnes paikalliset juutalaiset aikoivat tappaa h\u00e4net ja h\u00e4n joutui pakenemaan Jerusalemiin.<\/p>\n Galatalaiskirjeess\u00e4 Paavali on melko ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen paikkojen suhteen. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 h\u00e4n l\u00e4hti Arabiaan ja palasi sitten takaisin Damaskoon9<\/sup>. Kaiken kaikkiaan aikaa k\u00e4\u00e4ntymyksest\u00e4 Jerusalemiin l\u00e4ht\u00f6\u00f6n kului Paavalin ilmoituksen mukaan kolme vuotta10<\/sup>. Luukas ei mainitse mit\u00e4\u00e4n tarkkaa aikaa, vaan sanoo Paavalin viipyneen Damaskossa ”jonkin aikaa”11<\/sup>.<\/p>\n 3.2.1. Arabiassa<\/b><\/p>\n Arabian k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n tarkoittavan Nabatealaisten kuningaskuntaa Damaskoksen it\u00e4- ja etel\u00e4puolella12<\/sup>. Luukkaan kuvaama pako Damaskosta saattaa siis osaltaan liitty\u00e4 juuri Arabiassa k\u00e4yntiin, sill\u00e4 osa kommentaareista liitt\u00e4\u00e4 ne yhteen13<\/sup>.<\/p>\n Pid\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 Paavali tarkoitti Arabialla maantieteellist\u00e4 aluetta. On kuitenkin esitetty tulkintoja, ett\u00e4 Arabia ja jopa Damasko tarkoittaisivat muuta kuin sen nimisi\u00e4 paikkoja. Selitysten paikat vaihtelevat er\u00e4maasta aina essealaisten yhteis\u00f6ihin14<\/sup>.<\/p>\n Miten Paavalin mainintaan k\u00e4ynnist\u00e4 Arabiassa pit\u00e4isi suhtautua? Todenn\u00e4k\u00f6isesti se pit\u00e4\u00e4 paikkansa. Suurin kysymys koskeekin sit\u00e4, miksi Luukas ei mainitse sit\u00e4. Yksi mahdollisuus on se, ett\u00e4 Luukas sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 Arabiassa k\u00e4ynnin Damaskoksessa oloaikaan, kuten olen jo maininnut. Tietenkin voi olla niinkin, ett\u00e4 Luukas ei ollut kuullut Arabian matkasta.<\/p>\n 3.2.2. Damaskossa<\/b><\/p>\n Sek\u00e4 Luukas ett\u00e4 Paavali mainitsevat Damaskon paikkana, josta Paavali l\u00e4hti Jerusalemiin. Eroja on kuitenkin siin\u00e4, ett\u00e4 miten paljon Paavali vietti siell\u00e4 aikaansa. Paavalin oman kuvauksen mukaan h\u00e4n k\u00e4vi ilmeisesti v\u00e4lill\u00e4 Arabiassa15<\/sup>. Luukas taas ei mainitse Arabian k\u00e4ynti\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ei tarvitse kuitenkaan olla mik\u00e4\u00e4n ristiriita, kuten edellisess\u00e4 kappaleessa osoitin.<\/p>\n Vaikka Damasko mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin tarkoittaa sen nimist\u00e4 kaupunkia, on joitakin tulkintoja, joissa sille annetaan toinen merkitys. Yksi melko mielenkiintoinen on Damaskon yhdist\u00e4minen essealaisiin. Perusteet t\u00e4lle tulkinnalle l\u00f6ytyv\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 joitakin essealaisten yhteis\u00f6j\u00e4 kutsuttiin damaskolaisiksi. Niinp\u00e4 hurjimmat tulkitsevat Damaskon tarkoittavan jopa Qumranin yhteis\u00f6\u00e416<\/sup>.