{"id":351,"date":"2018-10-25T18:00:51","date_gmt":"2018-10-25T15:00:51","guid":{"rendered":"http:\/\/veliloponen.com\/?p=351"},"modified":"2019-10-07T20:28:35","modified_gmt":"2019-10-07T17:28:35","slug":"armo-nostaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=351","title":{"rendered":"Armo nostaa"},"content":{"rendered":"

Kun olin lapsi, olin usein kes\u00e4lomalla mummolassa. K\u00e4vimme toisinaan setieni ja t\u00e4tieni kanssa uimassa. Yksi uimapaikka, jossa usein k\u00e4vimme oli pieni kallioiden ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 j\u00e4rvi. En tyk\u00e4nnyt siit\u00e4 paikasta kovinkaan paljoa, koska siell\u00e4 ei ollut hiekkarantaa, vaan melko jyrkk\u00e4\u00e4n upottava kallio, enk\u00e4 oikein osannut viel\u00e4 uida. Vedess\u00e4 oleminen oli siis siell\u00e4 minulle vaikeaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Yhdell\u00e4 kertaa, kun olimme siell\u00e4 uimassa, puuhailin rantavedess\u00e4 jotakin, kun yht\u00e4kki\u00e4 jalkani alla ei en\u00e4\u00e4 ollutkaan kalliota. Olin astunut liiaksi sivuun ja yli jyrk\u00e4nteen. Humpsahdin syvyyksiin ja koitin ep\u00e4toivoisesti r\u00e4pik\u00f6id\u00e4 pinnalle siin\u00e4 onnistumatta. Yht\u00e4kki\u00e4 yksi sedist\u00e4ni tarttui minuun kiinni ja nosti minut rannalle turvaan. En ollut varmaan kuin ehk\u00e4 metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 rannasta, mutta jos olisin ollut siin\u00e4 yksin, olisin hukkunut.\u00a0<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kokemus kuvaa hyvin sit\u00e4, mist\u00e4 Paavali puhuu t\u00e4m\u00e4nkertaisessa tekstiss\u00e4mme synnist\u00e4 ja pelastuksesta.<\/p>\n

Jumala on tehnyt el\u00e4viksi teid\u00e4t, jotka olitte kuolleita rikkomustenne ja syntienne t\u00e4hden. Ennen te elitte niiden vallassa t\u00e4m\u00e4n maailman menon mukaan, totellen avaruuden henkivaltojen hallitsijaa, sit\u00e4 henke\u00e4, joka yh\u00e4 vaikuttaa tottelemattomissa ihmisiss\u00e4. Heid\u00e4n joukossaan mekin kaikki ennen elimme noudattaen oman luontomme haluja ja tehden niin kuin ruumiimme ja mielemme tahtoivat, ja n\u00e4in olimme luonnostamme vihan alaisia niin kuin kaikki muutkin.<\/i><\/p>\n

Jumalan laupeus on kuitenkin niin runsas ja h\u00e4n rakasti meit\u00e4 niin suuresti, ett\u00e4 h\u00e4n teki meid\u00e4t, rikkomustemme t\u00e4hden kuolleet, el\u00e4viksi Kristuksen kanssa. Armosta teid\u00e4t on pelastettu. Jumala her\u00e4tti meid\u00e4t yhdess\u00e4 Kristuksen Jeesuksen kanssa ja antoi meillekin paikan taivaassa osoittaakseen kaikille tuleville aikakausille, kuinka \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n runsas on h\u00e4nen armonsa ja kuinka suuri h\u00e4nen hyvyytens\u00e4, kun h\u00e4n antoi meille Kristuksen Jeesuksen. Armosta Jumala on teid\u00e4t pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole l\u00e4ht\u00f6isin teist\u00e4, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeill\u00e4. Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niit\u00e4 hyvi\u00e4 tekoja, joita tekem\u00e4\u00e4n Jumala on meid\u00e4t tarkoittanut.<\/i><\/p>\n

