Kristillisen uskon erityispiirteen\u00e4 on aivan alusta asti ollut usko kolmiyhteiseen Jumalaan. Kolminaisuusoppi on luonnollisesti matkan varrella kehittynyt ja selkeytynyt, mutta jo ensimm\u00e4iset kristityt Uuden testamentin mukaan pitiv\u00e4t t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 erityisesti Is\u00e4n ja Pojan yhteytt\u00e4. N\u00e4in tehdess\u00e4\u00e4n he tietyll\u00e4 tavalla irtautuivat juutalaisesta perinteest\u00e4 ja antoivat kristinuskolle omaleimaisen identiteetin.<\/p>\n
<\/p>\n
1. Johdanto<\/strong><\/p>\n Kristillinen kolminaisuusoppi sai p\u00e4\u00e4asiassa nykyisen muotonsa nelj\u00e4n ensimm\u00e4isen kristillisen vuosisadan aikana. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa tarkastelen tuota kehityst\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4n l\u00e4hteen\u00e4 Tuomo Mannermaan kirjaa Kristillisen opin vaiheet.<\/p>\n Kolminaisuusopin kehitys toteutui enemm\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 kuin pelkkien teologisten pohdintojen tuloksena. Alussa suurinta p\u00e4\u00e4vaivaa tuotti Is\u00e4n ja Pojan suhde. Kuinka selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kristityt palvovat Jeesusta Herranaan, mutta samalla uskovat, ett\u00e4 on vain yksi Jumala? My\u00f6hemmin mukaan tuli my\u00f6s Pyh\u00e4n Hengen osallisuus kolminaisuudessa. Ajallisesti ensimm\u00e4inen vaihe tapahtui pitk\u00e4lti ensimm\u00e4isten apologeettien toimesta, jotka puolustivat kristillist\u00e4 uskoa ulkoisia paineita vastaan. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa, ja samalla koko kolminaisuusopin systemoinnissa, ratkaisevana tekij\u00e4n\u00e4 olivat kirkon sis\u00e4iset ristiriidat.<\/p>\n Tietenk\u00e4\u00e4n jako ei todellisuudessa ollut n\u00e4in selv\u00e4rajainen, sill\u00e4 apologeetit joutuivat puolustamaan oikeaa uskoa harhaoppeja vastaan ja vastaavasti my\u00f6hemm\u00e4t kirkkois\u00e4t joutuivat puolustamaan uskoaan my\u00f6s ulosp\u00e4in. t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa olen kuitenkin jakanut kehityksen p\u00e4\u00e4asiassa n\u00e4ihin kahteen ryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n <\/p>\n 2. Apologeetit ja uskon puolustaminen<\/b><\/p>\n 2.1. Yleist\u00e4 ja logos<\/b><\/p>\n Varhaiset apologeetit puolustivat kristillist\u00e4 uskoa pakanoita ja juutalaisia vastaan. Edelt\u00e4vien kohdalla he saivat vastaansa polyteistisen ja j\u00e4lkimm\u00e4isen kohdalla jyrk\u00e4n monoteistisen jumalak\u00e4sityksen. Toisaalta siis kristillist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 piti puolustaa samaan aikaan sek\u00e4 yksijumalaisena ett\u00e4 kolminaisena. Alussa kyse oli luonnollisesti l\u00e4hinn\u00e4 kaksinaisuutta, koska suurimman kiistakapulan aiheutti juuri Jeesuksen persoona. Pyh\u00e4n Hengen asema kristillisess\u00e4 jumalakuvassa tuli suuremmaksi kysymykseksi hieman my\u00f6hemmin.<\/p>\n Samat apologeetit valjastivat kreikkalaisen filosofian kristillisen apologetiikan v\u00e4lineeksi. T\u00e4t\u00e4 kautta kolminaisuusoppiin vakiintui logos-k\u00e4sitys, jolle oven avasi jo Johannes evankeliuminsa alussa. Oli alusta asti selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Jeesus logoksena oli Jumala. Logos on ik\u00e4\u00e4n kuin Is\u00e4n ajatus tai puhuttu sana, joka esitettyn\u00e4 ei irtoa Is\u00e4st\u00e4 eik\u00e4 h\u00e4n menet\u00e4 sit\u00e4. Sana on selke\u00e4sti oma kokonaisuutensa, mutta se on silti osallinen lausujasta.