<\/p>\n Luukkaan ja Paavalin kuvauksissa on my\u00f6s ainakin n\u00e4enn\u00e4inen ristiriita siin\u00e4, miksi Paavali l\u00e4hti Damaskosta. Luukkaan mukaan Paavali joutui pakenemaan juutalaisia. Paavalin oman selityksens\u00e4 mukaan h\u00e4n l\u00e4hti Jerusalemiin tutustuakseen Pietariin17<\/sup>. Ehk\u00e4 paras selitys t\u00e4lle on se, ett\u00e4 Paavali tosiaan joutui pakenemaan Damaskosta. Todetessaan t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6vaiheen loppuneen, h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti l\u00e4hte\u00e4 Jerusalemiin tutustumaan apostoleihin ja Pietariin erityisesti. Joka tapauksessa toisessa kirjeess\u00e4\u00e4n Paavali vahvistaa my\u00f6s Damaskoksesta pakenemisen18<\/sup>, joten oletettavaa on, ett\u00e4 h\u00e4n j\u00e4tti kertomatta t\u00e4m\u00e4n yksityiskohdan pit\u00e4\u00e4kseen kertomuksensa yksinkertaisena ja selvent\u00e4\u00e4kseen tarkoitusperi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n 3.3. Jerusalemissa<\/b><\/p>\n Sek\u00e4 Luukas ett\u00e4 Paavali mainitsevat Jerusalemissa k\u00e4ymisen. Voidaan siis olla suhteellisen varmoja siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n k\u00e4vi siell\u00e4 Damaskoksesta l\u00e4ht\u00f6ns\u00e4 j\u00e4lkeen. N\u00e4iss\u00e4 kuvauksissa on kuitenkin eroja, jotka ehk\u00e4 jossakin m\u00e4\u00e4rin ovat jopa ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n 3.3.1. Kuka esitteli Paavalin seurakunnalle?<\/b><\/p>\n Luukkaan mukaan seurakunta pelk\u00e4si Paavalia, koska tunsi h\u00e4net siksi, joka oli heit\u00e4 vainonnut. Paavali ei mainitse Jerusalemin seurakuntalaisten pel\u00e4nneen h\u00e4nt\u00e4, saati ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 olisi esitelty seurakunnalle. Sen sijaan Paavali kertoo, ett\u00e4 Juudean muissa seurakunnissa oli kuultu, ett\u00e4 Paavali, joka ennen vainosi seurakuntaa on tullut uskoon19<\/sup>. Koska Paavali j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Barnabaan osuuden kertomuksestaan pois, saattaa t\u00e4m\u00e4 viitata my\u00f6s Jerusalemin tilanteeseen.<\/p>\n Joka tapauksessa Luukas kertoo, ett\u00e4 Barnabas otti Paavalin hoiviinsa ja esitteli t\u00e4m\u00e4n seurakunnalle, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4net hyv\u00e4ksyttiin mukaan joukkoon.<\/p>\n 3.3.2. Keit\u00e4 Paavali tapasi Jerusalemissa?<\/b><\/p>\n Paavali kertoo itse l\u00e4hteneens\u00e4 Jerusalemiin tutustumaan Pietariin. T\u00e4m\u00e4 liittyy l\u00e4heisesti Paavalin syyhyn kirjoittaa galatalaisille el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. Kuvauksessaan h\u00e4n painottaa, ett\u00e4 h\u00e4n on saanut uskonsa ja oppinsa suoraan Jumalalta, ei ihmisilt\u00e4. H\u00e4n my\u00f6s painottaa, ett\u00e4 h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 ei ole riippuvaista ihmisist\u00e4, vaan h\u00e4n on suoraan Jumalan kutsuma20<\/sup>. Pietariin tutustuminen on kuitenkin Paavalin puolelta my\u00f6nnytys, jolla h\u00e4n kielt\u00e4\u00e4 olevansa yksin\u00e4inen susi. H\u00e4n meni nimenomaan tutustumaan Pietariin, ei saamaan h\u00e4nelt\u00e4 oppia21<\/sup>. Pietarin lis\u00e4ksi Paavali ei omien sanojensa mukaan tavannut muita apostoleja, vaan ainoastaan Jeesuksen veljen Jaakobin, joka ilmeisesti tuohon aikaan oli jo Jerusalemin seurakunnan johtaja22<\/sup>.<\/p>\n Luukas taas kertoo Paavalin tavanneen ensin Barnabaan, joka esitteli h\u00e4net seurakunnalle. Luukas my\u00f6s mainitsee, ett\u00e4 Barnabas vei Paavalin apostolien luo23<\/sup>. Monikon k\u00e4ytt\u00f6 viittaa tietenkin useampaan kuin yhteen apostoliin, joten Luukkaan tekstin pohjalta Paavali olisi tavannut muitakin apostoleja kuin Pietarin.