Kuningas Manasse muistetaan Vanhan testamentin kirjoissa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen pahana kuninkaana, jonka vuoksi Juudan kuningaskunta joutui pakkosiirtolaisuuteen. T\u00e4ysin yhten\u00e4inen ei Vanhan testamentin perim\u00e4tieto kuitenkaan ole, sill\u00e4 Aikakirjojen kuvauksen mukaan Manasse olisikin tehnyt parannuksen ja jopa aloittanut uskonnollisen reformin.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pohdin n\u00e4iden kahden Manasse-kuvan eroja ja mahdollisia syit\u00e4. Lopulliseksi kysymykseksi nousee: ”Mist\u00e4 meid\u00e4t muistetaan?”<\/p>\n
<\/p>\n
1. Johdanto<\/b><\/p>\n
2. Kuningasten kirjassa ja 2. Aikakirjassa kerrotaan Juudan kuninkaan, Manassen, teoista. Erityist\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 kuvauksissa on se, ett\u00e4 Manassen el\u00e4m\u00e4n loppupuolen kuvaus eroaa merkitt\u00e4v\u00e4sti. 2. Kuningasten kirjassa ja ilmeisesti muutenkin deuteronomistisessa, tai sen vaikutuspiiriss\u00e4 olevassa historiakirjoituksessa, Manasse oli l\u00e4peens\u00e4 paha kuningas, jonka pahuus johti siihen, ett\u00e4 lopulta Babylon valtasi Juudan ja vei sen kansan pakkosiirtolaisuuteen. (2. Kun. 24:1\u20134, Jer. 15:3\u20134) Sen sijaan 2. Aikakirjassa Manasse n\u00e4hd\u00e4\u00e4n hyvin erilaisessa valossa parannuksen tehneen\u00e4 kuninkaana, joka lopulta jatkoi is\u00e4ns\u00e4 aloittamaa uskonnollista reformia.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4sittelen p\u00e4\u00e4asiassa 2. Kuningasten kirjan jakeita 21:1\u201318 ja 2. Aikakirjan jakeita 33:1\u201320. Aluksi esittelen Manassen ajan historiallisen tilanteen. Sen j\u00e4lkeen k\u00e4yn l\u00e4pi Manassen el\u00e4m\u00e4n 2. Kuningasten kirjan antamien tietojen pohjalta. Sitten k\u00e4sittelen 2. Aikakirjan kuvausta ja esittelen merkitt\u00e4vimpi\u00e4 eroja, joita n\u00e4iden kahden kirjan v\u00e4lill\u00e4 on. Seuraavaksi pohdin syit\u00e4 erilaisiin kuvauksiin, onko kuvausten v\u00e4lill\u00e4 ristiriitaa ja mit\u00e4 todella tapahtui. Lopuksi teen t\u00e4st\u00e4 kaikesta yhteenvedon ja katson, mit\u00e4 siit\u00e4 voimme oppia.<\/p>\n
1.1. Historiallinen tilanne<\/b><\/p>\n
Manasse eli ja hallitsi 600-luvun eKr. keskivaiheilla.1<\/sup> H\u00e4n oli ensimm\u00e4inen kuningas, joka ei ollut el\u00e4nyt kahden valtakunnan aikana ja edusti n\u00e4in uutta sukupolvea, jolla ei ollut suoraa yhteytt\u00e4 pohjoiseen valtakuntaan, Israeliin. Manassen is\u00e4, Hiskia j\u00e4rjesti hallituskautensa alkupuolella uskonnollisen reformin ja poisti uhrikukkuloita, ep\u00e4jumalien patsaita ja jopa Mooseksen tekem\u00e4n pronssik\u00e4\u00e4rmeen. (2. Kun. 18:4) T\u00e4m\u00e4n johdosta Hiskiaa my\u00f6s ylistettiin yli muiden Juudan kuninkaiden. (2. Kun. 18:5) Nelj\u00e4n ensimm\u00e4isen hallitusvuotensa aikana Hiskia irrottautui Assyrian vallasta ja valtasi filistealaisten alueita. (2. Kun. 18:7\u20138) T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n k\u00e4ytti hyv\u00e4ksens\u00e4 Assyrian hetkellisesti heikentynytt\u00e4 tilaa.2<\/sup><\/p>\n Hiskian todellista hallitusaikaa on vaikea m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 2. Kuningasten kirjan antamat kuvaukset ovat ristiriitaisia. 2. Kun. 18:1:n mukaan Hiskia olisi tullut kuninkaaksi vuonna 729 eKr., mutta 2. Kun. 18:13:ssa kuvattu taistelu tapahtui vuonna 701 eKr., joka oli saman jakeen mukaan Hiskian 14. hallitusvuosi. T\u00e4m\u00e4n perusteella Hiskia olisi tullutkin kuninkaaksi vuonna 715 eKr.3<\/sup> T\u00e4m\u00e4 noin 15 vuoden aukko saattaa selitty\u00e4 luvun 20 tapahtumilla. Hiskian hallitusajaksi lasketaan vain aika ennen sairastumista. Sairastumisen j\u00e4lkeen tulleet 15 vuotta, jotka olivat pelkk\u00e4\u00e4 alam\u00e4ke\u00e4 olisivat ”kuolleen” Hiskian tekosia. Saarnivaara selitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n niin, ett\u00e4 ensimm\u00e4iset 14 vuotta Hiskia hallitsi is\u00e4ns\u00e4 kanssa ja sit\u00e4 aikaa ei laskettu h\u00e4nen viralliseksi hallitusajakseen.4<\/sup><\/p>\n Kuningas Ahaksen aikana Juuda alistui Assyrian vasalliksi. T\u00e4m\u00e4 oli seurausta Palestiinan alueen kuningaskuntien ep\u00e4toivoisesta yrityksest\u00e4 vastustaa Assyrian hy\u00f6ky\u00e4. Damaskoksen johdolla kansat kokoontuivat yhteisrintamaan, mutta Juuda j\u00e4i t\u00e4m\u00e4n liittouman ulkopuolelle. Siit\u00e4 tulistuneena syttyi Syyro-efraimilainen sota, jossa Israel ja Aram hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Juudaan. Selvit\u00e4kseen t\u00e4st\u00e4 kuningas Ahas l\u00e4hetti lahjuksen Assyrian kuninkaalle, joka tulikin apuun ja valloitti Damaskon.5<\/sup> (2. Kun. 16:5\u20139)<\/p>\n Tilanteen rauhoituttua Assyrian kuningas Tiglat-Pileser III kutsui Ahasin luokseen Damaskokseen ja siell\u00e4 Juuda asetettiin Assyrian vasalliksi. (2. Kun. 16:10) Kuningasten kirjat kertovat vain yhdest\u00e4 Juudalle tulleesta vaatimuksesta, joka koski jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4\u00e4, mutta oletettavasti muitakin vaatimuksia oli, kuten verojen maksu. Kuningasten kirjojen mukaan Ahas uudisti Jerusalemin temppelin jumalanpalvelusta rakennuttamalla sinne assyrialaisen alttarin. T\u00e4m\u00e4n h\u00e4n teki tekstin mukaan ”Assyrian kuninkaan t\u00e4hden”. (2. Kun. 16:18b)6<\/sup> T\u00e4m\u00e4 viitannee Assyrian k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n pakottaa alistamansa kansat palvomaan Assyrian jumalia.7<\/sup> Vastaavasti Hiskian toimeenpanema reformi voidaan n\u00e4hd\u00e4 poliittisena toimena Assyrian valtaa vastaan.