Mooses on mahdollisesti Raamatun t\u00e4rkein henkil\u00f6 heti Jeesuksen j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 on toki luonnollista, kun ottaa huomioon sen, ett\u00e4 Mooses on yksi suurimmista Jeesuksen vanhatestamentillisista esikuvista sek\u00e4 Israelin vapauttajana ett\u00e4 lain antajana ja liiton solmijana.<\/p>\n
<\/p>\n
1. Johdanto<\/strong><\/p>\n Mooseksen nimiin pannaan meill\u00e4kin Raamatun viisi ensimm\u00e4ist\u00e4 kirjaa. Kirjojen, siis Pentateukin, alkuper\u00e4isi\u00e4 nimi\u00e4 n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole. Mooseksen nimi kirjan otsikossa saattaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 Raamatun maallikkolukijoiden ep\u00e4ilyksi\u00e4 kirjan kirjoittajasta. Tutkijoiden kesken Pentateukin kirjoittajakysymys on kuitenkin yksi vanhimpia ja kuumimpia. Aihe liittyy historiallis-kriittisen tutkimuksen syntyyn, jota mielell\u00e4\u00e4n liberaaliteologiaksikin kutsutaan, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 viel\u00e4 entist\u00e4kin merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4n.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 lyhyess\u00e4 kirjoituksessani raapaisen hieman aiheen pintaa. Esit\u00e4n mielest\u00e4ni t\u00e4rkeimm\u00e4t argumentit ja perusteet molemmilta puolilta, niiden historiaa ja lopuksi pohdin niiden suhdetta toisiinsa. Ehk\u00e4 jopa p\u00e4\u00e4dyn jonkinlaiseen lopputulokseen siit\u00e4, kuka Pentateukin oikein kirjoitti.<\/p>\n <\/p>\n 2. Konservatiivinen n\u00e4kemys<\/b><\/p>\n Perinteisesti Pentateukin kirjoittajana on pidetty Moosesta. T\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 ei ole kummemmin vastustettu ammoisina aikoina, vaan kritiikki ja vaihtoehtoiset n\u00e4kemykset ovat syntyneet p\u00e4\u00e4osin viimeisten kolmen vuosisadan aikana. Esittelen t\u00e4ss\u00e4 konservatiivisen n\u00e4kemyksen yksityiskohtia ja perusteluja, joita my\u00f6s arvioin.<\/p>\n 2.1. Mooses kirjoittajana<\/i><\/p>\n Perustelut Mooseksen kirjoittajakysymykseen jakautuvat kolmeen osaan: Pentateukin sis\u00e4inen todistus, Raamatun yleinen todistus sek\u00e4 juutalainen perim\u00e4tieto. Kaikki kolme yhdess\u00e4 tukevat ajatusta, ett\u00e4 juuri Mooses kirjoitti nime\u00e4\u00e4n kantavat kirjat.<\/p>\n Pentateukissa esiintyy useassa kohdassa Eksoduksesta Deuteronomiumiin mainintoja siit\u00e4, ett\u00e4 Mooses kirjoitti tai ett\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4skettiin kirjoittaa. Esimerkiksi 2. Moos. 24:4 kertoo, ett\u00e4 ”Mooses kirjoitti muistiin kaikki Herran antamat m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset.” Vastaavasti luvussa 17 jakeessa 14 Jumala k\u00e4skee Moosesta kirjoittamaan tapahtuneesta, ”ettei se unohdu”. Vastaavasti k\u00e4skettiin my\u00f6s lukea kansalle, mit\u00e4 oli kirjoitettu: ”teid\u00e4n on luettava t\u00e4m\u00e4 laki kaikkien israelilaisten kuullen.” (5. Moos. 31:11b) Selv\u00e4stikin teksti ilmaisee, ett\u00e4 jotakin kirjoitettiin ja sit\u00e4 voitiin my\u00f6s lukea kansalle. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 Mooseksen olisi t\u00e4ytynyt kirjoittaa ainakin jotakin, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n Pentateukin esiaste.<\/p>\n Pentateukin sis\u00e4isiin todisteisiin lukeutuu my\u00f6s koko joukko kuvauksia ja yksityiskohtia, jotka todistavat varhaisesta kirjoittamisajankohdasta. N\u00e4m\u00e4 ovat todisteita, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viittaa juuri Moosekseen kirjoittajana, vaan ennemminkin kirjoitusajankohtaan.<\/p>\n Ensimm\u00e4isen\u00e4 tulee vastaan olosuhteet. Mooseksen kirjoista puuttuu t\u00e4ysin kiinte\u00e4n temppelin ajatus, ja uhrit ja riitit keskittyv\u00e4tkin siirrett\u00e4v\u00e4\u00e4n telttamajaan. Telttamajan mainitseminen ja sen painottaminen on tietenkin luontevaa my\u00f6hemp\u00e4n\u00e4, Jerusalemin temppelin aikanakin. T\u00e4ll\u00f6in kuvaus j\u00e4\u00e4 kuitenkin vajaaksi eiv\u00e4tk\u00e4 aikalaiset v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 osaa rinnastaa niit\u00e4. Kun mukaan ottaa viel\u00e4 kiinte\u00e4n temppelin puuttumisen, olisi todella outoa, ett\u00e4 teksti olisi kirjoitettu Salomon temppelin j\u00e4lkeisen\u00e4 aikana, jolloin nimenomaan Jerusalemissa sijaitseva temppeli kuitenkin oli kaiken jumalanpalveluksen keskus. Kirjoittajan olisi t\u00e4ytynyt melkoisen radikaalisti irrottautua sen hetkisest\u00e4 tilanteesta1<\/sup>.