<\/p>\n Kumpi on oikeassa? J\u00e4lleen kallistun Paavalin puolelle, joka varmasti tunsi oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vaiheet paremmin kuin Luukas. Luukkaan virhe saattaa olla n\u00e4enn\u00e4inen. Ehk\u00e4 h\u00e4n ei k\u00e4yt\u00e4 apostoli-termi\u00e4 sen tiukimmassa merkityksess\u00e4 vaan tarkoittaa sill\u00e4 Jerusalemin seurakunnan johtoa, johon n\u00e4ytti suhteellisen vakituisesti kuuluvan ainakin joku apostoleista. My\u00f6hemminkin Jaakob, joka ei ollut apostoli, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Apostolien teoissa nauttivan yht\u00e4 suurta arvostusta ja arvovaltaa kuin apostolitkin. Apostolit monikossa ei siis viittaisi kaikkiin apostoleihin eik\u00e4 rajaisi ryhm\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n heihin, vaan se tarkoittaisikin seurakunnan ja kirkon johtoa. Toinen vaihtoehto on, ett\u00e4 muuta apostolit pelk\u00e4siv\u00e4t edelleen Paavalia24<\/sup>.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4kin yksi ratkaisu saattaa olla se, ett\u00e4 Luukas ei tiennyt tarkkoja yksityiskohtia Paavalin Jerusalemissa k\u00e4ynnist\u00e4, vaan vain sen p\u00e4\u00e4kohdat. T\u00e4m\u00e4n vuoksi Luukkaan tekstiin lipsahti virhe, joka ei kuitenkaan heikenn\u00e4 kokonaisuuden luotettavuutta. Virheen puolesta puhuu se, ett\u00e4 ainakin joidenkin kommentaarien vihjaamana Paavali mahdollisesti tunsi Apostolien tekojen kuvauksen ja korjaa kirjeess\u00e4\u00e4n siin\u00e4 esitetyn virhetiedon25<\/sup>. Yleens\u00e4 Apostolien tekoja ei ajoiteta l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n samaa aikaa kuin Galatalaiskirje, joten tuskin kyse on kuitenkaan samasta kirjasta.<\/p>\n 3.3.3. Mit\u00e4 ja kuinka pitk\u00e4\u00e4n Paavali teki Jerusalemissa?<\/b><\/p>\n Luukkaan mukaan Paavali alkoi julistaa erityisesti hellenistijuutalaisille, kun seurakunta oli hyv\u00e4ksynyt h\u00e4net. Paavalin omien sanojen mukaan h\u00e4n tutustui siell\u00e4 Pietariin26<\/sup>. T\u00e4ss\u00e4 ei tarvitse olla mit\u00e4\u00e4n ristiriitaa, sill\u00e4 Pietarikin oli julistaja, joten heh\u00e4n saattoivat vaikka pit\u00e4\u00e4 yhteisi\u00e4 kokouksia. T\u00e4m\u00e4 onkin todenn\u00e4k\u00f6isin vaihtoehto. Aina tilaisuuden tullen he sitten keskustelivat ja luultavasti tutustuivat toistensa teologisiin n\u00e4kemyksiin27<\/sup>.<\/p>\n Aikakaan ei loppujen lopuksi muodostu kovinkaan suureksi ongelmaksi. Paavali itse sanoo olleensa Jerusalemisissa noin kaksi viikkoa28<\/sup>. Luukas taas ei mainitse ollenkaan mit\u00e4\u00e4n mik\u00e4 antaisi vihjett\u00e4, kuinka pitk\u00e4\u00e4n Paavali oli Jerusalemissa. Voidaan siis olettaa, ett\u00e4 Paavali t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 Luukkaan kertomusta.<\/p>\n 3.3.4. Miksi Paavali l\u00e4hti Jerusalemista?<\/b><\/p>\n Jerusalemista l\u00e4hd\u00f6n syyt tuntuvat j\u00e4lleen olevan hieman erilaiset Luukkaalla ja Paavalilla. Luukas kertoo, ett\u00e4 Jerusalemissakin juutalaisv\u00e4est\u00f6 alkoi vainota Paavalia ja siksi seurakunta l\u00e4hetti h\u00e4net pois, kun Paavalin mukaan h\u00e4n vain l\u00e4hti29<\/sup>.<\/p>\n J\u00e4lleen ero johtuu todenn\u00e4k\u00f6isesti Paavalin yksinkertaistamisesta. L\u00e4hd\u00f6n syy ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 h\u00e4nen varsinaiselle sanomalleen, joten h\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sen kertomatta. T\u00e4ll\u00e4 kertaa siis Luukas t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Paavalin kertomusta.