<\/p>\n Hiskian aikana Juuda sai kokea hetkellisen nousun, mutta se sai nopeahkon lopun, kun Assyria p\u00e4\u00e4si j\u00e4lleen jaloilleen kuninkaiden vaihtumisesta johtuvasta h\u00e4iri\u00f6st\u00e4 ja kiristi otettaan Palestiinasta. Assyrian kuningas Sargon II aikana, noin vuonna 713 eKr. syntyi Assyriassa valtaistuinkiistoja, joiden seurauksena muun muassa Asdod, Edom, Mooab ja Juuda ryhtyiv\u00e4t kapinaan sit\u00e4 vastaan. My\u00f6s Egyptin faaraota pyydettiin mukaan kapinaan. Sargon II p\u00e4\u00e4si tekem\u00e4\u00e4n vastaiskun vasta vuoden 711 eKr. tienoilla, jolloin Asdod kukistettiin. Juuda ja Egypti irrottautuivat kapinasta ennen sit\u00e4 ja selvisiv\u00e4t ilman rangaistusta. Kuusi vuotta my\u00f6hemmin Sargon II kuoltua syntyi laajemmin kapinoita, joihin my\u00f6s Juuda otti osaa.8<\/sup><\/p>\n Uusi kuningas, Sanherib, ei s\u00e4\u00e4st\u00e4nyt kapinallisia, vaan kukisti ne kaikki valtansa alle. Assyria otti Juudankin j\u00e4lleen vasallikseen ja Hiskia pelasti kuninkuutensa ja kansansa ilmeisesti vain raskailla veroilla ja alistumisella. (2. Kun. 18:13\u201316) T\u00e4m\u00e4 on ehk\u00e4 my\u00f6s syy sille, miksi Hiskian reformi j\u00e4i lyhytaikaiseksi ja miksi Manasse toimi, kuten toimi. Manassen aikana Assyrian valta kasvoi, kun Assyrian kuningas Asarhaddon valtasi Egyptin. Juudalla, kuten muillakin alueen kuningaskunnilla oli hyvin v\u00e4h\u00e4n liikkumavaraa.9<\/sup><\/p>\n Aikakirjoissa Hiskian sanotaan ylpistyneen hallituskautensa loppupuolella ja sai n\u00e4in Herran vihan osakseen. (2. Aik. 32:25) T\u00e4m\u00e4 tuntuu liittyv\u00e4n Hiskian sairauteen ja siit\u00e4 parantumiseen, jonka johdosta Babylonin kuningas Merodak-Bal-Adan l\u00e4hetti l\u00e4hetyst\u00f6n onnittelemaan h\u00e4nt\u00e4. (2. Kun. 20:12\u201319) Tapa oli tavanomainen tuohon aikaan ja tuntuu omituiselta, ett\u00e4 profeetta Jesaja ilmoitti sen olevan paha asia. (2. Kun. 20:16\u201318) Ilmeisesti l\u00e4hetyst\u00f6 oli onnittelujen lis\u00e4ksi houkuttelemassa Hiskiaa kapinaan Assyriaa vastaan.10<\/sup><\/p>\n <\/p>\n 2. Kuningasten kirjojen ja Aikakirjojen kuvaus<\/b><\/p>\n 2.1. Kuningasten kirjojen kuvaus<\/b><\/p>\n Kuningasten kirjoissa Manassen hallituskaudesta kerrotaan 2. Kuninkaiden kirjan luvussa 21. H\u00e4n tuli Juudan kuninkaaksi Hiskian j\u00e4lkeen 12-vuotiaana, ja h\u00e4n hallitsi enn\u00e4tykselliset 55 vuotta. (2. Kun. 20:21\u201321:1) Kuningasten kirjojen kuvaus on t\u00e4ysin negatiivinen ja s\u00e4vy tulee ilmi jo alkuesittelyss\u00e4: ”Manasse teki sit\u00e4, mik\u00e4 on v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Herran silmiss\u00e4.” (2. Kun. 21:2a)<\/p>\n Manassen tiliin laitetaan kanaanilaisten tapojen omaksuminen, Hiskian poistamien uhrikukkuloiden uudelleenrakentaminen, Baalin alttarien ja asera-tarhan rakentaminen. Erityisesti mainitaan, ett\u00e4 Manasse seurasi Israelin kuninkaan Ahabin tapoja. (2. Kun. 21:3b) H\u00e4n palvoi t\u00e4hti\u00e4, rakensi ep\u00e4jumalien alttareita ja patsaan Jerusalemin temppeliin ja sen esipihoihin. H\u00e4n uhrasi lapsiaan.11<\/sup> H\u00e4n suosi noituutta ja ennustamista. Kaikella t\u00e4ll\u00e4 pahantekemisell\u00e4 Manasse johdatti my\u00f6s Juudan kansan ep\u00e4jumalanpalvelukseen ja luopumaan Jahvesta. (2. Kun. 21:9)<\/p>\n Manasse sai mahdollisesti varoituksia Jumalan profeetoilta. Jumala ilmoitti, ett\u00e4 h\u00e4n tulee rankaisemaan Manassen ja Juudan uskottomuuden pakkosiirtolaisuudella. (2. Kun. 21:10\u201315) Luultavasti t\u00e4h\u00e4n nuhteluun liittyy my\u00f6s se varhainen juutalainen perim\u00e4tieto, jonka mukaan Manasse olisi tapattanut profeetta Jesajan. Samaan viitannee maininta Manassen lukuisista verit\u00f6ist\u00e4, niin ett\u00e4 koko Jerusalemin oli ”t\u00e4ynn\u00e4 viatonta verta”.12<\/sup> (2. Kun. 21:16)<\/p>\n Kertomus loppuu viittaukseen Manassen muista teoista ja synneist\u00e4, joista kerrotaan Juudan kuninkaiden historiassa. (2. Kun. 21:17) Erikoista on, ett\u00e4 Manassen hautapaikaksi mainitaan Ussan puutarha kuninkaanpalatsin vieress\u00e4, eik\u00e4 kuningasten hauta. Yksi syy t\u00e4lle on se, ett\u00e4 kuningasten hauta olisi tullut t\u00e4yteen ja Ussan puutarha olisi sen laajennus.13<\/sup> Puutarha ja sen hautaosa olisivat kuningas Asarjan14<\/sup> rakennuttamia. Asarjaahan ei haudattu kuningasten hautaan, koska h\u00e4n kuoli spitaalisena. (2. Aik. 26:23)<\/p>\n Ussa ja Ussia ovat samantapaisia nimi\u00e4, joten samaistus on helppo. Ilmeisesti Ussa oli my\u00f6s arabialaisen jumalan nimi.15<\/sup> Koska sek\u00e4 Manasse ett\u00e4 h\u00e4nen poikansa Amon, joka my\u00f6s haudattiin Ussan puutarhaan, harjoittivat ep\u00e4jumalanpalvelusta, on mahdollista, ett\u00e4 heid\u00e4t haudattiin ep\u00e4jumalalle omistettuun hautaan. T\u00e4t\u00e4 tukee sekin, ett\u00e4 Amoksen \u00e4idin nimi Mesullemet viittaa arabialaiseen alkuper\u00e4\u00e4n.16<\/sup> Manassen vaimo olisi siis ollut yksi niist\u00e4, jotka johdattivat h\u00e4net ep\u00e4jumalanpalvelukseen. Mahdollisesti my\u00f6s Manassen \u00e4iti, siis Hiskian vaimo, olisi ollut arabialainen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kumpaakaan ei mainita Aikakirjoissa.17<\/sup><\/p>\n Varsinaisen hallitusajan kuvauksen j\u00e4lkeen Manasseen viitataan viel\u00e4 muutaman kerran. Kuningas Josian toimeenpanemassa reformissa poistettiin Manassen rakennuttamat alttarit Jerusalemin temppeliss\u00e4. (2. Kun. 23:12) Erityisesti mainitaan, ett\u00e4 Josian reformi ja yleinen parannuksenteko ei kuitenkaan poistanut Manassen toimista tullutta Jumalan vihaa. (2. Kun. 23:26) Lopulta Babylonian vallatessa Jerusalemin ja pakkosiirtolaisuuden alkaessa kaikki kunnia rangaistuksen syist\u00e4 annetaan Manasselle. (2. Kun. 24:1\u20134) Viel\u00e4 Jeremian kirjassakin Manassen syntien t\u00e4hden Juudaa uhataan rangaistuksella. (Jer. 15:3\u20134)<\/p>\n 2.2. Aikakirjojen kuvaus ja sen erot Kuningasten kirjaan<\/b><\/p>\n Edell\u00e4 kerroin lyhyesti, miten Kuningasten kirjat kuvaavat Manassen hallitusaikaa. T\u00e4ss\u00e4 keskityn Aikakirjojen kuvaukseen. Teen t\u00e4m\u00e4n niin, ett\u00e4 keskityn enemm\u00e4n eroihin ja yht\u00e4l\u00e4isyyksist\u00e4 mainitsen vain mielenkiintoisimmat.