<\/p>\n Olosuhteisiin liittyy my\u00f6s lukuisat kasvien ja el\u00e4inten kuvaukset ja maantieteen tuntemus. Egyptiin ja Siinain er\u00e4maavaellukseen liittyv\u00e4t kohdat tuntuvat puhuvan hyvin autenttisesti niist\u00e4 oloista, mit\u00e4 siell\u00e4 on vailla palestiinalaista v\u00e4rityst\u00e4. Mooseksen kirjojen kuvaus vastaa siis ennemminkin silminn\u00e4kij\u00e4n kertomusta kuin toisessa maassa olevan my\u00f6hemm\u00e4n henkil\u00f6n kuvausta2<\/sup>.<\/p>\n Mooseksen kirjoittajuutta tukee my\u00f6s Raamatun yleinen todistus, joka pit\u00e4\u00e4 johdonmukaisesti Moosesta Pentateukin kirjoittajana. Jo heti Joosuan kirjan ensimm\u00e4isess\u00e4 luvussa mainitaan lain kirja: ”Pid\u00e4 t\u00e4m\u00e4n lainkirjan sanat aina huulillasi.” (Joos. 1:8a) Kirjassa my\u00f6s mainitaan useaan kertaan, ett\u00e4 Mooses oli k\u00e4skenyt tai luvannut jotakin, mik\u00e4 saattaa olla viittaus kirjaan (Joos. 1:13; 4:12; 8:33). Siell\u00e4 my\u00f6s luetaan lain kirjaa kaikelle kansalle: ”Sitten Joosua luki \u00e4\u00e4neen koko lain, sek\u00e4 siunaukset ett\u00e4 kiroukset, juuri niin kuin lain kirjaan oli kirjoitettu.” (8:34) Muissakin Vanhan testamentin kirjoissa Pentateukkiin tai lakiin viitataan Mooseksen kirjoittamana tai v\u00e4litt\u00e4m\u00e4n\u00e4 (esimerkiksi Tuom. 3:4, 1. Kun. 2:3, 2. Kun. 14:6, 1. Aik. 22:13, 2. Aik. 8:13, Esra 3:2, Nehemia 1:7, Dan. 9:11 ja Mal. 4:4).<\/p>\n My\u00f6s Uusi testamentti tukee ajatusta Mooseksen kirjoittajuudesta. Uudessa testamentissa viitataan joko Mooseksen kirjoittamiin kirjoihin tai h\u00e4nen antamiinsa k\u00e4skyihin useita kertoja (esimerkiksi Matt. 8:4, 19:7, Mark. 7:10, Luuk. 2:22, Joh. 1:45, Ap.t. 15:21, Room. 10:5, 1. Kor. 9:9, 2. Kor. 3:15 ja Hepr. 9:19). Jopa Jeesus itse kutsuu Moosesta kirjoittajaksi: ”Jos te uskoisitte Moosesta, uskoisitte my\u00f6s minua \u2013 juuri minusta h\u00e4n on kirjoittanut.” (Joh. 5:46)<\/p>\n Vastaavasti Raamatun yleisess\u00e4 todistuksessa on useita tilannekuvauksia ja yksityiskohtia, jotka tuntuvat vaativan Mooseksen kirjojen olemassaolon. N\u00e4it\u00e4 ovat erilaiset uhrit, riitit ja juhlat. My\u00f6s Mooseksen lain k\u00e4skyihin viitataan yhteyksiss\u00e4, jotka tapahtuivat ennen historiallis-kriittisen n\u00e4kemyksen syntyajoituksia (esimerkiksi 2. Kun. 14:5a: ”Murhaajien lapsia h\u00e4n ei kuitenkaan surmannut. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n noudatti Mooseksen lain kirjaa”).<\/p>\n Kolmantena todisteena on perim\u00e4tieto. Sek\u00e4 juutalainen ett\u00e4 kristillinen perim\u00e4tieto on yksimielinen siit\u00e4, ett\u00e4 Mooses on nime\u00e4\u00e4n kantavien kirjojen kirjoittaja. Tietenkin kristillinen perim\u00e4tieto pohjaa l\u00e4hes yksinomaan juutalaiseen perim\u00e4tietoon, enk\u00e4 siksi t\u00e4ss\u00e4 kommentoi sit\u00e4. Juutalaisessa perim\u00e4tiedossa Mooses on ollut kirjoittajana aivan varhaisimmista ajoista l\u00e4htien. Ajanlaskun alun tienoilla vaikuttaneet Josefus ja Filon pitiv\u00e4t Moosesta kirjoittajana. Samoin joissakin esikristillisiss\u00e4 apokryfikirjoissa Mooses mainitaan kirjojen kirjoittajana (esimerkiksi toinen Makkabealaiskirja ja Siirakin kirja). Talmudissa on vakava varoitus niille, jotka kyseenalaistavat Mooseksen kirjoittajuutta.<\/p>\n Perim\u00e4tiedon oikeellisuutta tukee my\u00f6s samarialaisten Pentateukki. Samarialaiset olivat sekakansa, jotka tuotiin maahan Assyrian valloitettua pohjoisen valtakunnan. Aikojen kuluessa samarialaiset omaksuivat juutalaisuuden, vaikka pysyiv\u00e4tkin erill\u00e4\u00e4n juutalaisista. Juutalaisten pakkosiirtolaisuuden loputtua juutalaisten ja samarialaisten v\u00e4lit katkesivat lopullisesti. Ilmeisesti samarialaisten oli pit\u00e4nyt hyv\u00e4ksy\u00e4 Pentateukki pyh\u00e4ksi kirjakseen ennen t\u00e4t\u00e4, koska sen j\u00e4lkeen sit\u00e4 olisi vaikea selitt\u00e4\u00e43<\/sup>. T\u00e4m\u00e4n t\u00e4ytyy samalla tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 Pentateukki olisi syntynyt jo paljon aikaisemmin, jotta se olisi saanut asemansa pyh\u00e4n\u00e4, Moosekselta per\u00e4isin olevana kirjana.