Efesolaiskirje 2:1\u201310<\/p>\n

Onko meill\u00e4 vapaa tahto?<\/h3>\n

Uskosta puhuttaessa saatetaan v\u00e4lill\u00e4 puhua tahdon vapaudesta. Kyse ei ole vain siit\u00e4, ett\u00e4 teemmek\u00f6 itse oikeasti omat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksemme ja valintamme, vaan my\u00f6s siit\u00e4, mink\u00e4lainen rooli meill\u00e4 on pelastuksessa. Mink\u00e4laisia tekoja tai valintoja meid\u00e4n t\u00e4ytyy tehd\u00e4 pelastuaksemme ja mill\u00e4 lailla tekomme ja valintamme ovat meid\u00e4n vastuullamme.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 Paavali sanoo, ett\u00e4 ihmiset ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kuolleita. Kuolema on tila, jolle kuollut itse ei oikein voi mit\u00e4\u00e4n. Se on my\u00f6s tila, jolle kukaan muukaan ei kovin paljoa voi tehd\u00e4. Kuollut on siis meid\u00e4n ulottumattomissamme.<\/p>\n

Kuoleman syyksi Paavali mainitsee rikkomukset ja synnit. Paavalin tarkoittama kuolema ei siis ole fyysist\u00e4 kuolemaa, vaan hengellist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ajassa olemme luonnostamme kuolleita, ilman Jumalaa ja h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Se tarkoittaa, ett\u00e4 emme toteuta sit\u00e4 tarkoitusta, jota varten Jumala on meid\u00e4t luonut. Olemme rikki.<\/p>\n

Kuolema ja el\u00e4m\u00e4 viittaavat my\u00f6s eri maailmoihin, joita Raamatussa kuvataan my\u00f6s pimeydell\u00e4 ja valolla, surulla ja ilolla, yksin\u00e4isyydell\u00e4 ja yhteydelll\u00e4 tai saatanan ja Jumalan valtakunnalla.<\/p>\n

Kuolemaan johtaneet rikkomukset ovat Paavalin mukaan \u201davaruuden henkivaltojen hallitsijan\u201d tahto. T\u00e4ll\u00e4 Paavali tarkoittaa saatanaa. Siit\u00e4 ei tarvitse etsi\u00e4 mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 kuvausta henkimaailman hierarkiasta tai sijainnista. Se yksinkertaisesti tarkoittaa, ett\u00e4 syntiinlankeemuksen seurauksena t\u00e4m\u00e4 maailma kaikkineen on pahan vallassa.<\/p>\n

Se, ett\u00e4 Paavalin mukaan rikkomuksemme ovat t\u00e4m\u00e4n \u201dhallitsijan\u201d tahdon seuraamista tuntuisi viittaavan siihen, ett\u00e4 meill\u00e4 ei ole vapaata tahtoa, vaan seuraamme sit\u00e4 voimatta muuta. Paavali kuitenkin lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toteutamme sit\u00e4 tahtoa noudattamalla oman luontomme haluja ja tehden, kuten ruumiimme ja mielemme tahtovat. Toisin sanoen paha kyll\u00e4 houkuttelee meit\u00e4, mutta osallistumme sen tahtoon aktiivisesti.<\/p>\n

Meill\u00e4 on siis tahdon vapaus, mutta sill\u00e4 kuitenkin on rajansa. Tilamme t\u00e4hden olemme eksyksiss\u00e4, kuolleita, kuten Paavali sanoo, emmek\u00e4 pysty n\u00e4kem\u00e4\u00e4n tai arvioimaan asioita oikein. Siksi vapaa tahtomme johtaa meit\u00e4 harhaan silloin, kun se toimii irrallaan Jumalasta. Voimme kyll\u00e4 tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja haluta sit\u00e4, mutta samalla teemme my\u00f6s pahaa. Kukaan ei voi olla pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4, vaikka kuinka tahtoisi.<\/p>\n

Mielenkiintoista on my\u00f6s, ett\u00e4 Paavali mainitsee synnin motiiveina sek\u00e4 ruumiin ett\u00e4 mielen tahdon. Toisinaan saatamme ajatella, ett\u00e4 kaikki maallinen ja fyysinen on syntist\u00e4 tai jollakin lailla pahaa. Puhuuhan Paavalikin usein lihasta kuvaten syntist\u00e4 luontoamme. T\u00e4ss\u00e4 kuitenkin Paavali osoittaa, ett\u00e4 olemme kokonaan syntisi\u00e4 sek\u00e4 ruumiiltamme ett\u00e4 mielelt\u00e4mme.<\/p>\n