<\/p>\n Kummassakin kuvauksessa eroavaisuuden painottuvat kertomusten loppuosaan. Alkuosa on enimm\u00e4kseen yhtenev\u00e4 kirjallista rakennetta my\u00f6ten. 2. Kun. 21:1\u20139 ja 2. Aik. 33:1\u20139 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kolme pient\u00e4 eroavaisuutta. Aikakirjat eiv\u00e4t mainitse Manassen \u00e4idin nime\u00e4, siell\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mainita, ett\u00e4 Asera-tarhan pystytt\u00e4misess\u00e4 Manasse seurasi Israelin kuninkaan, Ahabin, esimerkki\u00e4. Kolmantena erona Aikakirjat mainitsee nimelt\u00e4 paikan, jossa Manasse uhrasi poikiaan.<\/p>\n Merkitt\u00e4vimm\u00e4t erot kahden kertomuksen v\u00e4liss\u00e4 ovat kohdissa 2. Kun. 21:10\u201316 sek\u00e4 2. Aik. 33:10\u201317. Siin\u00e4 miss\u00e4 Kuningasten kirjat keskittyy t\u00e4ss\u00e4 katkelmassa siteeraamaan Jumalan tuomiota, joka Juudaa kohtaa Manassen synnin vuoksi, Aikakirjassa kerrotaan, miten Manasse teki parannuksen.<\/p>\n L\u00e4ht\u00f6laukauksena parannuksen tekemiselle toimii Assyrian hy\u00f6kk\u00e4ys, jonka seurauksena Manasse vangitaan ja vied\u00e4\u00e4n Babyloniin. Vankeudessa ollessaan Manasse tekee parannuksen ja Jumala armahti h\u00e4nt\u00e4, niin ett\u00e4 Manasse sai palata Jerusalemiin kuninkaaksi. Paluunsa j\u00e4lkeen Aikakirjoissa kerrotaan Manassen rakennust\u00f6ist\u00e4 Jerusalemissa. Erityisen huomionarvoista on, ett\u00e4 Aikakirjojen mukaan Manasse my\u00f6s puhdisti Jerusalemin ja sen temppelin ep\u00e4jumalien palvonnasta sek\u00e4 kunnosti temppelin alttarin, niin ett\u00e4 Mooseksen lain mukainen jumalanpalvelus saattoi taas alkaa siell\u00e4. Manasse antoi lis\u00e4ksi kansalle k\u00e4skyn palvella Jumalaa, mutta kansa ei kuitenkaan tehnyt t\u00e4ydellist\u00e4 parannusta, vaan jatkoi uhraamista uhrikukkuloilla, vaikkakin uhrit uhrattiin Jumalalle.<\/p>\n Loppuosa kummassakin kertomuksessa on j\u00e4lleen yhtenev\u00e4mpi. Kumpikin toimii loppupuheena, jossa summataan Manassen el\u00e4m\u00e4. Molemmat kertomukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s tavanomaisen hallitusajan p\u00e4\u00e4ttymisen formelin.18<\/sup> P\u00e4\u00e4t\u00f6sosassa, 2. Kun. 21:16\u201318 ja 2. Aik. 33:18\u201320, on kuitenkin alkua enemm\u00e4n eroavaisuuksia. N\u00e4ist\u00e4 eroista merkitt\u00e4vimm\u00e4t ovat l\u00e4hinn\u00e4 se, ett\u00e4 Kuningasten kirjan kuvaus ei lopussakaan mainitse Manassen parannusta; ja se, ett\u00e4 Kuninkgasten kirjan kuvaus mainitsee Manassen syyllistyneen laajemminkin v\u00e4kivaltaan ja syytt\u00f6mien tappamiseen. My\u00f6s kummankin kuvauksen mainitsemissa lis\u00e4l\u00e4hteiss\u00e4 on eroja. Kuningasten kirja mainitsee vain Juudan kuningasten kirjan, kun taas Aikakirja mainitsee Israelin kuninkaiden historian sek\u00e4 h\u00e4nen profeettojensa historian. Aikakirjat ei mainitse Manassen haudan sijaitsevan Ussan puutarhassa.<\/p>\n <\/p>\n 3. Mit\u00e4 tapahtui oikeasti?<\/b><\/p>\n Koska Kuningasten kirjan ja Aikakirjan kuvaukset eroavat niin merkitt\u00e4v\u00e4sti, her\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kysymys siit\u00e4, mit\u00e4 oikeasti tapahtui, ja voiko n\u00e4it\u00e4 kertomuksia jollakin tapaa harmonisoida. N\u00e4iden kysymysten selvitt\u00e4miseksi on kuitenkin otettava huomioon my\u00f6s joitakin johdanto-opillisia asioita. Lis\u00e4ksi kannattaa pohtia n\u00e4iden eroavaisuuksien laatua ja sit\u00e4, ovatko ne todellisuudessa toisensa poissulkevia. Onhan mahdollista, ett\u00e4 samasta henkil\u00f6st\u00e4 kirjoitetaan kaksi erilaista el\u00e4m\u00e4kertaa ja niiden tapahtumat eroavat l\u00e4hes tyystin. Selitys voi kuitenkin olla se, ett\u00e4 toinen el\u00e4m\u00e4kerta keskittyy henkil\u00f6n ty\u00f6h\u00f6n ja saavutuksiin siin\u00e4, kun taas toinen voi keskitty\u00e4 henkil\u00f6n vapaa-aikaan, esimerkiksi matkoihin, joilla h\u00e4n k\u00e4vi loma-aikoina. T\u00e4ss\u00e4 osassa pohdin n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4.<\/p>\n 3.1. Vastauksia johdanto-opista<\/b><\/p>\n Nykytutkimuksessa ollaan laajalti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 Kuningasten kirjat ett\u00e4 Aikakirjat ovat eri l\u00e4hteist\u00e4 koostettuja ja toimitettuja kirjoja.19<\/sup> T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy jo siin\u00e4kin, ett\u00e4 kummassakin teoksessa mainitaan usein l\u00e4hteit\u00e4, joita on k\u00e4ytetty tai joissa kerrotaan asiasta lis\u00e4\u00e4. N\u00e4kemys on niin luonnollinen, ett\u00e4 sit\u00e4 vastaan ei oikein voi edes v\u00e4itt\u00e4\u00e4 vastaan, sill\u00e4 kumpikin teos kattaa useiden vuosisatojen ajanjakson, eik\u00e4 kukaan voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 uskottavasti, ett\u00e4 yksi ihminen olisi voinut kokea sen kaiken ja kirjata n\u00e4kem\u00e4ns\u00e4 muistiin.<\/p>\n Kumpikaan, Kuningasten kirjat ja Aikakirjat, ei kuitenkaan ole yksitt\u00e4inen teos, vaan ne kuuluvat laajempaan kokonaisuuteen, joilla on omat erityispiirteens\u00e4 ja tuntomerkkins\u00e4. Kuningasten kirjat ovat osa Deuteronomistista historiakirjaa, joka alkaa Joosuan kirjasta ja p\u00e4\u00e4ttyy 2. Kuningasten kirjaan.20<\/sup> Aikakirjat taas kuuluvat Kronistiseen historiakirjaan, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 1. ja 2. Aikakirjan sek\u00e4 Nehemian ja Esran.21<\/sup> Molempien kokonaisuuksien yhten\u00e4 jakoperusteena kirjoista riippumaton samankaltainen kirjallinen asu ja kieli.22<\/sup><\/p>\n Luonnollisesti kummassakin kirjassa k\u00e4ytetyt l\u00e4hteet ajoittuvat l\u00e4helle tapahtumahetki\u00e4. Kirjojen lopullinen kokoaminen on kuitenkin vaikeampi ajoittaa. Kuningasten kirjan viimeinen mainittu tapahtuma sijoittuu vuoteen 561 eKr. ja lopullinen kokoaminen on tapahtunut sen j\u00e4lkeen.23<\/sup> Viittaukset Babyloniaan ja se, ett\u00e4 pakkosiirtolaisuuden p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 ei mainita, voidaan tulkita merkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 Kuningasten kirjat saivat lopullisen muotonsa pakkosiirtolaisuudessa Babylonissa ennen vuotta 538 eKr.