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen mukaan Logos oli pre-eksistenttinen olento vastoin kuin kreikkalaisen filosofian tuntema logos. T\u00e4st\u00e4 huolimatta logos-ajatuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kristillisyydess\u00e4 on kritisoitu juuri hellenismiksi. Yhteys on kuitenkin n\u00e4enn\u00e4inen. Kristillinen Logos on kaukana kreikkalaisesta persoonattomasta logos-ajatuksesta.<\/p>\n 2.2. Tertullianus<\/b><\/p>\n Vaikka kolminaisuusoppi ei viel\u00e4 apologeettien k\u00e4siss\u00e4 saanutkaan systemaattista muotoa, antoi kirkkois\u00e4 Tertullianus omalla panoksellaan sille hyv\u00e4n alun. Tertullianus otti ensimm\u00e4isen\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kolminaisuus ja persoona -termit. H\u00e4nell\u00e4 kolminaisuusopin muodostamiseen vaikutti monarkismin nimell\u00e4 tunnettu liike.<\/p>\n Tertullianuksen kolminaisuusk\u00e4sitys sis\u00e4lsi kaksi puolta. Toisaalla oli Jumala itsess\u00e4\u00e4n (ontologinen) ja toisaalla h\u00e4nen ilmoituksensa itsest\u00e4\u00e4n (eknonominen). N\u00e4m\u00e4 puolet eiv\u00e4t olleet vastakohtia, vaan ennemminkin n\u00e4k\u00f6kulmia samaan asiaan.<\/p>\n Ontologisessa kolminaisuusopissa Tertullianus yhtyi muiden apologeettien k\u00e4sitykseen Logoksesta Jumalan ajatuksena. Ennen luomista, kun Jumala oli yksin, h\u00e4n ei ollut todella yksin, koska h\u00e4nen kanssaan oli Logos, jonka h\u00e4n omisti itsess\u00e4\u00e4n. Tertullianus siis erottaa toisistaan ajattelijan ja ajatuksen, jolloin ajatus on toinen ajattelijaan itseens\u00e4 n\u00e4hden.<\/p>\n Ekonomisessa kolminaisuusopissa Jumalan kolminaisuus l\u00f6ytyy luomisesta ja lunastuksesta. Tertullianuksen esimerkit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 esimerkiksi hedelm\u00e4n, joka otetaan oksasta, joka on kiinni rungossa. Puu hedelmineen on yksi kokonaisuus.<\/p>\n Tertullianuksen k\u00e4sitys kolminaisuudesta painottaa kolmeutta, mutta h\u00e4n silti samalla t\u00e4hdensi my\u00f6s kolminaisuuden ykseytt\u00e4. Tertullianukselta onkin per\u00e4isin lause ”tres personae, una substantia” (kolme persoonaa, yksi olemus).<\/p>\n <\/p>\n 3. Heresiat ja kirkon sis\u00e4iset kiistat<\/b><\/p>\n 3.1. Monarkismi<\/b><\/p>\n Merkitt\u00e4vimm\u00e4t varhaiset kirkon sis\u00e4iset kiistat Jumalasta liittyiv\u00e4t Jeesuksen olemukseen ja suhteeseen Is\u00e4n kanssa. Monarkismi yhdess\u00e4 areiolaisuuden kanssa n\u00e4ytteliv\u00e4t ratkaisevaa osaa kristillisen kolminaisuusopin synnyss\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kirkon sis\u00e4ll\u00e4 vaikuttavat paineet pakottivat muodostamaan selkeit\u00e4 ja vahvoja oppirakennelmia. Monarkismi pit\u00e4ytyy tiukasti Jumalan ykseydess\u00e4 ja siin\u00e4 Jeesus joko sulautetaan Jumalaan (dynamistinen monarkismi) tai erotetaan alemmaksi voimaksi (modalistinen monarkismi).<\/p>\n 3.1.1. Dynamistinen monarkismi<\/b><\/p>\n Dynamistisen monarkismin perustajana pidet\u00e4\u00e4n Theodotosta, joka toi sen Roomaan noin 190. Theodotoksen mukaan Jeesus oli tavallinen ihminen, joka kasteessa varustettiin jumalallisella voimalla. Jeesus ei saanut t\u00e4ss\u00e4 jumalallista arvoa, vaikka tulikin korkeammaksi ihmiseksi.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 oppi hyl\u00e4ttiin l\u00e4nness\u00e4, mutta id\u00e4ss\u00e4 se sai jonkin verran kannatusta Paulos Samosatalaisen opettamana. Paulos toi monarkismiin mukaan logos-k\u00e4sitteen, joka l\u00e4hensi sit\u00e4 kirkon opin kanssa. Pauloksen logos ei kuitenkaan ollut persoonallinen olento, vaan ep\u00e4persoonallinen jumalallinen voima.