Ansaitsematon pelastus<\/h3>\n

Olemme syntisen luontomme vuoksi sokaistuneita ja siksi toivottomia, mutta onneksi Jumala tarjoaa meille armossaan ratkaisua. Paavali kertoo, ett\u00e4 Jumala pelastaa meid\u00e4t armosta. Se tarkoittaa, ett\u00e4 pelastumme kokonaan ilman omia ansioitamme tai osallistumistamme. Pelastuksen suhteen kysymys tahdon vapaudesta on siis jossakin m\u00e4\u00e4rin toissijainen. Jumalan pelastusty\u00f6 on suvereeni.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa onkin huomattava pieni vihvahde-ero Paavalin opetuksissa. Pelastus on yksin armosta, mutta sovitus saadaan uskomalla Jumalaan.<\/p>\n

Sovitus kertoo siit\u00e4, miten meist\u00e4 tulee Jumalan perheen j\u00e4seni\u00e4. Meid\u00e4t on Jeesuksessa sovitettu Jumalan kanssa ja uskomalla h\u00e4neen me voimme tulla h\u00e4nen lapsikseen. Siin\u00e4 voimme harjoittaa vapaata tahtoamme ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 haluammeko Jumalan seuraan vaiko emme.<\/p>\n

Pelastus taas kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4t pelastetaan silt\u00e4 kohtalolta, johon meid\u00e4t on tuomittuja. Lopullisesti se tietenkin tarkoittaa pelastusta kadotukselta, jossa my\u00f6s sovitetuksi tuleminen on t\u00e4rke\u00e4 osa. Mutta se tarkoittaa my\u00f6s pelastusta synnin vallalta, silt\u00e4, ett\u00e4 olemme kykenem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 muuttamaan itse\u00e4mme ja suuntaamme. Pelastus tarkoittaa siis sit\u00e4, ett\u00e4 Jumala puuttuu asioihin ja rikkoo kierteen, jossa olemme. Sen seurauksena saamme mahdollisuuden valita l\u00e4hte\u00e4 seuraamaan h\u00e4nt\u00e4 tai jatkaa omaa tiet\u00e4mme.<\/p>\n

Pelastuksen seurauksena saamme el\u00e4m\u00e4n. Aivan, kuten edell\u00e4 mainittu kuolema, el\u00e4m\u00e4\u00e4n ei t\u00e4ss\u00e4 tarkoita fyysist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, vaan enemm\u00e4nkin merkityst\u00e4. Sit\u00e4, ett\u00e4 Jumalan tarkoitus meid\u00e4n kohdallamme t\u00e4yttyy. Se tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4mme saa taivaallisen sis\u00e4ll\u00f6n ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4 Jumalalta<\/h3>\n

El\u00e4m\u00e4n merkityksellisyyteen liittyy my\u00f6s Paavalin maininta siit\u00e4, ett\u00e4 olemme Jumalan tekoja luotu toteuttamaan Jumalan tarkoittamia hyvi\u00e4 tekoja. Paavali tuo mukaan k\u00e4sityksen siit\u00e4, ett\u00e4 me uskovat olemme osa Jumalan uutta luomistekoa, joka tulee saamaan t\u00e4yttymyksens\u00e4 tulevaisuudessa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Hyv\u00e4t teot, joita varten meid\u00e4t on luotu voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kahdella eri tavalla. Ensiksikin se voi tarkoittaa sit\u00e4 uutta el\u00e4m\u00e4ntapaa, mik\u00e4 uskoon liittyy. Meid\u00e4t on nyt pelastettu entisest\u00e4, kuolleesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja meid\u00e4n tulee el\u00e4\u00e4 uuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 uudella tavalla. Se vaatii totuttelua ja opettelua.\u00a0<\/span><\/p>\n