<\/p>\n Lopuksi t\u00e4ytyy my\u00f6s huomauttaa, ett\u00e4 varhaisesta ajankohdasta huolimatta Mooses olisi aivan hyvin voinut olla sen kirjoittaja tietojensa ja taitojensa puolesta. Nykyaikana el\u00e4vien ihmisten mielikuva kolme ja puoli tuhatta vuotta sitten el\u00e4neiden ihmisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti aika alkukantaisia. Koneita ei tietenk\u00e4\u00e4n ollut, eik\u00e4 luku- ja kirjoitustaito ollut kovinkaan monella hallussa. Miten siis jonkin piskuisen paimentolaisheimon piirist\u00e4 olisi voinut synty\u00e4 Pentateukin kaltainen kirjallinen teos? Vastaus l\u00f6ytyy kirjoista itsest\u00e4\u00e4n. Eksoduksen alussa kerrotaan Mooseksen taustaa ja sielt\u00e4 ilmenee, ett\u00e4 h\u00e4net adoptoitiin faaraon perheeseen. T\u00e4t\u00e4 kautta Mooses sai tietenkin my\u00f6s parhaan mahdollisen koulutuksen, jota silloinen maailma pystyi tarjoamaan, kuten Apostolien teot ilmaisee (Ap.t. 7:22). T\u00e4llaisen sivistyksen omaava henkil\u00f6 on siis oikein sopiva kirjoittamaan Pentateukin. Mooseksen saama koulutus saattaa my\u00f6s selitt\u00e4\u00e4 Genesiksen sukukronikan ja yleisemminkin Pentateukin keskittymisen my\u00f6s sukuihin ja v\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Ehk\u00e4 Mooseksen ajatuksena oli kirjoittaessaan luoda oman kansansa historiikki, joiden kaltaisia h\u00e4n ehk\u00e4 oli lukenut nuoruudessaan Egyptiss\u00e4.<\/p>\n 2.2. Perustelujen arviointia<\/i><\/p>\n Konservatiivinen n\u00e4kemys Pentateukin kirjoittajasta on melko vahvoilla. Pohdin t\u00e4ss\u00e4 kuitenkin joitakin perustelujen mahdollisia heikkouksia.<\/p>\n Ensinn\u00e4kin Pentateukin sis\u00e4inen todistus saattaa johtaa vain keh\u00e4p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n. Sen t\u00e4ytyy olla Mooseksen kirjoittama, koska siell\u00e4 lukee niin. Pentateukissa kyll\u00e4 sanotaan, ett\u00e4 Mooses kirjoitti, mutta mit\u00e4 se tarkoittaa? Onko noiden kohtien tarkoitus ilmaista, ett\u00e4 Mooses kirjoitti juuri ne kirjat, joita me luemme? Erityisesti Pentateukki painottaa, ett\u00e4 Mooses kirjoitti yl\u00f6s k\u00e4skyj\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi yht\u00e4 hyvin viitata siihen, ett\u00e4 Mooses kirjoitti jonkinlaisen proto-Pentateukin, joka sis\u00e4lsi l\u00e4hinn\u00e4 joitakin s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 (kymmenen k\u00e4sky\u00e4?) sek\u00e4 mahdollisia merkitt\u00e4vimpi\u00e4 tapahtumia4<\/sup>. Ajatus Mooseksesta lain alkuper\u00e4isen\u00e4 v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 on sitten antanut aiheen perim\u00e4tiedolle, vaikka itse kirjat olisivatkin nykyisess\u00e4 kokoonpanossaan my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 perua.<\/p>\n T\u00e4ll\u00f6in suurimmaksi kysymykseksi nousee tietenkin kysymys Pentateukin syntyajankohdasta ja lopullisesta kokoajasta. On mahdollista, ett\u00e4 esimerkiksi Joosua kokosi Mooseksen kirjoitukset yhteen ja t\u00e4ydensi niit\u00e4 parhaansa mukaan erilaisilla kuvauksilla. Joosuan kirjoittajuudelle l\u00f6ytyy vahvistusta my\u00f6s perim\u00e4tiedosta, kuten tulemme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n. Lopullinen toimitusty\u00f6 on voinut tapahtua Esran aikana, joka sekin saa tukea perim\u00e4tiedosta.<\/p>\n <\/p>\n 3. Historiallis-kriittinen n\u00e4kemys<\/b><\/p>\n Konservatiivinen n\u00e4kemys sai vaihtoehdon 1700-luvulla, kun historiallis-kriittinen n\u00e4kemys alkoi kehitty\u00e4. Pentateukki oli tuon kehityksen avainasemassa. Kritiikki\u00e4 Mooseksesta Pentataukin kirjoittajana oli alkanut tulla jo aikaisemmin, mutta varsinainen alkupiste oli, kun ranskalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, Jean Astruc, halusi vastata tuohon kritiikkiin. Vaikka Astrucin pyrkimys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen Mooseksen kirjoittajuuden vahvistaminen5<\/sup>, h\u00e4n tahattomasti antoi ty\u00f6v\u00e4lineet sen kriitikoille.