<\/p>\n 3.4. Paavali Syyriassa ja Kilikiassa<\/b><\/p>\n Paavali jatkaa kertomustaan ilmoittamalla Jerusalemin j\u00e4lkeen kohteeksi Syyrian ja Kilikian. Syyria on Juudean provinssin pohjoispuolella ja Kilikia on sen j\u00e4lkeen. Paavali oli kotoisin Kilikian provinssin p\u00e4\u00e4kaupungista Tarsosta, joten sinne meneminen on ollut ihan loogista. Paavali on halunnut julistaa my\u00f6s kotona.<\/p>\n Luukkaalla matka jatkuu Jerusalemista ensin Kesareaan, joka on Juudean provinssin pohjoisosassa V\u00e4limeren rannalla. Siit\u00e4 h\u00e4n siirtyi Kilikian Tarsokseen. N\u00e4ytt\u00e4isi siis silt\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kuvaukset ovat vain puoliksi yhtenevi\u00e4. Molemmat kertovat Paavalin menneen lopulta Kilikiaan, mutta Luukas vaikenee Syyriasta.<\/p>\n Yksi ratkaisu saattaa olla, ett\u00e4 kertomukset t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. Ensinn\u00e4kin t\u00e4ytyy muistaa, ett\u00e4 my\u00f6s Apostolien tekojen mukaan Paavali tosiaan ty\u00f6skenteli Jerusalemin k\u00e4ynnin j\u00e4lkeen Syyrian Antiokiassa. Apt 11:25\u201326:ssa kerrotaan, ett\u00e4 Barnabas haki Paavalin Tarsosta Antiokiaan. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Apostolien tekoja lukemalla voi ajatella, ett\u00e4 Barnabas keksi hakea Paavalin sen t\u00e4hden, ett\u00e4 oli tutustunut t\u00e4h\u00e4n Jerusalemissa ja h\u00e4n tiesi Paavalin olevan Tarsossa, jonne h\u00e4net oli l\u00e4hetetty30<\/sup>.<\/p>\n Galatalaiskirje saattaa antaa t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4valoa. Ehk\u00e4 Paavali tosiaan matkusti Kesareasta Tarsoon Antiokian kautta. N\u00e4in Paavali oli jo ainakin jonkin verran tuttu Antiokian seurakunnalle, kun Barnabas tuli sinne. Sen vuoksi olikin j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 hakea ty\u00f6toveriksi henkil\u00f6, jonka sek\u00e4 itse ett\u00e4 seurakunta tuntee. Sek\u00e4 Syyrian ett\u00e4 Kilikian voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tarkoittavan n\u00e4iden provinssien p\u00e4\u00e4kaupunkeja31<\/sup><\/p>\n Kesarean mainitsematta j\u00e4tt\u00e4minen Galatalaiskirjeess\u00e4 ei sitten olekaan mik\u00e4\u00e4n iso juttu, sill\u00e4 Luukkaankin kuvauksen mukaan siit\u00e4 saa sen kuvan, ett\u00e4 Kesarea oli alunperinkin vain v\u00e4lietappi. Todenn\u00e4k\u00f6isesti Kesarean mainitseminen viittaa vain matkareittiin. Paavali ei kulkenut Tarsoon jalan Syyrian l\u00e4pi, vaan purjehti todenn\u00e4k\u00f6isesti laivalla Kesareasta Antiokiaan ja sielt\u00e4 jatkoi Tarsoon.<\/p>\n 3.5. Nelj\u00e4toista vuotta my\u00f6hemmin<\/b><\/p>\n Seuraavaksi Paavali hypp\u00e4\u00e4 kertomuksessaan 14 vuotta eteenp\u00e4in. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sek\u00e4 Tarson ett\u00e4 Antiokian ty\u00f6vaiheen ett\u00e4 ensimm\u00e4isen l\u00e4hetysmatkan sivuuttamista. Siin\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 oli my\u00f6s yksi Barnabaan kanssa tehty avustusmatka Jerusalemiin32<\/sup>.