<\/p>\n Aikakirjoissa viimeinen maininta sijoittuu vuoteen 538 eKr., jolloin Meedo-Persian kuningas Koores antoi ediktins\u00e4, joka p\u00e4\u00e4tti pakkosiirtolaisuuden. Koska pakkosiirtolaisuudesta paluusta, Jerusalemin ja temppelin j\u00e4lleenrakentamisesta ei kerrota enemp\u00e4\u00e4, voidaan olettaa, ett\u00e4 Aikakirjat valmistui pian tuon j\u00e4lkeen. Jos Aikakirjat, Esra ja Nehemia n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yhten\u00e4isen\u00e4 teoksena, mutkistuu ajoittaminen. Nehemia 12:10 alkava ylipappien luettelo jatkuu Aleksanteri Suuren aikaan saakka, mik\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 ainakin Nehemian lopullinen muoto syntyi vasta vuoden 300 eKr. tienoilla.24<\/sup><\/p>\n Johdanto-opillisten kysymysten kautta huomaamme, ett\u00e4 Kuningasten kirjat ja Aikakirjat ovat syntyneet hyvin erilaisissa tilanteissa ja erilaisina aikoina. Siin\u00e4 miss\u00e4 Kuningasten kirjojen kokoaja el\u00e4\u00e4 viel\u00e4 selke\u00e4mmin kuningasten aikaa, Aikakirjojen kokoaja on selvemmin pakkosiirtolaisuuden j\u00e4lkeisen juutalaisuuden edustaja. Kummassakin teoksessa n\u00e4k\u00f6kulma on uskonnollinen, mutta silti erilainen.25<\/sup> Kuningasten kirjoissa kuninkaat arvioidaan melko ankarasti heid\u00e4n tekojensa mukaan. Mukana on my\u00f6s vahva kollektiivinen arvio, kuningas on koko kansan edustaja. Arvion pohjana on selke\u00e4sti ollut 5. Mooseksen kirjan k\u00e4skykokoelma.26<\/sup> Aikakirjoissa paino on enemm\u00e4n Jumalan teoissa ja jumalanpalveluksessa. Samalla kuninkaat arvioidaan enemm\u00e4n heid\u00e4n jumalasuhteensa kuin tekojensa kautta. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy siin\u00e4, ett\u00e4 kuninkaiden teot tai ainakin sek\u00e4 negatiiviset ett\u00e4 positiiviset saavutukset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Jumalan siunauksina ja kirouksina. Samalla my\u00f6s kuninkaiden parannuksenteolle annetaan enemm\u00e4n arvoa.27<\/sup><\/p>\n N\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmat avaavat jo aika paljon 2 Kuningasten kirjan ja 2. Aikakirjan erilaisia kertomuksia. Kuningasten kirjassa Manassen parannuksentekoa ei huomioida, koska sill\u00e4 ei ollut toivottua vaikutusta koko kansan hengelliseen tilaan.28<\/sup> Aikakirjassa taas Manassen parannus huomioidaan ja se saa aikaan my\u00f6s konkreettisia vaikutuksia: Manasse vapautuu vankeudestaan ja suorittaa useita suuria rakennust\u00f6it\u00e4. Vaikka Manasse n\u00f6yrtyi lopussa, se ei muuttanut Kuningasten kirjan loppuarviota h\u00e4nest\u00e4. Siksi oli luontevaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 parannuskertomus pois. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan vastaa mielest\u00e4ni siihen, miksi Deuteronomistinen historiakirjoitus syyllist\u00e4\u00e4 niin paljon juuri Manassea Juudan pakkosiirtolaisuudesta. Siihen l\u00f6yd\u00e4mme ehk\u00e4 vastauksen seuraavassa.<\/p>\n 3.2. Vastauksia historiallisesta tilanteesta<\/b><\/p>\n Yksi, mielest\u00e4ni vakavasti otettava selitys Manasse-kertomusten ristiriidalle l\u00f6ytyy tuon ajan historiallisesta tilanteesta. Ongelma t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa on se, ett\u00e4 Raamatun historialliset kirjat antavat hieman v\u00e4\u00e4ristyneen kuvan todellisesta poliittisesta tilanteesta, vaikka teknisesti ottaen ne eiv\u00e4t valehtelekaan. Yksi n\u00e4ist\u00e4 v\u00e4\u00e4ristyneist\u00e4 kuvista on ajatus t\u00e4ysin itsen\u00e4isist\u00e4 Israelin ja Juudan kuningaskunnista. Kuitenkin suurimman osan historiastaan kumpikin valtakunta oli jonkin suurvallan vasalli tai muuten l\u00e4heisess\u00e4 liitossa jonkun toisen kuningaskunnan kanssa.<\/p>\n Kuten jo alussa kuvasin Manassen ajan historiallista tilannetta, Juuda oli joutunut Assyrian vasalliksi kuningas Ahaksen aikana. T\u00e4m\u00e4n vasallisuhteen yhten\u00e4 osana Ahas ja Hiskia mit\u00e4 ilmeisimmin toivat Juudaan assyrialaisten jumalanpalvelusmenot.29<\/sup> Manassen aikana Assyrian ote Juudasta oli viel\u00e4 tiukempi. Assyrialaisen kultin lopettaminen olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut merkki kapinasta.30<\/sup> Ottaen huomioon Manassen is\u00e4n Hiskian useat kapinayritykset, Manasse oli vaikeassa tilanteessa ja saattoi olla jopa liioitellun varovainenkin. On kuitenkin my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 Manassen jumalanpalvelusmuutokset eiv\u00e4t kohdistuneet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n assyrialaiseen kulttiin, vaan h\u00e4n elvytti my\u00f6s vanhoja kanaanilaisia ep\u00e4jumalanpalvelustapoja.31<\/sup><\/p>\n Joka tapauksessa voidaan olettaa, ett\u00e4 Manassen toiminta ei johtunut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uskonnollisista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4, vaan niiss\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 vahva poliittinen lataus. Oma v\u00e4itteeni32<\/sup> on, ett\u00e4 juuri t\u00e4m\u00e4 poliittinen lataus n\u00e4kyy my\u00f6s 2. Kuningasten kirjan kuvauksessa. Deuteronomistinen historiakirjoitus painottaa kahta asiaa: Israelin (jakaantunutta) kuningaskuntaa ja Daavidin kuningassukua. T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kuningasaatteen kronologisena kehittymisen\u00e4 alkaen Joosuan kirjasta.<\/p>\n Joosua, Mooseksen seuraaja, oli ennen kuningas Saulia viimeinen yhten\u00e4isen Israelin johtaja. Kun Joosua kuoli ja alkoi Tuomarien aika, jouduttiin my\u00f6s kaaokseen. Kansalla oli kyll\u00e4 tuomareita, mutta yksik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei onnistunut yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n kansaa. Tuomarien kirjan yksi tarkoitus on mielest\u00e4ni osoittaa juuri kuninkaan tarve. Ilman kuningasta, vahvaa johtajaa, kansa on kuin paimenta vailla oleva lauma, joka hajaantuu sinne t\u00e4nne. Samuelin kirjoissa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin nopeasti siihen tulokseen, ett\u00e4 kuningas tarvitaan, ja Saulin kautta kansa saadaan melko yhten\u00e4iseksi. Kuitenkin vasta Daavid todella yhdist\u00e4\u00e4 Israelin ja syntyy daavidilainen dynastia, joka leimaa kertomuksia aina 2. Kuningasten kirjan loppuun saakka.