<\/p>\n Astruc ensimm\u00e4isen\u00e4 jakoi Mooseksen kirjat eri l\u00e4hteisiin, vaikka saman havainnon eri ”l\u00e4hteist\u00e4” oli tehnyt jo ennen h\u00e4nt\u00e4 Witter-niminen pappi. Alussa l\u00e4hteit\u00e4 oli vain kaksi, Jahvisti ja Elohisti -l\u00e4hde, joiden jakoperusteina oli ”l\u00e4hteiss\u00e4” k\u00e4ytetyt Jumalan nimet. N\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 nimi\u00e4 k\u00e4ytettiin yhteyksiss\u00e4\u00e4n johdonmukaisesti, mik\u00e4 saattaisi olla viittaus siit\u00e4, ett\u00e4 kyse on oikeasti l\u00e4hteist\u00e4, jotka on my\u00f6hemmin koottu yhdeksi kirjaksi. My\u00f6hemmin Julius Wellhausen kehitti l\u00e4hdeteorian sen huippuunsa, jossa l\u00e4hteit\u00e4 on nelj\u00e4 (J, E, P, D).<\/p>\n Teorioita on muitakin. L\u00e4hdeteorian korvaajaksi on esitetty fragmenttiteoriaa, jonka mukaan Pentateukki olisi koottu eri kokoisista, itsen\u00e4isist\u00e4 teksteist\u00e4, joilla ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut mit\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4 tekij\u00e4\u00e4. Fragmenttiteorian ja l\u00e4hdeteorian yhdist\u00e4j\u00e4ksi syntyi t\u00e4ydennysteoria, jonka mukaan Pentateukissa olisi laaja pohjal\u00e4hde, jota on sitten t\u00e4ydennetty pienemmill\u00e4 fragmenteilla.6<\/sup><\/p>\n Erityisesti nykyinen l\u00e4hdeteoria l\u00e4htee siit\u00e4 olettamuksesta, ett\u00e4 Pentateukin osat ovat syntyneet eri aikoina, ja ne on koottu yhdeksi kokonaisuudeksi vasta pakkosiirtolaisuuden j\u00e4lkeen ehk\u00e4 Esran toimesta. Perusteita t\u00e4llaisille v\u00e4itt\u00e4mille on l\u00f6ydetty useita, joita t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sittelen ja hieman arvioin. Erotan t\u00e4ss\u00e4 kirjalliset ja sis\u00e4iset perusteet. Kirjallisilla perusteilla tarkoitan kielellisi\u00e4 ja muotoon liittyvi\u00e4 perusteita ja sis\u00e4isill\u00e4 perusteilla tekstin sis\u00e4isi\u00e4, kertomuksellisia perusteita.<\/p>\n 3.1. Kirjalliset perusteet<\/i><\/p>\n Kuten jo on mainittukin, on yhten\u00e4 l\u00e4hdeteorian perusteena kirjalliset viitteet. L\u00e4hdeteorian alku perustui pitk\u00e4lti Jahve ja Elohim -sanojen esiintymiseen aluksi Genesiksess\u00e4 ja lopulta nelj\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 Mooseksen kirjassa. Yll\u00e4tt\u00e4en Deuteronomiumissa ei t\u00e4m\u00e4 l\u00e4hdeolettamus p\u00e4de, joten luonnollisesti sen l\u00e4hteeksi on yleens\u00e4 merkitty nelj\u00e4s eli D-l\u00e4hde.<\/p>\n Jahvisti ja Elohisti, kuten my\u00f6s pappisl\u00e4hteess\u00e4 jakoperuste on oikeastaan ihan looginen. Teksti on jaettu eri osiin eli l\u00e4hteisiin niiden sis\u00e4ll\u00f6n mukaan Jahvisti ja Elohisti-l\u00e4hteess\u00e4 jakoon vaikuttaa k\u00e4ytetty nimi7<\/sup>. Nime\u00e4 ei kuitenkaan ole k\u00e4ytetty mielivaltaisesti, vaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 nimet my\u00f6s yhdistet\u00e4\u00e4n erilaisiin tilanteisiin ja jumalakuviin. Jahve on l\u00e4heinen, jopa henkil\u00f6kohtainen, kun taas Elohim on kaukainen8<\/sup>. T\u00e4m\u00e4n kaltaisesta erottelusta tulee helposti mieleen, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 nimi\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kohdat ovat eri kirjoittajien kyn\u00e4st\u00e4, jotka jokin my\u00f6h\u00e4isempi toimittaja on sekoittanut yhteen luoden yhden teoksen.<\/p>\n Pappisl\u00e4hteen jaottelu perustuu enimm\u00e4kseen Pentateukin ja erityisesti toisen, kolmannen ja nelj\u00e4nnen Mooseksen kirjan sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4n lakitekstiin. Pappisl\u00e4hteeksi siis luokitellaan l\u00e4hes poikkeuksetta kaikki ne kohdat, joissa annetaan k\u00e4skyj\u00e4 ja joissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4\u00e4. L\u00e4hdeteorian mukaisesti Pappiskirja olisi siis ollut er\u00e4\u00e4nlainen Israelin lain sek\u00e4 Kirkollisten toimitusten kirjan yhdistelm\u00e4. Pappisl\u00e4hteeseen kuuluu kuitenkin lis\u00e4ksi osa Genesist\u00e4 ja muitakin kertovia tekstej\u00e4. Samaten E ja J -l\u00e4hteisiin kuuluu osa lakiteksteist\u00e4. Kaiken lis\u00e4ksi pappisl\u00e4hde k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Eloihim-nime\u00e4. Pappisl\u00e4hteelle on kuitenkin ominaista kuivakieli ja viehtymys kaavoihin, numeroihin ja listoihin9<\/sup>.