<\/p>\n Mielest\u00e4ni on pieni ep\u00e4varmuus siin\u00e4, mist\u00e4 mainitut 14 vuotta pit\u00e4isi alkaa. Paavalin k\u00e4\u00e4ntymyksest\u00e4 vai Jerusalemista l\u00e4hd\u00f6st\u00e4 alkaenko? Todenn\u00e4k\u00f6isempi vaihtoehto on, ett\u00e4 ajoitus lasketaan j\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4, koska Paavali oli jo t\u00e4t\u00e4 ennen maininnut yhden aikam\u00e4\u00e4reen. T\u00e4m\u00e4 olisi siis tapahtunut 3+14 vuotta Paavalin k\u00e4\u00e4ntymyksen j\u00e4lkeen33<\/sup>. Yleens\u00e4 apostolien kokous sijoitetaan 40-luvun loppuun, joten on varmaankin turvallista olettaa, ett\u00e4 Paavalin kuvaus kattaa ehk\u00e4 vuodet 33\u201349.<\/p>\n 3.6. Syy l\u00e4hte\u00e4 Jerusalemiin<\/b><\/p>\n J\u00e4lleen Luukas ja Paavali eroavat kertomuksissaan. Luukkaan mukaan Antiokiaan tuli Juudeasta henkil\u00f6it\u00e4, jotka opettivat, ett\u00e4 ilman ymp\u00e4rileikkausta ei voi pelastua. Paavali ja Barnabas vastustivat t\u00e4t\u00e4 ajatusta ja lopulta seurakunta p\u00e4\u00e4tti l\u00e4hett\u00e4\u00e4 edustajiston menem\u00e4\u00e4n Jerusalemiin kysym\u00e4\u00e4n ratkaisua apostoleilta34<\/sup>. Paavalin mukaan taas motiivina Jerusalemin matkalle oli Paavalin saama ilmestys35<\/sup>. Kuitenkin Galatalaiskirjeest\u00e4kin saa sen kuvan, ett\u00e4 kyse oli ymp\u00e4rileikkauksesta.<\/p>\n On jonkin verran ep\u00e4selvyytt\u00e4 miten Paavalin ja Luukkaan kertomukset pit\u00e4isi yhdist\u00e4\u00e4. Luukas kertoo tosiaan kahdesta Jerusalemin matkasta. Ensimm\u00e4inen oli avustusmatka ja toinen oli matka apostolien kokoukseen36<\/sup>. Paavalin kuvaus ei ole t\u00e4m\u00e4n kanssa ristiriidassa, koska Gal 2:1:n ”menin uudelleen Jerusalemiin” ei rajaa Jerusalemissa k\u00e4yntej\u00e4 vain yhteen kertaan, vaan h\u00e4n on voinut k\u00e4yd\u00e4 siell\u00e4 kuluneiden 14 vuoden aikana useasti.<\/p>\n Ero syiss\u00e4 selittynee tyydytt\u00e4v\u00e4sti sill\u00e4, ett\u00e4 Antiokiaan tulleet opettajat nostivat pikku hiljaa kasvaneen ongelman kaikkien n\u00e4kyviin, johon Paavali reagoi aiemmin saamansa ilmestyksen johdosta. Ilmestys saattaa viitata Gal 1:ss\u00e4 mainittuun Jeesuksen ilmestymiseen, jossa Paavali sai my\u00f6s kristillisen oppinsa. Joka tapauksessa ilmestyksen sis\u00e4lt\u00f6 liittyi Paavalin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n pakanoiden apostolina ja se vapautti pakanat juutalaisten tapojen noudattamisesta.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 selityst\u00e4 tukee Paavalin kertomus siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n teki selkoa julistamastaan evankeliumista. My\u00f6s Luukas kertoo, ett\u00e4 Paavali ja Barnabas selvittiv\u00e4t l\u00e4hetystoimintaansa Jerusalemin kokouksessa37<\/sup>.<\/p>\n 3.7. Apostolien kokous<\/b><\/p>\n Apostolien kokous k\u00e4ytiin Jerusalemin seurakunnassa. Paikkalla oli Luukkaan mukaan apostolit ja vanhimmat. Termi viitannee j\u00e4lleen kirkon ja seurakunnan johtajiin, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaikkiin apostoleihin. Paavalin oman lausunnon mukaan paikalla olivat apostoleista ainakin Pietari ja Johannes38<\/sup>.<\/p>\n Paavali j\u00e4tt\u00e4\u00e4 mainitsematta koko seurakunnalle puhumisen, jonka taas Luukas mainitsee. Luukaskin kuitenkin selvent\u00e4\u00e4, ett\u00e4 varsinaisessa kokouksessa oli paikalla vain apostoleita ja vanhimpia. J\u00e4lleen yksityiskohdan pois j\u00e4tt\u00e4minen t\u00e4sment\u00e4\u00e4 Paavalin p\u00e4\u00e4ajatusta. Maininta suuresta l\u00e4hetysjuhlasta ennen kirkolliskokousta olisi varmasti ollut ihan kiva lis\u00e4, mutta se olisi saattanut johtaa lukijoiden ajatukset pois siit\u00e4, mit\u00e4 Paavali halusi kuvauksellaan kertoa.