<\/p>\n Dynamistinen monarkismi ei kuitenkaan saanut kovin paljoa kannatusta ja sen ohi ajoikin modalistinen monarkismi. Kuitenkin viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin toisinaan tulee vastaan dynamistisen monarkismin kannattajia. Erityisesti gnostilaisuuteen perustuvissa liikkeiss\u00e4, kuten teosofiassa, t\u00e4m\u00e4 on hyvin yleinenkin katsantokanta.<\/p>\n 3.1.3. Modalistinen monarkismi<\/b><\/p>\n Modalistisen monarkismin tunnettuja edustajia ovat Noetos, Praxeas sek\u00e4 Sabellios, jonka mukaisesti suuntausta kutsuttiin 200-luvulla sabellianismiksi.<\/p>\n Modalistisen monarkismin mukaan Jumala on yksi, jonka ilmenemismuotoja Is\u00e4, Poika ja Pyh\u00e4 Henki ovat. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kolminaisuutta ei siis ole, vaan vain yksi Jumala, joka ”n\u00e4yttelee” eri rooleja.<\/p>\n Modalistinen monarkismi saattoi jossain m\u00e4\u00e4rin l\u00e4hesty\u00e4 kirkon oppia, koska ainakin n\u00e4enn\u00e4isesti siin\u00e4 saatettiin hyv\u00e4ksy\u00e4 kolminaisuus. T\u00e4m\u00e4 tapahtui, kun puhuttiin Jumalan kolmista kasvoista tai eri teht\u00e4vist\u00e4.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n k\u00e4sitykseen sis\u00e4ltynee nyky\u00e4\u00e4nkin tunnettu Jeesus yksin -liike, joka kielt\u00e4\u00e4 kolminaisuuden. Siin\u00e4 paino on siirtynyt kuitenkin Is\u00e4st\u00e4 Jeesukseen.<\/p>\n 3.2. Areiolaisuus<\/b><\/p>\n Suurimmaksi kiistakapulaksi nousi lopulta kuitenkin Alexandrian presbyteeri Areioksen opetus vuodesta 318 l\u00e4htien. Areioksen mukaan nimetty areiolaisuus oli subordinationismia. Siin\u00e4 Poika ja Pyh\u00e4 Henki n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Is\u00e4lle alisteisina erillisin\u00e4 olentoina.<\/p>\n Areioksessa ja yleisesti areiolaisuudessa kreikkalainen filosofia oli kaikkein selkeimmin vaikuttamassa.<\/p>\n Areioksen l\u00e4ht\u00f6kohtana oli filosofian ajatus syntym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 alusta, joka on jakamaton ja muuttumaton. N\u00e4in ollen Jumalan olemusta ei voi jakaa tai luovuttaa toiselle. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta Areioksen opetuksesta voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4:<\/p>\n 1. Poika on luotu. 2. Koska vain Jumala on aluton, on Poika luotu ja h\u00e4nell\u00e4 on siis alku. 3. Poika kuuluu alullisena ja luotuna \u00e4\u00e4relliseen luomakuntaan, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 voi olla suoraa yhteytt\u00e4 tai tietoa Is\u00e4n kanssa. Poika on siis erilainen kuin Is\u00e4. 4. Luotuna Poika on my\u00f6s muutoksen alainen.<\/p>\n Vaikka Areioksen mukaan Poikaa ja Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 voi ehk\u00e4 kutsua Jumalaksi, ovat ne sit\u00e4 vain nimellisesti eiv\u00e4t olemuksellisesti. Is\u00e4n ja kaikkien muiden erottaminen antoi my\u00f6s suunnan t\u00e4t\u00e4 seuraavalle kolminaisuusopin kehitykselle.<\/p>\n Nyky\u00e4\u00e4n tunnetuimmat areiolaisen k\u00e4sityksen kannattajat ovat Jehovan todistajat.<\/p>\n <\/p>\n 4. Tunnustukset<\/b><\/p>\n Kristillisen kolminaisuuopin kehitys n\u00e4kyy ekumeenisten uskontunnustusten muotoilussa. Apostolinen uskontunnustus, jonka esikuva on Roomalainen uskontunnustus 100-luvun alusta, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jo kolminaisuusajatuksen, mutta sit\u00e4 ei viel\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4. Tunnustuksessa tyydyt\u00e4\u00e4n vain toteamaan, ett\u00e4 uskomme Is\u00e4\u00e4n, Poikaan ja Pyh\u00e4\u00e4n Henkeen. Kiistat kuitenkin johtivat tunnustuksen muotoutumiseen.