<\/p>\n 3.2. Sis\u00e4iset perusteet<\/i><\/p>\n Jopa kaikkein konservatiivisin lukija joutuu todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Mooses ei kirjoittanut Pentateukkia kokonaisuudessaan. Mooseksen kuolema Deut. 34:ss\u00e4 on hyvin vaikea mielt\u00e4\u00e4 Mooseksen omaksi kirjoitukseksi, vaikka pit\u00e4isikin Moosesta profeettana, joka saattoi saada n\u00e4kyj\u00e4 tulevista tapahtumista.<\/p>\n Toisena, hieman laajempana kokonaisuutena on Genesis ja ehk\u00e4 my\u00f6s Exoduksen alku. Ne koskevat aikaa ennen Moosesta, joten h\u00e4n on ollut v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin riippuvainen muiden kertomuksista. Exoduksen alun, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kertomuksen Mooseksen synnyst\u00e4, on todenn\u00e4k\u00f6isesti per\u00e4isin Mooseksen vanhemmilta tai ehk\u00e4 siskolta Mirjamilta, joka n\u00e4ki kaiken. Genesiksen kohdalla Mooses on joutunut my\u00f6s todenn\u00e4k\u00f6isesti turvautumaan perim\u00e4tietoon, ellei h\u00e4n sitten saanut ainakin osaa tietoonsa ollessaan Jumalan kanssa Siinain vuorella 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Genesiksen kohdalla hurjimmat n\u00e4kemykset pit\u00e4v\u00e4t Moosesta vain vanhemman kirjallisen aineksen toimittajana ja varsinaisena kirjoittajana ovat olleet itse patriarkat10<\/sup>.<\/p>\n 3.3. Ulkoiset perusteet<\/i><\/p>\n Mooseksen kirjoittajuutta vastaan on my\u00f6s jonkin verran ulkoisia perusteita. Juutalaisen perim\u00e4tiedon mukaan Esra liittyy jollakin lailla Mooseksen kirjojen valmistumiseen. H\u00e4n on saattanut itse kirjoittaa sen, mihin perim\u00e4tieto ehk\u00e4 ep\u00e4suorasti viittaa, vaikka se ei olekaan todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e411<\/sup>. My\u00f6s 1000-luvun alussa vaikuttanut juutalaisoppinut Abraham Ibn Esra kohdisti ep\u00e4ilyksi\u00e4 ainakin joihinkin yksitt\u00e4isiin Pentataukin kohtiin. Jotkut tutkijat ovat pit\u00e4neet Lain kirjan l\u00f6ytymist\u00e4 Joosian reformin aikana merkkin\u00e4 Deuteronomiumin kirjoittamisesta12<\/sup>.<\/p>\n <\/p>\n 4. Vertailua<\/b><\/p>\n On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 perinteinen n\u00e4kemys Mooseksesta Pentateukin kirjoittajana on aika sovittamaton historiallis-kriittisen n\u00e4kemyksen kanssa, jonka mukaan Pentateukki olisi useiden tuntemattomien kirjoittajien teksteist\u00e4 koostettu kirjakokoelma. Voisiko silti olla mahdollista, ett\u00e4 l\u00e4hdeteoriassa olisi totuuden siemen? Ainakin itse\u00e4ni kiehtoo Jahvisti ja Elohisti -l\u00e4hteiden johdonmukaisuus. Nimien yhteydess\u00e4 esiintyvien jumalakuvien takana voi olla muutakin kuin erillinen kirjallinen l\u00e4hde. Kuten olemme huomanneet, oli Mooses saanut oman aikansa parhaan koulutuksen, mik\u00e4 varmasti sis\u00e4lsi my\u00f6s opetusta kaunokirjallisuudesta ja luovasta kirjoittamisesta. Mooses saattoi siis hyvinkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tarkoituksella kahta eri nimityst\u00e4 Jumalasta erilaisissa yhteyksiss\u00e4 kuvatakseen Jumalan eri puolia ja ominaisuuksia. Nimien k\u00e4ytt\u00f6 eri yhteyksiss\u00e4 olisi siis tehokeino.<\/p>\n Pappiskirjan kuivat listat ja j\u00e4yh\u00e4t s\u00e4\u00e4d\u00f6kset eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n pohjalta luo kovinkaan suurta ongelmaa. Mooses oli varmasti perehdytetty my\u00f6s Egyptin hallintoon, virkakoneistoon ja oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. H\u00e4nell\u00e4 siis todenn\u00e4k\u00f6isesti oli k\u00e4sitys siit\u00e4, milt\u00e4 virallisten asiakirjojen, kuten lakitekstien tai sukuluetteloiden, tulisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n On kuitenkin aika selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Pentateukki ei t\u00e4ysin ole Mooseksen omasta kyn\u00e4st\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin. Osittain h\u00e4n on ehk\u00e4 toiminut itse toimittajana kooten kansansa perim\u00e4tietoa patriarkoista, osittain h\u00e4nen seuraajansa ovat kirjoittaneet v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin lopun Mooseksen kertomukselle. Perim\u00e4tiedon valossa on my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 Mooses kirjoitti varsinaisen pohja-aineiston, jonka vasta Joosua kokosi nykyiseen muotoon. Eik\u00e4 t\u00e4ysin mahdotonta ole sek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 pient\u00e4 toimitusty\u00f6t\u00e4 olisi tehty my\u00f6hemmin.