Meid\u00e4n t\u00e4ytyy oppia Jumalan tahtoa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 se tarkoittaa meid\u00e4n kohdallamme. Meid\u00e4n t\u00e4ytyy oppia tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja valintoja uusien arvojen mukaan. T\u00e4m\u00e4 kaikki voi olla vaikeaa, koska ennen uskoamme olemme tottuneet el\u00e4m\u00e4\u00e4n tiettyjen arvojen mukaan ja koko ajan ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maailma toimii noiden vanhojen arvojen mukaan.<\/p>\n

Toiseksi se voi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 Jumalalla on kullekin meist\u00e4 oma, erityinen teht\u00e4v\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4kin, sill\u00e4 Raamatussa useaan kertaan viitataan siihen, ett\u00e4 joillakin yksil\u00f6ill\u00e4, Paavali mukaanlukien, on jo syntym\u00e4st\u00e4 saakka ollut erityinen teht\u00e4v\u00e4 Jumalalta. Lis\u00e4ksi viitataan siihen, ett\u00e4 t\u00e4llainen teht\u00e4v\u00e4 on yleisemminki, jokaisella Jumalan luomalla.\u00a0<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4kin haastaa meit\u00e4, koska meid\u00e4n tulee etsi\u00e4 sit\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Etsi\u00e4 omaa paikkaamme. Se voi olla kuitenkin vaikeaa, koska saatamme seurakunnissakin keskitty\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tavalla vain joihinkin asioihin, jolloin arvostamme esimerkiksi tiettyj\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 seurakunnassa muiden kustannuksella. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa siihen, ett\u00e4 pyrimmekin tekem\u00e4\u00e4n jotakin, mihin meill\u00e4 ei ole lainkaan kutsua.<\/p>\n