<\/p>\n 4.1. Nikean I kirkolliskokous (325)<\/b><\/p>\n Keisari Konstantinus kutsui koolle Nikean kirkolliskokouksen vuonna 325 Areioksen aiheuttaman kiistan vuoksi. T\u00e4m\u00e4 kirkolliskokous oli ensimm\u00e4inen koko kirkkoa koskeva kokous ja siell\u00e4 muotoiltiin Nikean tunnustuksen ensimm\u00e4inen versio.<\/p>\n Kokous hylk\u00e4si areiolaisuuden ja kirkon viralliseksi opiksi vahvistettiin opetus kolminaisuudesta. Tunnustuksessa ei kuitenkaan viel\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelty kolminaisuutta kovinkaan systemaattisesti. Pyh\u00e4n Hengen osuus j\u00e4i vain yhteen lauseeseen: \u201dJa Pyh\u00e4\u00e4n Henkeen.\u201d My\u00f6s Is\u00e4n ja Pojan v\u00e4linen yhteinen olemus j\u00e4i tarkemmin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n 4.2. Nikean j\u00e4lkeen<\/b><\/p>\n Nikean I kirkolliskokous ei ratkaissut areiolaiskiistaa, vaan se jatkui edelleen. Yhten\u00e4 syyn\u00e4 oli Nikean tunnustuksen tulkinnanvaraisuus. Kiistan molemmat osapuolet k\u00e4yttiv\u00e4t osittain samaa termist\u00f6\u00e4, mutta antoivat niille omat merkitykset.<\/p>\n Kirkolliskokousta seuraavana aikana areiolaisuus ja nikealaisuus vuorottelivat valta-asemasta. Jako areiolaisten ja nikealaisten v\u00e4lill\u00e4 noudatti suunnilleen id\u00e4n ja l\u00e4nnen kirkon rajoja. Id\u00e4ss\u00e4 vallalla olivat p\u00e4\u00e4asiassa areiolaiset ja l\u00e4nness\u00e4 nikealaiset. Etenkin keisari Konstantiuksen aikana 350-luvulla areiolaisuus vahvisti asemiaan ja oli jonkin aikaa jopa voittamassa koko kisan. Lopulta kuitenkin nikealaiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t voitolle ja 360-luvulta l\u00e4htien areiolaisuus alkoi menett\u00e4\u00e4 valtaansa.<\/p>\n 4.3. Athanasius ja kappadokialaiset<\/b><\/p>\n Areioksen p\u00e4\u00e4vastustajaksi nousi Aleksandrian piispa Athanasius. H\u00e4n l\u00e4hti rakentamaan oppiaan kirkon traditiosta ja k\u00e4sitteli kolminaisuutta soteriologisesti. Jeesus ei voi olla erillinen Is\u00e4st\u00e4, koska muuten ihmisen pelastuminen ei olisi mahdollista. Pojan siis tulee olla samaa olemusta Is\u00e4n kanssa. Athanasiuksen mukaan my\u00f6s Pyh\u00e4 Henki on samaa olemusta Is\u00e4n kanssa.<\/p>\n Kappadokialaiset, Basileios Suuri, Gregorios Nyssalainen ja Gregorios Naziansilainen, veiv\u00e4t Athanasiuksen oppia eteenp\u00e4in. N\u00e4iden l\u00e4ht\u00f6kohtana oli persoonien ykseys suhteessa kokonaisuuteen. He painottivat siis toisaalta kolminaisuuden persoonien erilaisuutta ja jopa itsen\u00e4isyytt\u00e4, mutta samaan aikaan yht\u00e4 jumalallista olemusta. Heid\u00e4n mukaansa kolminaisuudessa ei ole kyse kuitenkaan numeeristesta kolmeudesta eik\u00e4 Jumalaan voi soveltaa tavallisia kategorioita.<\/p>\n 4.4. Konstantinopoli II (381)<\/b><\/p>\n Kappadokialaiset toivat opillaan id\u00e4n kirkkoa l\u00e4hemm\u00e4ksi l\u00e4ntist\u00e4 kirkkoa, jossa edelleen oli vallalla Tertullianuksen luoma tulkinta kolminaisuudesta. T\u00e4m\u00e4 tasoitti tiet\u00e4 uudelle ekumeeniselle kirkolliskokoukselle, joka pidettiin Konstantinopolissa vuonna 381.