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 deuteronomistinen n\u00e4kemys kuningaskunnasta ja erityisesti daavidilaisesta kuninkuudesta on my\u00f6s mielest\u00e4ni yksi kokoajan arviointiperusteista. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy hyvin vertaillessa my\u00f6s Manassen is\u00e4n, Hiskian, el\u00e4m\u00e4n loppua. Kuningasten kirjat n\u00e4kee Hiskian my\u00f6t\u00e4mielisyyden Babylonin kuninkaan l\u00e4hettil\u00e4it\u00e4 kohtaan luopumuksena. Ankaran arvioinnin syyn\u00e4 oli todenn\u00e4k\u00f6isesti se, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 l\u00e4hettil\u00e4\u00e4t olivat kutsumassa Hiskiaa kapinaliittoon Assyriaa vastaan. Liitto olisi johtanut vasallisuhteesta toiseen ja n\u00e4in Kuningasten kirjan lopullinen kirjoittaja on n\u00e4hnyt Hiskian toiminnan ep\u00e4is\u00e4nmaallisena toimintana. Vastaavasti Aikakirjoissa Babylonin kuninkaan l\u00e4hettil\u00e4iden vierailu sivuutetaan yhdell\u00e4 jakeella ja vierailun syyksi annetaan Jumalan koettelu.(2. Aik. 32:31) Jumala koetteli, Hiskiaa n\u00e4hd\u00e4kseen, mit\u00e4 h\u00e4nen syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n on. Toisin sanoen siin\u00e4, miss\u00e4 Kuningasten kirjat arvioi selke\u00e4sti kuninkaan toimintaa poliittisesti, Aikakirjoissa arviointiperuste on jumalasuhde.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 sama toteutuu erilaisissa arvotuksissa Manassen kohdalla. Kuningasten kirjassa arvioinnin kohteeksi joutuvat poliittiset ratkaisut ja niiden vaikutukset. Koska Manasse edusti Assyrialalle my\u00f6t\u00e4mielist\u00e4 hallintoa, eik\u00e4 is\u00e4ns\u00e4 tapaan aloittanut kapinaa Assyriaa vastaan, deuteronomistinen arvioitsija n\u00e4ki Manassen maanpetturina. T\u00e4m\u00e4 maanpetturuus ei kuitenkaan ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n poliittista, vaan my\u00f6s uskonnollista sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 alistumalla vieraan vallan tahtoon Manasse samalla alensi Daavidin kuningassuvun. Ep\u00e4jumalanpalveluksen suosiminen oli t\u00e4m\u00e4n maanpetturuuden yksi ilmenemismuotoja.<\/p>\n Aikakirjassa taas Manassen synniksi kyll\u00e4 selv\u00e4sti ilmoitetaan Kuningasten kirjojen tapaan niin ep\u00e4jumalanpalvelus kuin syytt\u00f6mien surmaaminenkin. Se, mik\u00e4 erottaa n\u00e4m\u00e4 kaksi toisistaan on kuitenkin suhtautuminen valtakuntaan. Aikakirjojen kirjoittajalla ei ole en\u00e4\u00e4 painolastina kuningaskuntaa saati daavidilaista dynastiaa. H\u00e4n ei ole kiinnostunut en\u00e4\u00e4 poliittisista motiiveista, vaan ajavana voimana on suhde Israelin Jumalaan. Siksi Manassen vankeus Babylonissa ja siell\u00e4 tapahtunut n\u00f6yrtyminen saa Aikakirjoissa suuren merkityksen. Manassen el\u00e4m\u00e4 muuttuu, kun h\u00e4nen suhteensa Jumalaan muuttuu.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n vuoksi Aikakirjojen kirjoittajalle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kertoa t\u00e4m\u00e4 tapaus. Kuningasten kirjoissa taas Manassen parannusta ei noteerata, koska se ei kirjoittajan yleisintention kannalta tuo toivottua tulosta. Manassen parannus ei johtanut kansan n\u00f6yrtymiseen, kuten olisi pit\u00e4nyt k\u00e4yd\u00e4 deuteronomistisen ajatustavan mukaan. Siksi Manassen kuninkuus oli Kuningasten kirjassa ep\u00e4onnistunutta ja Aikakirjassa onnistunutta.<\/p>\n 3.3. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s: kummatkin ovat oikeassa<\/b><\/p>\n Edell\u00e4 kuvatut vaihtoehdot johtavat oikeastaan samaan johtop\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n kuin synoptisten evankeliumienkin ongelmassa. Moni ristiriidalta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 asia selvi\u00e4\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 eri kertojat kertovat eri yksityiskohtia erilaisista syist\u00e4. Rajuista eroavaisuuksista huolimatta erilaiset Manasse-kertomukset eiv\u00e4t ole toisiaan poissulkevia. Ne vain kertovat eri tapahtumista ja erilaisin painotuksin. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi, kun ottaa huomioon, ett\u00e4 kumpikin kertomus kattaa vain noin 20 jaetta. Kuitenkin Manassen kerrotaan hallinneen yhteens\u00e4 55 vuotta. Noihin vuosiin sis\u00e4ltyi valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 tapahtumia ja asioita, joista kumpikaan kertomus ei kerro.<\/p>\n Mielest\u00e4ni on siis mielek\u00e4st\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Kuningasten kirja kuvaa kuninkaita kansan edustajina ja n\u00e4in kollektiivisuus korostuu. Kansaa syytet\u00e4\u00e4n yht\u00e4 paljon kuninkaan synneist\u00e4 kuin kuningasta kansan synneist\u00e4. Kuningas on kansa. Aikakirjoissa taas korostuu henkil\u00f6kohtainen jumalasuhde, jolloin ollaan vapaampia n\u00e4kem\u00e4\u00e4n yksil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n harmonisoivan l\u00e4hestymistavan lis\u00e4ksi on my\u00f6s kriittisempi l\u00e4hestymistapa. Sen mukaan Manassen vankeus olisi pakkosiirtolaisuuden j\u00e4lkeisen ajan kirjoittajan kuva pakkosiirtolaisuudesta.33<\/sup> Suurin ongelmahan Manassen tapauksessa on se, ett\u00e4 ennen vankeuttaan h\u00e4n oli jo saanut selke\u00e4n varoituksen Jumalalta. Manasse oli kuitenkin sivuuttanut t\u00e4m\u00e4n varoituksen ep\u00e4uskoisena. Miksi sitten Manasse olisi vankeudessa tehnyt parannuksen? Manasse Juudan esikuvana olisi luonteva. Juudakin sai useita varoituksia ennen pakkosiirtolaisuutta, mutta ei ottanut niit\u00e4 vakavasti. Pakkosiirtolaisuus tuli ja vasta sitten, vieraalla maalla juudalaiset palasivat Jumalansa luo. Sama koskee nykyaikaakin. Moni on kyll\u00e4 kuullut esimerkiksi rippikoulussa Jumalasta ja h\u00e4nen tuomiostaan, mutta sill\u00e4 ei ole vaikutusta ennen kuin el\u00e4m\u00e4 ajautuu siihen tilanteeseen, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4 ei ole kuin Jumala.