<\/p>\n Israelin yhten\u00e4isen kuningaskunnan hajotessa alkoi useita satoja vuosia kest\u00e4v\u00e4 pime\u00e4mpi aika, joka ei aina v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut kovinkaan suopea pyhi\u00e4 kirjoituksia kohtaan. Sen pohjalta voi siis olla mahdollista sekin, ett\u00e4 Esra juutalaisuuden uuden nousun yhten\u00e4 airuena toimitti Pentateukille nykyisen muodon niiden kirjoitusten pohjalta, joita oli siihen saakka s\u00e4ilytetty.<\/p>\n <\/p>\n 5. Yhteenveto<\/b><\/p>\n Pentateukki muodostaa perustan koko juutalaiselle uskonnolle, kuten my\u00f6s Vanhalle testamentille. Sen painoarvoa ei voi siis helposti yliarvioida. T\u00e4m\u00e4n vuoksi pit\u00e4isin sek\u00e4 Vanhan testamentin ett\u00e4 perim\u00e4tiedon my\u00f6nteist\u00e4 todistusta eritt\u00e4in painavana. Pentateukkia on saatettu toimittaa, mutta en ep\u00e4ile, etteik\u00f6 sen perusta ja sanoma ole alun perin Moosekselta l\u00e4ht\u00f6isin.<\/p>\n Erilaiset l\u00e4hdeolettamukset saattavat olla vain v\u00e4\u00e4ri\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kirjoittajan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 kirjallisesta tehokeinosta. Samoin selittyv\u00e4t my\u00f6s erilaiset kirjoittamistavat. N\u00e4kisin siis itse historiallis-kriittisen tutkimuksen l\u00e4hdeteorioineen osin hy\u00f6dyllisen\u00e4kin ty\u00f6kaluna Pentateukin tutkimisen suhteen, vaikka en sen p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 jaakaan.<\/p>\n Muualla Vanhassa testamentissa viitataan toistuvasti Pentateukkiin kokonaisuudessaan. Mielest\u00e4ni se kertoo v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin jonkinlaisen proto-Pentateukin varaisuudesta. Moosekselainen perim\u00e4tieto n\u00e4kyy ja tuntuu vahvana aina Joosuasta aivan Malakian loppuun saakka. Olisi vaikea kuvitella sen syntyneen ilman todellista Moosesta, joka kansan johtajan ja -vapauttajan auktoriteetillaan olisi antanut Israelille lait ja s\u00e4\u00e4d\u00f6kset.<\/p>\n <\/p>\n 6. L\u00e4hteet ja kirjallisuutta<\/b><\/p>\n Blocher, Henri: El\u00e4m\u00e4n alkul\u00e4hteill\u00e4, Perussanoma, H\u00e4meenlinna 1992<\/p>\n Carter, Charles W. (toim.): the Wesleyan Bible Commentary, osa Pentateuch, Eerdmans, 1975 (WBC)<\/p>\n Raamattu, vuoden 1992 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s<\/p>\n Reinikainen, Pekka: Unohdettu Genesis, 2. t\u00e4ydennetty painos, Uusi tie, Helsinki 1994<\/p>\n Rantanen, Pentti: Vanhan testamentin tutkimusmenetelm\u00e4t -kurssi, luentomuistiinpanot<\/p>\n Saarnivaara, Uuras: Voiko Raamattuun luottaa?, Ev. lut. her\u00e4tysseura, Suolahti 1985<\/p>\n Smend, Rudolf: Vanhan testamentin synty, Yliopistopaino, Helsinki 1989<\/p>\n <\/p>\n 1Mit\u00e4 ”j\u00e4rke\u00e4” olisi ollut laatia yksityiskohtainen kuvaus liitonmajan rakentamisesta sen j\u00e4lkeen, kun temppeli oli ollut olemassa useita vuosisatoja? N\u00e4m\u00e4 luvut on ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 vain siten, ett\u00e4 Mooses on kirjoittanut ne niiss\u00e4 kerrottujen asiain tapahtumisen aikana. Saarnivaara, s. 111<\/p>\n 2The conditions of ancient Mesopotamia in the time of the patriarchs, the conditions of ancient Canaan while they sojourned there, and the conditions of ancient Egypt when Joseph and his brethren were there are alla depicted so accurately that they could only have redorded by men who were there at the particular times designated. Furthermore, there are repeated instances of precise and detailed dating of events by years and even days which would strongly suggest written records or journals. And even in as early a story as that of the flood there is such rich visual imagery as could come only from an eyewitness. WBC, s. 17<\/p>\n 3Samarialaiset omaksuivat vain Pentateukin pyh\u00e4ksi kirjakseen. T\u00e4m\u00e4n t\u00e4ytyi tapahtua jo Serubbaabelin ja Joosuan kautena, jolloin ns. toinen temppeli rakennettiin. On t\u00e4ysin mahdotonta, ett\u00e4 he olisivat vasta Esran-Nehemian kautena omaksuneet pyh\u00e4ksi kirjakseen silloin juutalaisten keskuudessa laaditun kirjan, kuten wellhausenilainen l\u00e4hdeolettamus v\u00e4itt\u00e4\u00e4. He eiv\u00e4t olisi pit\u00e4neet Esran toimesta tai johdolla laadittua Pentateukkia vanhana Moosekselta perittyn\u00e4 pyh\u00e4n\u00e4 kirjana. Saarnivaara, s. 114<\/p>\n 4Furthermore, while the Pentateuch specifically says that Moses wrote certain of its sectiosn, it nowhere says that he wrote all of it. And when we begin to examine the word torah or ”law,” which was universally ascribed to Moses, it is found that from the first it had various meanings, including on sufficiently limited so that Joshua was able to copy it in its entirety upon the stones of his altar in Mt. Ebal, while the assembled nation watched him (Josh. 8:30-32) WBC, s. 16.