<\/p>\n Konstantinopolissa Nikean tunnustus laajennettiin nykyiseen muotoonsa ja sen oppi vahvistettiin. Tunnustuksessa, joka nyky\u00e4\u00e4n tunnetaan Nikean-Konstantinopolin tunnustuksena, t\u00e4smennettiin Is\u00e4n ja Pojan suhdetta ja laajennettiin Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 koskevaa kohtaa.<\/p>\n 4.5. Athanasiuksen tunnustus<\/b><\/p>\n Athanasiuksen tunnustus ei nimest\u00e4\u00e4n huolimatta ilmeisesti ole piispa Athanasiuksen laatima, vaan se on syntynyt vasta h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen. Sis\u00e4ll\u00f6llisesti tunnustus heijastelee Augustinuksen kolminaisuusoppia.<\/p>\n Tunnustuksessa keskityt\u00e4\u00e4n l\u00e4hes t\u00e4ysin kolminaisuusopin m\u00e4\u00e4rittelyyn. Se my\u00f6s m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 uskon kolminaisuuteen ehdottomaksi pelastuksen kannalta.<\/p>\n <\/p>\n 5. Loppu<\/b><\/p>\n Kolminaisuusopin juuret ovat Raamatussa. Ensimm\u00e4iset kolme ja puoli kristillist\u00e4 vuosisataa kirkko pohti ja m\u00e4\u00e4ritteli oppia ja lopulta Konstantinopolin kirkolliskokouksessa se tuotti tuloksen. Opin varsinainen kehitys tapahtui vuosinen 200-381 v\u00e4liss\u00e4. Motiivina kehitykselle oli yleens\u00e4 kirkon sis\u00e4iset kiistat, jotka jatkuvasti pakottivat selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikean kristillisen opin tavalla, joka olisi Raamatulle uskollinen ja j\u00e4tt\u00e4isi mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n varaa v\u00e4\u00e4rille tulkinnoille.<\/p>\n Motiivit kolminaisuusopin kehittymiselle eiv\u00e4t olleet vain opilliset tai poliittiset, vaan se liittyy kiinte\u00e4sti pelastuskysymykseen. Mik\u00e4 merkitys Jeesuksella oikeasti oli? Miten Jumala saattoi sovittaa ihmiskunnan synnit? Kolminaisuusopilla ei siis pyritty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4ksi Jumalaa vaan varmistamaan pelastuksen varmuus.<\/p>\n Konstantinopolin kokouksen j\u00e4lkeen kolminaisuusoppi kokonaisuudessaan ei en\u00e4\u00e4 pahemmin vaivannut, mutta sen yksityiskohdista jaksettiin viel\u00e4 v\u00e4itell\u00e4. Suureksi kiistaksi muodostui Pyh\u00e4n Hengen osuutta koskeva k\u00e4sitys. L\u00e4htik\u00f6 Pyh\u00e4 Henki vain Is\u00e4st\u00e4 vai sek\u00e4 Is\u00e4st\u00e4 ett\u00e4 Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4. Kysymys oli suurena tekij\u00e4n\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen kirkon erossa 1000-luvun lopussa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Motiivit kolminaisuusopin kehittymiselle eiv\u00e4t olleet vain opilliset tai poliittiset, vaan se liittyy kiinte\u00e4sti pelastuskysymykseen. Mik\u00e4 merkitys Jeesuksella oikeasti oli? Miten Jumala saattoi sovittaa ihmiskunnan synnit? Kolminaisuusopilla ei siis pyritty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4ksi Jumalaa vaan varmistamaan pelastuksen varmuus.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[5],"tags":[27,26,15],"class_list":["post-31","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-teologia","tag-jumala","tag-kolminaisuus","tag-kristologia"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-v","jetpack-related-posts":[{"id":660,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=660","url_meta":{"origin":31,"position":0},"title":"Kolminaisuusopin historialliset ja teologiset kehityskulut","author":"welzu","date":"1.2.2024","format":false,"excerpt":"T\u00e4ss\u00e4 esseess\u00e4 tarkoitukseni on tarkastella kolminaisuusopin historiallista kehityst\u00e4 ensimm\u00e4isin\u00e4 kristillisin\u00e4 vuosisatoina eksegetiikan, kirkkohistorian ja systemaattisen teologian n\u00e4k\u00f6kulmista. K\u00e4sittely on varsin pintapuolista, mutta se antanee hyv\u00e4n kokonaiskuvan. 