<\/p>\n En kuitenkaan pid\u00e4 t\u00e4t\u00e4 l\u00e4hestymistapaa mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4. Ensinn\u00e4kin se tekisi Aikakirjoista melko villi\u00e4 riistaa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mink\u00e4 tahansa kertomuksen voisi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevan vain esikuva, vaikka kirja itse esitt\u00e4\u00e4 kertomukset historiallisina ja mainitsee my\u00f6s k\u00e4ytetyt l\u00e4hteet. Toinen syy, miksi hylk\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen, on se, ett\u00e4 kertomuksesta tulee sit\u00e4 kautta turhan monimutkainen. Aikakirjojen kirjoittaja todenn\u00e4k\u00f6isesti tunsi Kuningasten kirjat ja tiesi, ett\u00e4 h\u00e4nen lukijansakin tuntevat ne. T\u00e4m\u00e4nkaltaisen kertomuksen liitt\u00e4minen t\u00e4h\u00e4n kohtaan muuttaa Kuningasten kirjojen kuvausta niin radikaalisti, ett\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lukijat olisivat alkaneet ihmetell\u00e4. Yksinkertaisin selitys on, ett\u00e4 Aikakirjojen kirjoittaja lis\u00e4\u00e4 Kuningasten kirjan kertomukseen v\u00e4hemm\u00e4n tunnetun perim\u00e4tiedon.<\/p>\n Oma tulkintani siit\u00e4, mit\u00e4 todella tapahtui on seuraavanlainen. Manasse peri is\u00e4lt\u00e4\u00e4n vasallisuhteessa olevan valtakunnan. H\u00e4nen k\u00e4tens\u00e4 olivat sidotut monelta osin ja h\u00e4n eli varsin r\u00e4j\u00e4hdysherk\u00e4ss\u00e4 ajassa. Niinp\u00e4 h\u00e4n monilla alueilla teki kompromisseja ja monesti alistui t\u00e4ysin ulkoiseen paineeseen. T\u00e4m\u00e4 luonteen heikkous johtui todenn\u00e4k\u00f6isesti siit\u00e4, ett\u00e4 Manasse ei ollut omaksunut uskoa Israelin Jumalaan, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 siis ollut samaa rohkeutta uhmata Assyriaa ja vet\u00e4\u00e4 rajoja kuin is\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Todenn\u00e4k\u00f6isesti ep\u00e4jumalanpalvelus vei h\u00e4net mukanaankin. Herk\u00e4ss\u00e4 tilanteessa Manasse my\u00f6s otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kovat otteet, mik\u00e4 johti hirmuhallintoon. Moni toisinajattelija menetti henkens\u00e4.<\/p>\n T\u00e4st\u00e4 r\u00e4j\u00e4hdysherk\u00e4st\u00e4 tilanteesta kertoo ehk\u00e4 juuri Aikakirjojen kuvaus Manassen vankeudesta. Huolimatta kaikesta varovaisuudesta, Assyrian kuningas tuli ep\u00e4luuloiseksi ja vangitsi Manassen ja vei h\u00e4net Babyloniin.34<\/sup> Vankeudessa Manasse tiedosti, ett\u00e4 varovaisuus ja hyssyttely ei poista ongelmia ja n\u00e4in h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi Israelin Jumalan puoleen. Lyhyen tutkintovankeuden j\u00e4lkeen Manasse sai palata Jerusalemiin. Vankeudessa vietetty aika oli kuitenkin muuttanut h\u00e4nt\u00e4 ja h\u00e4n aloitti pienen uskonnollisen reformin. Ilmeisesti h\u00e4n ei halunnut tehd\u00e4 sit\u00e4 liian jyrk\u00e4sti, jotta sit\u00e4 ei tulkittaisi kapinaksi. Siksi uhrikukkulat saivat j\u00e4\u00e4d\u00e4, mutta Jerusalemin temppeli puhdistettiin ja palautettiin alkuper\u00e4iseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Samalla Manasse antoi s\u00e4\u00e4d\u00f6ksen, ett\u00e4 kansan tulisi uhrata vain Israelin Jumalalle. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 reformilla ei ollut kansan enemmist\u00f6ss\u00e4 suurtakaan vaikutusta ja se luultavasti rajoittui parhaimmillaankin Jerusalemiin.<\/p>\n Lopun el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 Manasse eli Jumalaan uskovana, mutta koska poliittinen tilanne oli edelleen herkk\u00e4, h\u00e4n ei pyrkinyt suuriin uskonnollisiin muutoksiin. T\u00e4m\u00e4n johdosta tavallisen kansan parissa Manassen kokemaa muutosta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4hty. Lopulta Manasse kuoli armon saaneena miehen\u00e4, jonka vanhan el\u00e4m\u00e4n maine j\u00e4i kuitenkin el\u00e4m\u00e4\u00e4n, kunnes se pakkosiirtolaisuuden j\u00e4lkeen puhdistettiin.<\/p>\n <\/p>\n 4. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/b><\/p>\n Kuningasten kirjat ja Aikakirjat ovat oman aikansa lapsia. Sellaisina ne eiv\u00e4t ole moderneja historiateoksia. Ne v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t meille tulkinnan ja kuvan siit\u00e4, miten tietyiss\u00e4 piireiss\u00e4 eri henkil\u00f6t koettiin ja n\u00e4htiin. Niill\u00e4 on my\u00f6s omat p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 ja sanomansa, joita niiss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n tuomaan esille. Manassen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy hyvin. Kyse ei kuitenkaan ole historian v\u00e4\u00e4ristelyst\u00e4 tai manipuloinnista, vaan enemm\u00e4nkin erilaisista n\u00e4k\u00f6kulmista. Lopulta Manassenkin el\u00e4m\u00e4n kohdalla kaikki tiivistyy kysymykseen siit\u00e4, mist\u00e4 meid\u00e4t muistetaan, kun olemme kuolleet. T\u00e4t\u00e4 kautta molemmat kertomukset voisi yhdess\u00e4 ottaa saarnatekstin pohjaksi ja pohtia sit\u00e4, miten me teoillamme, olemuksellamme ja sanoillamme vaikutamme l\u00e4heisiimme ja mink\u00e4laisen j\u00e4ljen heihin j\u00e4t\u00e4mme.<\/p>\n Manasse j\u00e4i ihmisten mieleen ep\u00e4jumalia palvovana hirmuhallitsijana. T\u00e4m\u00e4 varmasti piti paikkansa. Manasse saattoi olla laskelmoiva ja juonitteleva, kuten poliitikot ik\u00e4\u00e4n. Kuningasten kirjan kuvauksen ottaisin saarnatekstiksi, jos haluaisin puhua hengellisen johtajan vastuusta. Manasse olisi oivallinen varoittava esimerkki. H\u00e4n kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johti kansan ep\u00e4jumalanpalvelukseen. H\u00e4n teki sen niin totaalisesti, ett\u00e4 edes h\u00e4nen oma parannuksensa ei saanut kansaa en\u00e4\u00e4 palaamaan t\u00e4ysin raiteilleen. Meill\u00e4kin on sama tilanne riippumatta siit\u00e4, olemmeko seurakunnan johtajia tai vastuuhenkil\u00f6it\u00e4 vai ihan tavallisia riviuskovia. Olemme kuitenkin antamassa ihmisille mielikuvia ja vaikuttamassa siihen, mit\u00e4 he itse tekev\u00e4t. Manassen hirmuhallintokin sopii t\u00e4h\u00e4n hyvin, vaikka emme k\u00e4ytt\u00e4isik\u00e4\u00e4n samoja menetelmi\u00e4 kuin Manasse. Mekin voimme painostaa ja pakottaa ihmisi\u00e4 tahtoomme.