<\/p>\n 5N\u00e4in esim. Wikipedia: http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Jean_Astruc<\/p>\n 6Smend, s. 23<\/p>\n 7L\u00e4hdejaottelu onnistuu suurelta osin Jumalan nimien avulla. Smend, s. 26<\/p>\n 8Rantanen, luentomuistiinpanoista<\/p>\n 9Smend, s. 31<\/p>\n 10Saarnivaara, s. 118<\/p>\n 11Smend, s. 22<\/p>\n 122. Kun. 22:3-20<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Moosekselainen perim\u00e4tieto n\u00e4kyy ja tuntuu vahvana aina Joosuasta aivan Malakian loppuun saakka. Olisi vaikea kuvitella sen syntyneen ilman todellista Moosesta, joka kansan johtajan ja -vapauttajan auktoriteetillaan olisi antanut Israelille lait ja s\u00e4\u00e4d\u00f6kset.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":83,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[4,2],"tags":[34,32,33,9],"class_list":["post-35","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-johdanto-oppi","category-tutkimus","tag-jepd","tag-mooses","tag-pentateukki","tag-uusi-testamentti"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/moses-e1433404692286.jpg?fit=620%2C212&ssl=1","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-z","jetpack-related-posts":[{"id":146,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=146","url_meta":{"origin":35,"position":0},"title":"Miksi Jumala halusi tappaa Mooseksen?","author":"welzu","date":"19.11.2015","format":false,"excerpt":"Sen sijaan t\u00e4st\u00e4 voimme oppia sen, ett\u00e4 joskus Jumala voi asettaa meid\u00e4t tilanteeseen, josta ei ole ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4, jotta joudumme my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n asian, joka el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme on v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":480,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=480","url_meta":{"origin":35,"position":1},"title":"Kirkastusvuorella","author":"welzu","date":"16.3.2020","format":false,"excerpt":"Mark. 9:2\u201313 Jeesuksen messiaaksitunnustamisen j\u00e4lkeen Jeesus ottaa mukaansa opetuslasten l\u00e4hipiirin eli Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen, ja he nousevat vuorelle, joka todenn\u00e4k\u00f6isesti on Hermon, vaikka my\u00f6s Taboria on esitetty. Kirkastusvuorikokemus on vaikeasti selitett\u00e4v\u00e4, mutta se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 joka tapauksessa paljon erilaisia merkityksellisi\u00e4 yksityiskohtia. Ensimm\u00e4isen\u00e4 saattaa tulla mieleen kysymys, miksi Jeesus otti mukaansa\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/green-mountain-2132180.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/green-mountain-2132180.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/green-mountain-2132180.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/green-mountain-2132180.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/green-mountain-2132180.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":23,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=23","url_meta":{"origin":35,"position":2},"title":"Kuka kirjoitti Jesajan kirjan?","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Niin tai n\u00e4in, mielest\u00e4ni on perusteltua sanoa, ett\u00e4 Jesaja Aamoksen poika on tavalla tai toisella ollut osallisena nime\u00e4\u00e4n kantavan kirjan syntymisess\u00e4. Varsinaista kirjoittajakysymyst\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi on kuitenkin Jumalan osallisuus kirjan kirjoittamisessa. Riippumatta kirjoittajien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tai ajankohdasta, voidaan aiemmin mainittujen seikkojen perusteella sanoa, ett\u00e4 