1. Johdanto Kolminaisuusoppi on yksi kristinuskon erityispiirteit\u00e4 ja ydinuskomuksia. Se pyrkii selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kristillist\u00e4 jumalakuvaa ja yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n monoteismin sek\u00e4 Is\u00e4n, Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen suhteen.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/pexels-wolfgang-krzemien-8659937.jpg?fit=1200%2C676&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/pexels-wolfgang-krzemien-8659937.jpg?fit=1200%2C676&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/pexels-wolfgang-krzemien-8659937.jpg?fit=1200%2C676&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/pexels-wolfgang-krzemien-8659937.jpg?fit=1200%2C676&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/pexels-wolfgang-krzemien-8659937.jpg?fit=1200%2C676&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":483,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=483","url_meta":{"origin":31,"position":1},"title":"Hankalan lajin riivaaja","author":"welzu","date":"23.3.2020","format":false,"excerpt":"Mark. 9:14\u201329 Jeesus palaa opetuslastensa kanssa kirkastusvuorelta. Paluuta seuraava tapahtuma on monimerkityksellinen ja hyvin inhimillinenkin. Ensinn\u00e4kin se on tyyppiesimerkki siit\u00e4, miten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme tunteet ja olosuhteet vaihtelevat. Olemme varmasti kaikki kokeneet tilanteita, joissa olemme olleet innostuneita, asiat ovat onnistuneet ja kaikki tuntuu menev\u00e4n t\u00e4ydellisesti. Yht\u00e4kki\u00e4 tilanne kuitenkin k\u00e4\u00e4ntyy p\u00e4\u00e4laelleen, aivan kuin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/Schnorr_von_Carolsfeld_Bibel_in_Bildern_1860_191.png?fit=1130%2C916&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/Schnorr_von_Carolsfeld_Bibel_in_Bildern_1860_191.png?fit=1130%2C916&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/Schnorr_von_Carolsfeld_Bibel_in_Bildern_1860_191.png?fit=1130%2C916&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/Schnorr_von_Carolsfeld_Bibel_in_Bildern_1860_191.png?fit=1130%2C916&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/Schnorr_von_Carolsfeld_Bibel_in_Bildern_1860_191.png?fit=1130%2C916&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":441,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=441","url_meta":{"origin":31,"position":2},"title":"Tuhlaajapojat","author":"welzu","date":"9.12.2019","format":false,"excerpt":"Kertomus is\u00e4st\u00e4, jolla oli kaksi poikaa, on kaunis kuva Jumalan rakkaudesta. Se on mahtava lupaus Jumalan armosta. Mutta se on my\u00f6s suuri haaste meille el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme Kristuksen opetuslapsina.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/alcoholic-beer-cars-city-576494.jpg?fit=1200%2C799&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/alcoholic-beer-cars-city-576494.jpg?fit=1200%2C799&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/alcoholic-beer-cars-city-576494.jpg?fit=1200%2C799&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/alcoholic-beer-cars-city-576494.jpg?fit=1200%2C799&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/alcoholic-beer-cars-city-576494.jpg?fit=1200%2C799&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":521,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=521","url_meta":{"origin":31,"position":3},"title":"Wesleyn