Paavalin ydin t\u00e4ss\u00e4 on kuitenkin Jumalan armo, joka toimii riippumatta meist\u00e4. Se toimii, kun olemme eksyksiss\u00e4 ja jopa vihaamme tai vastustamme Jumalaa. Mutta se toimii my\u00f6s silloin, kun olemme k\u00e4\u00e4ntyneet h\u00e4nen puoleensa uskossa. Armo kasvattaa meit\u00e4 ja se auttaa meit\u00e4 my\u00f6s n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Jumalan hyvyyden, uskollisuuden ja rakkauden meit\u00e4 kohtaan. Sen edess\u00e4 mik\u00e4\u00e4n este ei ole liian suuri.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Paavalin ydin t\u00e4ss\u00e4 on kuitenkin Jumalan armo, joka toimii riippumatta meist\u00e4. Se toimii, kun olemme eksyksiss\u00e4 ja jopa vihaamme tai vastustamme Jumalaa. Mutta se toimii my\u00f6s silloin, kun olemme k\u00e4\u00e4ntyneet h\u00e4nen puoleensa uskossa. Armo kasvattaa meit\u00e4 ja se auttaa meit\u00e4 my\u00f6s n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Jumalan hyvyyden, uskollisuuden ja rakkauden meit\u00e4 kohtaan. Sen edess\u00e4 mik\u00e4\u00e4n este ei ole liian suuri.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":352,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"Armo nostaa","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[3,68],"tags":[23,134,17,21,22,9,135],"class_list":["post-351","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-eksegeesi","category-opetus","tag-armo","tag-efesolaiskirje","tag-evankeliumi","tag-paavali","tag-pelastus","tag-uusi-testamentti","tag-vapaa-tahto"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/2497929795_7f52eb84f9_b.jpg?fit=1024%2C809&ssl=1","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-5F","jetpack-related-posts":[{"id":301,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=301","url_meta":{"origin":351,"position":0},"title":"Mill\u00e4 ihmeen oikeudella?","author":"welzu","date":"3.10.2017","format":false,"excerpt":"Olemmeko kyll\u00e4-miehi\u00e4, jotka eiv\u00e4t kuitenkaan tee vai ei-miehi\u00e4, jotka sittenkin tekev\u00e4t.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/oikeutus.jpg?fit=1200%2C584&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/oikeutus.jpg?fit=1200%2C584&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/oikeutus.jpg?fit=1200%2C584&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/oikeutus.jpg?fit=1200%2C584&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/oikeutus.jpg?fit=1200%2C584&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":295,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=295","url_meta":{"origin":351,"position":1},"title":"Siat ja riivaajat h\u00e4n mereen suisti!","author":"welzu","date":"19.9.2017","format":false,"excerpt":"Jeesuksen tavoin meid\u00e4nkin teht\u00e4v\u00e4mme on tuoda hyvyytt\u00e4 ja j\u00e4rjestyst\u00e4 t\u00e4h\u00e4n pahaan ja kaoottiseen maailmaan.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/09\/Alexander-Master-Jesus-Heals-a-Possessed-Man-at-Gerasa-Koninklijke-bibliotheek-c-1430.jpg?fit=590%2C425&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/09\/Alexander-Master-Jesus-Heals-a-Possessed-Man-at-Gerasa-Koninklijke-bibliotheek-c-1430.jpg?fit=590%2C425&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/09\/Alexander-Master-Jesus-Heals-a-Possessed-Man-at-Gerasa-Koninklijke-bibliotheek-c-1430.jpg?fit=590%2C425&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x"},"classes":[]},{"id":121,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=121","url_meta":{"origin":351,"position":2},"title":"Pienten alkujen Jumala","author":"welzu","date":"24.12.2015","format":false,"excerpt":"Raamatusta voimme lukea, ett\u00e4 jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Jumalan luomisty\u00f6 p\u00e4\u00e4see huippuunsa, kun h\u00e4n luo kaiken uudeksi. Kaikki t\u00e4m\u00e4 tapahtuu Jeesuksen t\u00e4ytetyn ty\u00f6n pohjalta ja siihen h\u00e4n kutsuu my\u00f6s meit\u00e4. H\u00e4n kutsuu meit\u00e4 siihen uuteen maailmaan, johon voimme kuulua jo nyt, kun uskomme Jeesukseen. Ja sill\u00e4 kaikella oli hyvin pieni alku. Lapsi\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Ajatus"","block_context":{"text":"Ajatus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=75"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":273,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=273","url_meta":{"origin":351,"position":3},"title":"Oletko kutsuttu?","author":"welzu","date":"19.8.2017","format":false,"excerpt":"Voimme rohkeasti h\u00e4nen kutsuminaan pysy\u00e4 h\u00e4nen kanssaan, vied\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 sanomaa h\u00e4nest\u00e4 ihmisille ja karkottamaan pahaa maailmasta.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":541,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=541","url_meta":{"origin":351,"position":4},"title":"Siivousp\u00e4iv\u00e4","author":"welzu","date":"12.7.2021","format":false,"excerpt":"Mark. 11:12\u201325 K\u00e4rsimysviikon toinen p\u00e4iv\u00e4 eli maanantai alkaa. Markus yhdist\u00e4\u00e4 toisen ja kolmannen p\u00e4iv\u00e4n yhteen viikunapuun kohtalolla, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 saman sanoman kuin temppelin puhdistaminenkin. Jeesuksen ensimm\u00e4iset p\u00e4iv\u00e4t Jerusalemissa ovat vaikuttavan kannanoton antamista. Viikunapuun kiroaminen on erikoinen tapahtuma, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 monia kysymyksi\u00e4. Markus selv\u00e4sti sanoo, ett\u00e4 viel\u00e4 ei ollut viikunoiden aika.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/wwjd.jpg?fit=620%2C340&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/wwjd.jpg?fit=620%2C340&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/wwjd.jpg?fit=620%2C340&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x"},"classes":[]},{"id":146,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=146","url_meta":{"origin":351,"position":5},"title":"Miksi Jumala halusi tappaa Mooseksen?","author":"welzu","date":"19.11.2015","format":false,"excerpt":"Sen sijaan t\u00e4st\u00e4 voimme oppia sen, ett\u00e4 joskus Jumala voi asettaa meid\u00e4t tilanteeseen, josta ei ole ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4, jotta joudumme my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n asian, joka el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme on v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/351","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=351"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/351\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":355,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/351\/revisions\/355"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/352"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=351"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=351"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=351"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}