Jesajan kirjaa on pidetty inspiroituna Jumalan sanana hyvin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":689,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=689","url_meta":{"origin":35,"position":3},"title":"Onko oikein tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4?","author":"welzu","date":"8.9.2025","format":false,"excerpt":"Meille nykyajan ihmisille saattaa tulla yll\u00e4tyksen\u00e4 tieto, ett\u00e4 entisajan uskonnoissa ei moraalilla ollut kovinkaan suurta sijaa. Jumalanpalvelus ei koskettanut varsinaisesti eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Sen sijaan uhrit, erilaiset rituaalit ja rukous olivat ennemminkin v\u00e4lineit\u00e4, joilla pyrittiin vaikuttamaan jumaliin, niin ett\u00e4 ne siunaisisivat, auttaisivat ja olisivat my\u00f6t\u00e4mielisi\u00e4. Jumalat olivat siis er\u00e4\u00e4nlaisia voimia, kuin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Ajatus"","block_context":{"text":"Ajatus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=75"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/pexels-robinerino-2975498.jpg?fit=1200%2C674&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/pexels-robinerino-2975498.jpg?fit=1200%2C674&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/pexels-robinerino-2975498.jpg?fit=1200%2C674&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/pexels-robinerino-2975498.jpg?fit=1200%2C674&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/pexels-robinerino-2975498.jpg?fit=1200%2C674&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":518,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=518","url_meta":{"origin":35,"position":4},"title":"Wesleyn nelitahokas 2\/4: Traditio","author":"welzu","date":"14.9.2020","format":false,"excerpt":"Traditio tai perinne voi ensi alkuun kuulostaa v\u00e4h\u00e4n tyls\u00e4lt\u00e4. Ett\u00e4 se tarkoittaa vain vanhoja asioita, joista ei en\u00e4\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4. Joissain kristillisiss\u00e4 piireiss\u00e4 sit\u00e4 voidaan jopa pit\u00e4\u00e4 huonona asiana. Ajatellaan, ett\u00e4 meid\u00e4n kuuluu olla kaiken aikaa alussa, Raamatussa. Ett\u00e4 kaikenlaiset tavat ja perinteet ovat kuollutta uskonnonharjoitusta. Tosiasiassa traditio on\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Metodismi"","block_context":{"text":"Metodismi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=71"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":600,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=600","url_meta":{"origin":35,"position":5},"title":"Uusi alku","author":"welzu","date":"30.11.2022","format":false,"excerpt":"Mark. 16:9\u201320 Kuten viime kerralla k\u00e4vi ilmi, Markuksen evankeliumi loppuu jakeeseen 8. Tai vaihtoehtoisesti sen alkuper\u00e4inen loppu on jostakin syyst\u00e4 kadonnut. Kysymys Markuksen evankeliumin lopusta on yksi tunnetuimpia Uuden testamentin tekstikriittisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Tekstikritiikki on tutkimuksen ala, joka pyrkii tutkimaan erilaisia k\u00e4sikirjoituksia samasta tekstist\u00e4 ja vertaillen niiss\u00e4 esiintyvi\u00e4 eroja p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n, mik\u00e4\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/4408_0000_web.jpg?fit=1200%2C741&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/4408_0000_web.jpg?fit=1200%2C741&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/4408_0000_web.jpg?fit=1200%2C741&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/4408_0000_web.jpg?fit=1200%2C741&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/4408_0000_web.jpg?fit=1200%2C741&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/35","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=35"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/35\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":36,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/35\/revisions\/36"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/83"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=35"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=35"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=35"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}