<\/p>\n Kumpikaan ei kerro mit\u00e4\u00e4n kokouksen kestosta. Paavalin kuvaus on niin yleist\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 sen pohjalta ei voi l\u00e4hte\u00e4 edes arvailemaan. Luukkaalla taas on enemm\u00e4n sit\u00e4 tuntua, ett\u00e4 kokous tosiaan kesti pidemp\u00e4\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n viittaavat mm. sellaiset seikat, ett\u00e4 seurakunnassa pidettiin ensin yleinen kokous, sitten alkoi asiakokous, jossa syntyi my\u00f6s v\u00e4ittely\u00e4, joka oli ”kest\u00e4nyt pitk\u00e4\u00e4n”. Luukas kertoo kolmesta eri puheenvuorosta, jonka lis\u00e4ksi oli v\u00e4ittely\u00e4.<\/p>\n 3.8. Kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/b><\/p>\n Sek\u00e4 Luukas ett\u00e4 Paavali kertovat kokouksen p\u00e4\u00e4ttyneen Paavalin ajaman kannan hyv\u00e4ksi. Konkreettinen lopputulos kerrotaan kuitenkin hyvin erilaiseksi. Ensinn\u00e4kin Paavali mainitsee Tiituksen, joka h\u00e4nell\u00e4 oli mukana. Tiitus oli el\u00e4v\u00e4 esimerkki kokouksen tuloksesta, koska h\u00e4nt\u00e4 ei pakotettu ymp\u00e4rileikkaukseen, vaikka h\u00e4n oli pakanakristitty39<\/sup>. T\u00e4m\u00e4 yksityiskohta ei muodostu kuitenkaan ongelmaksi, koska Luukkaankin mukaan Paavalin ja Barnabaan seurueeseen kuului muitakin kuin he kaksi.<\/p>\n Sen sijaan jatko on ongelmallisempi. Luukkaan mukaan kokous p\u00e4\u00e4ttyi julkilausumaan, jossa pakanakristityille annettiin ohjeet, miten el\u00e4\u00e440<\/sup>. Julkilausuma antoi kolme ruokiin liittyv\u00e4\u00e4 ohjetta ja yhden kehoituksen v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 haureutta. Mit\u00e4 ilmeisimmin ajatus oli my\u00f6s se, ett\u00e4 ymp\u00e4rileikkausta ei tarvitse pakanauskoville tehd\u00e4.<\/p>\n Paavalin mukaan taas kokous p\u00e4\u00e4ttyi yhteisymm\u00e4rrykseen ymp\u00e4rileikkausasiassa ja ”maan jakoon”41<\/sup>. Paavalin kuvauksessa ainoaksi vaatimukseksi j\u00e4i Juudean k\u00f6yhien avustaminen. Toisaalta voidaan mietti\u00e4 sit\u00e4kin, kuinka paljon Paavali ”toimitti” kertomustaan. H\u00e4nell\u00e4 oli kuitenkin mieless\u00e4\u00e4n tietty ydinajatus, jota h\u00e4n koetti t\u00e4ll\u00e4 historiikillaan valaista. Paavalin kuvaus ei siis edes yrit\u00e4 olla objektiivinen selonteko42<\/sup>.<\/p>\n Yksi selitys on se, ett\u00e4 Paavali l\u00e4hti Jerusalemista ennen kuin kokous p\u00e4\u00e4ttyi. Jos n\u00e4in on, niin silloin Luukas antaa virheellist\u00e4 tietoa kertoessaan, ett\u00e4 Paavali oli mukana viem\u00e4ss\u00e4 kokouksen kirjoittamaa kirjett\u00e4. Kuten olemme huomanneet, Luukas on saattanut joissain tapauksissa erehty\u00e4. Syyn\u00e4 on voinut olla t\u00e4sm\u00e4llisen tiedon puute tai joskus \u2013 kuten ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 \u2013 ylimalkaisuus. Paavali olisi siis ehk\u00e4 l\u00e4htenyt kokouksesta sellaisessa vaiheessa, jossa lopputulos on ollut jo suhteellisen selv\u00e4, mutta viel\u00e4 on hiottu yksityiskohtia. Paavali olisi saanut tiedon kokouksen lopullisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 vasta vuosia my\u00f6hemmin.