<\/p>\n Aikakirjoissa Manassesta tuodaan esille toinenkin puoli. H\u00e4n teki kohtasi Jumalan ja teki parannuksen. Jos ottaisin t\u00e4m\u00e4n kertomuksen saarnatekstiksi, voisin l\u00e4hte\u00e4 henkil\u00f6kohtaisen uskon merkityksest\u00e4 ja vaikutuksista. Jumalan kohtaaminen vaikutti Manassessa niin, ett\u00e4 h\u00e4n saattoi hyl\u00e4t\u00e4 ep\u00e4jumalat ja h\u00e4n my\u00f6s sai rohkeutta tehd\u00e4 uudistuksia. Parannus ei siis j\u00e4\u00e4nyt n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin. Samalla Manasse toimii hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 my\u00f6s Jumalan armosta. Jopa hirmuhallitsija, diktaattori, voi saada armon ja pelastua, miksen siis min\u00e4kin.<\/p>\n <\/p>\n 5. L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n Jones, G.H.<\/p>\n 1984a 1. and 2. Kings, Volume I. The New Century Bible Commentary.\u00a0Grand Rapids, Michican: Eerdamans.<\/p>\n 1984b 1. and 2. Kings, Volume II. The New Century Bible Commentary.\u00a0Grand Rapids, Michican: Eerdamans.<\/p>\n Puukko, A.F.<\/p>\n 1953 Raamatun selitysteos. Toinen osa. VT:n historiakirjat. Helsinki: WSOY.<\/p>\n Pyh\u00e4 Raamattu<\/p>\n 1992 Vanha testamentti. Uusi testamentti. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottama suomennos.\u00a0Mikkeli: Suomen Pipliaseura.<\/p>\n Saarnivaara, Uuras<\/p>\n 1985 Voiko Raamattuun luottaa? Raamatun johdanto-oppi, historia, arkeologia ja tulkinta. Suolahti: Ev.lut. her\u00e4tysseura.<\/p>\n Soisalon-Soininen, Ilmari<\/p>\n 1987 Israelin kansan historia. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n Williamson, H.G.M.<\/p>\n 1982 1 and 2 Chronicles. The New Century Bible Commentary.\u00a0Grand Rapids, Michican: Eerdmans.\u00a0Zondervan Reference Software<\/p>\n 1998 Expositor’s Bible Commentary, Old Testament. Tietokoneohjelma.<\/p>\n <\/p>\n 1Viitteen\u00e4 Manassen ajan historiallisista tilanteista olen k\u00e4ytt\u00e4nyt Juudan, Israelin ja Assyrian kuningaslistoja kirjasta Saarnivaara 1985, 341, 373.<\/p>\n 2Soisalon-Soininen 1987, 110\u2013111.<\/p>\n 3Zondervan Reference Software.<\/p>\n 4Saarnivaara 1985, 373.<\/p>\n 5Soisalon-Soininen 1987, 104\u2013105.<\/p>\n 6Soisalon-Soininen 1987, 107.<\/p>\n 7Jones 1984b, 538.<\/p>\n 8Soisalon-Soininen 1987, 110\u2013111.<\/p>\n 9Soisalon-Soininen 1987, 113\u2013114.<\/p>\n 10Puukko 1953, 245.<\/p>\n 11Termi ”poikansa kulkemaan tulen l\u00e4pi” viittaa t\u00e4h\u00e4n. Jones 1984b, 534.<\/p>\n 12Puukko 1953, 255.<\/p>\n 13Jones 1984b, 600.<\/p>\n 14Raamatussa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nime\u00e4 Ussia.<\/p>\n 15Jones 1984b, 600.<\/p>\n 16Jones 1984b, 601.<\/p>\n 17Williamson, 1982, 390.<\/p>\n 18Jones 1984b, 600.<\/p>\n 19Puukko 1953, 171 sek\u00e4 Williamson 1982, 16\u201317.<\/p>\n 20Jones 1984a, 29.<\/p>\n 21Williamson 1982, 5. Williamson kuvaa laajasti Kronistisen teorian ongelmaa ja aiheesta k\u00e4yty\u00e4 keskustelua ja p\u00e4\u00e4tyy siihen, ett\u00e4 Esra ja Nehemia ovat irrallisia Aikakirjoista. (Williamson 1982, 11)<\/p>\n 22Jones 1984a, 30, Williamson 1982, 7.<\/p>\n 23Puukko 1953, 172.<\/p>\n 24Puukko 1953, 267.<\/p>\n 25Tied\u00e4n, ett\u00e4 esimerkiksi Kuningasten kirjat on jaettu erilaisiin deuteronomistisiin l\u00e4hteisiin tai toimittajakuntiin, joilla on omat kiinnostuksen kohteensa. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 uskonnollisuus k\u00e4sittelee kuitenkin suurinta osaa ja siksi painotan sit\u00e4.<\/p>\n 26Puukko 1953, 172.<\/p>\n 27Williamson 1982, 32\u201333.<\/p>\n 282. Aik. 33:17 mukaisesti kansassa kyll\u00e4 tapahtui jonkinlaista parannusta, mutta lopputulos oli kuitenkin synkretistinen, sill\u00e4 kansa ei hyl\u00e4nnyt entisi\u00e4 uhripaikkoja, vaikka uhrasikin niill\u00e4 vain Jumalalle.<\/p>\n 29Soisalon-Soininen 1987, 114.<\/p>\n 30N\u00e4in esimerkiksi Puukko 1953, 245 ja Jones 1984b, 542. Kuitenkin Jones 1984b esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Assyria ei pakottanut vasallivaltioita omaksumaan Assyrian uskontoa.<\/p>\n 31Jones 1984b, 595.<\/p>\n 32Seuraava perustuu pitk\u00e4lti omiin pohdintoihini, joille en viel\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt hirve\u00e4sti tukea kommentaareista.<\/p>\n 33Williamson 1982, 389. Williamson esitt\u00e4\u00e4 erilaisia tapoja, joilla Aikakirjojen erilainen kertomus on yritetty selitt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi h\u00e4n mainitsee, ett\u00e4 Manassen parannuskertomus toimii kronistisen parannus ja armo -sanoman kuvaajana vailla yhtym\u00e4kohtaa historiaan.<\/p>\n 34Assyrian kuningas Assurbanipal hallitsi samaan aikaan Manassen kanssa. H\u00e4n eli aina osan vuotta Babylonissa, joten Aikakirjojen kuvaus on ihan realistinen. Puukko 1953, 342.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Jumalan kohtaaminen vaikutti Manassessa niin, ett\u00e4 h\u00e4n saattoi hyl\u00e4t\u00e4 ep\u00e4jumalat ja h\u00e4n my\u00f6s sai rohkeutta tehd\u00e4 uudistuksia. Parannus ei siis j\u00e4\u00e4nyt n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin. Samalla Manasse toimii hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 my\u00f6s Jumalan armosta. Jopa hirmuhallitsija, diktaattori, voi saada armon ja pelastua, miksen siis min\u00e4kin.