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 tukee sekin, ett\u00e4 Paavali ei lainkaan vetoa apostolien kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen nuhdellessaan pian t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Pietaria Antiokiassa43<\/sup>. On kuitenkin outoa, ett\u00e4 Pietarikaan ei tunnu muistavan sit\u00e4. Se saattaisi olla viite siit\u00e4, ett\u00e4 Luukas on liitt\u00e4nyt apostolien kokoukseen joskus my\u00f6hemmin tehdyn p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, kun taas Paavali kertoo, mit\u00e4 oikeasti tapahtui44<\/sup>.<\/p>\n 3.9. J\u00e4lkimainingit eli yhteenotto Antiokiassa<\/b><\/p>\n Vain Paavali kertoo t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen sattuneesta tapahtumasta Antiokiassa. Pietari tulee seurakuntaan vierailulle ja on aluksi hyv\u00e4\u00e4 pataa pakanauskovien kanssa. Mutta kun paikalle tulee my\u00f6s muita juutalaiskristittyj\u00e4 Pietari alkaakin yll\u00e4tt\u00e4en vieroksua pakanoita ja saa mukaansa my\u00f6s Barnabaan. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 Paavali alkaa julkisesti vastustaa45<\/sup>.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n kertomuksen on j\u00e4lleen m\u00e4\u00e4r\u00e4 t\u00e4sment\u00e4\u00e4 Paavalin kokonaissanomaa. Se voi siis olla tarkoitushakuinen ja jopa liioiteltu. Luukas ei kuitenkaan mainitse mit\u00e4\u00e4n Pietarin vierailusta Antiokiassa. Paavali on siis ainoa tietol\u00e4hteemme.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n on t\u00e4ytynyt tapahtua kuitenkin hyvin pian apostolien kokouksen j\u00e4lkeen, sill\u00e4 Paavali oli Antiokiassa ehk\u00e4 vain vuoden, korkeintaan kaksi ennen toiselle l\u00e4hetysmatkalleen l\u00e4htemist\u00e4. On my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 Paavali kirjoitti kirjeens\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4n tapauksen j\u00e4lkeen, koska mit\u00e4 ilmeisimmin h\u00e4nen on t\u00e4ytynyt kirjoittaa t\u00e4m\u00e4 ennen saapumistaan Galatiaan toisella l\u00e4hetysmatkalla46<\/sup>.<\/p>\n <\/p>\n 4. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/strong><\/p>\n Apostolien teot ja Galatalaiskirje kertovat selv\u00e4sti samoista tapahtumista. N\u00e4k\u00f6kulmat ja kirjoitussyyt ovat erilaiset, mutta yhteyksi\u00e4 l\u00f6ytyy niin paljon, ett\u00e4 rinnastuksia voidaan tehd\u00e4. Yhdist\u00e4minen ei kuitenkaan onnistu aivan saumattomasti. Joissakin kohdin tulee sellaisia eroja, jotka tuntuvat t\u00e4ysin sovittamattomilta.<\/p>\n Moni ero selittyy melko luonnollisesti. Luukas ei ole ollut paikalla, vaan on joutunut turvautumaan k\u00e4sill\u00e4 oleviin l\u00e4hteisiin. Vaikka h\u00e4n on saattanut haastatella my\u00f6s Paavalia, h\u00e4n ei kuitenkaan ole ilmeisesti k\u00e4ytt\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n kirjeit\u00e4 l\u00e4htein\u00e4\u00e4n47<\/sup>. Joskus erot johtuvat my\u00f6s p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4- ja n\u00e4kemyseroista. Kirjoittaja on halunnut kertoa juuri tietyn asian ja on siksi kertonut sen hieman eri tavalla, joko hyp\u00e4ten jonkin \u2013 merkitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4kin tuntuvan \u2013 asian yli tai lis\u00e4ten jotakin uutta.<\/p>\n