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":85,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[3,2],"tags":[29,28,31,8,30,6],"class_list":["post-33","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-eksegeesi","category-tutkimus","tag-2-aikakirja","tag-2-kuningasten-kirja","tag-deuteronomistinen-historia","tag-historiallisuus","tag-manasse","tag-vanha-testamentti"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/king-manasseh.jpg?fit=450%2C169&ssl=1","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-x","jetpack-related-posts":[{"id":23,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=23","url_meta":{"origin":33,"position":0},"title":"Kuka kirjoitti Jesajan kirjan?","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Niin tai n\u00e4in, mielest\u00e4ni on perusteltua sanoa, ett\u00e4 Jesaja Aamoksen poika on tavalla tai toisella ollut osallisena nime\u00e4\u00e4n kantavan kirjan syntymisess\u00e4. Varsinaista kirjoittajakysymyst\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi on kuitenkin Jumalan osallisuus kirjan kirjoittamisessa. Riippumatta kirjoittajien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tai ajankohdasta, voidaan aiemmin mainittujen seikkojen perusteella sanoa, ett\u00e4 Jesajan kirjaa on pidetty inspiroituna Jumalan sanana hyvin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":8,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=8","url_meta":{"origin":33,"position":1},"title":"144 000 – Keit\u00e4 he ovat, mit\u00e4 he tahtovat?","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Ilmestyskirja on todenn\u00e4k\u00f6isesti kaikkein eniten mielenkiintoa her\u00e4tt\u00e4nyt Raamatun kirja. Siit\u00e4 on luultavasti kirjoitettu enemm\u00e4n kuin muista Raamatun kirjoista. Eik\u00e4 se ole mik\u00e4\u00e4n ihmek\u00e4\u00e4n. Ilmestyskirjaa on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, se tuntuu olevan aina ajankohtainen ja i\u00e4t\u00f6n. T\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sittelen vain pienen pient\u00e4 osaa tuosta kirjasta. Ilmestyskirjan 7:4-8:ssa ja 14:1-5:ss\u00e4 kerrotaan 144 000 sinetill\u00e4\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/144000-e1433339950689.jpg?fit=1039%2C434&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/144000-e1433339950689.jpg?fit=1039%2C434&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/144000-e1433339950689.jpg?fit=1039%2C434&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/144000-e1433339950689.jpg?fit=1039%2C434&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":19,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=19","url_meta":{"origin":33,"position":2},"title":"Jeesus on Herra","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Kun kristinusko levisi yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s pakanoiden keskuuteen, j\u00e4i Kristus-nimen painotus v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ksi ja Jeesus on Herra tai Jeesus Kristus on Herra -tunnustus tuli merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 kohdistui nimenomaan kreikkalais-roomalaiseen kulttuuriin ja keisarikulttiin. Se julisti, ett\u00e4 ep\u00e4jumalat eiv\u00e4t voi pelastaa, eik\u00e4 keisarin valta ole todellista. Jeesus on todellinen Jumala, pelastaja ja keisari,\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Teologia"","block_context":{"text":"Teologia","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=5"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":57,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=57","url_meta":{"origin":33,"position":3},"title":"Vanhan testamentin uskonto","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"Pyhien paikkojen ja aikojen n\u00e4kyvin merkitys oli olla muistuttamassa Jumalan suurista teoista. Samalla ne olivat my\u00f6s v\u00e4lineit\u00e4 Jumalan tahdon kertomisessa. Kansa sai hyvin konkreettisella tavalla n\u00e4hd\u00e4, miten Jumala halusi heid\u00e4n toimivan. Juhlat my\u00f6s v\u00e4littiv\u00e4t oikein toteutettuna Jumalan siunauksen niin israelilaisille kuin heid\u00e4n luonaan asuville muukalaisillekin. Paikoilla ja ajoilla oli my\u00f6s\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Teologia"","block_context":{"text":"Teologia","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=5"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":632,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=632","url_meta":{"origin":33,"position":4},"title":"Oletko koskaan suuttunut Jeesukselle?","author":"welzu","date":"9.3.2023","format":false,"excerpt":"1. Kun. 8:22\u201330; Joh. 6:60\u201369 Koska viimeksi olet n\u00e4rk\u00e4stynyt Jeesukseen? Siihen, mit\u00e4 h\u00e4n on sanonut tai tehnyt. Kysymys on varmaan mielest\u00e4si outo ja ehk\u00e4 jopa sopimaton. Miten nyt Jeesukseen voisi n\u00e4rk\u00e4sty\u00e4! Mutta kun luemme evankeliumeja, h\u00e4neen n\u00e4rk\u00e4styt\u00e4\u00e4n koko ajan. Useimmiten n\u00e4rk\u00e4styj\u00e4t ovat h\u00e4nen vihollisiaan, mutta toisinaan h\u00e4nen opetuslapsensa, jopa heist\u00e4\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/pexels-andrea-piacquadio-3812729.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/pexels-andrea-piacquadio-3812729.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/pexels-andrea-piacquadio-3812729.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/pexels-andrea-piacquadio-3812729.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/pexels-andrea-piacquadio-3812729.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":146,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=146","url_meta":{"origin":33,"position":5},"title":"Miksi Jumala halusi tappaa Mooseksen?","author":"welzu","date":"19.11.2015","format":false,"excerpt":"Sen sijaan t\u00e4st\u00e4 voimme oppia sen, ett\u00e4 joskus Jumala voi asettaa meid\u00e4t tilanteeseen, josta ei ole ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4, jotta joudumme my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n asian, joka el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme on v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/33","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=33"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/33\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":34,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/33\/revisions\/34"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/85"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=33"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=33"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=33"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}