nelitahokas 3\/4: J\u00e4rki","author":"welzu","date":"21.9.2020","format":false,"excerpt":"Kristittyj\u00e4, kuten uskonnollisia ihmisi\u00e4 muutenkin, saatetaan syytt\u00e4\u00e4 tyhmyydest\u00e4 ja taikauskosta. Saatetaan ajatella, ett\u00e4 uskonnollisella uskolla ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista paikkaa tai teht\u00e4v\u00e4\u00e4 nykyajassa, jossa tiede on n\u00e4ytt\u00e4nyt ihmiskunnan j\u00e4rjen mahdollisuudet. T\u00e4llaisen kritiikin vuoksi saatamme uskovina ajatella, ett\u00e4 j\u00e4rki on jotakin, mik\u00e4 on uskon vihollinen. N\u00e4in ei kuitenkaan ole. J\u00e4rki on meille\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Metodismi"","block_context":{"text":"Metodismi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=71"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-pixabay-33535.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-pixabay-33535.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-pixabay-33535.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-pixabay-33535.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-pixabay-33535.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":665,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=665","url_meta":{"origin":31,"position":4},"title":"Mist\u00e4 l\u00f6ytyy klassinen kristinusko?","author":"welzu","date":"30.10.2024","format":false,"excerpt":"Kun 1990-luvun puoliv\u00e4lin tienoilla aloitin oman kristillisen vaellukseni, oli yhten\u00e4 kiistojen jakolinjana konservatiivi- ja liberaalikristillisyys. Sama keskustelu jatkuu edelleenkin, vaikka termit ovat paikoin muuttuneet ja jakolinjan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 n\u00e4kemysten v\u00e4lill\u00e4 on siirtynyt. Tuolloin kiistakysymyksi\u00e4 olivat perinteisemm\u00e4t aiheet, kuten raamattuk\u00e4sitys ja yliluonnollisuus. Nykyisin konservatiivien ja liberaalien lis\u00e4ksi puhutaan evankelikaaleista, raamattu-uskollisista, klassisen kristinuskon\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Ajatus"","block_context":{"text":"Ajatus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=75"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Jan_Cornelisz._Vermeyen_006.jpg?fit=1166%2C925&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Jan_Cornelisz._Vermeyen_006.jpg?fit=1166%2C925&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Jan_Cornelisz._Vermeyen_006.jpg?fit=1166%2C925&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Jan_Cornelisz._Vermeyen_006.jpg?fit=1166%2C925&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Jan_Cornelisz._Vermeyen_006.jpg?fit=1166%2C925&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":49,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=49","url_meta":{"origin":31,"position":5},"title":"Seurakunta ja Israel","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Jeesus tuli Jumalan israelilaisille annetun lupauksen mukaisesti messiaana. H\u00e4nen sovitusty\u00f6ns\u00e4 pohjalta my\u00f6s pakanat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallisiksi t\u00e4st\u00e4 Jumalan kanssa tehdyst\u00e4 liitosta. Juutalaiset, jotka kielt\u00e4v\u00e4t Jeesuksen messiaanaan kielt\u00e4v\u00e4t uskonsa, mutta eiv\u00e4t ole kirottuja tai t\u00e4ydellisen hyl\u00e4ttyj\u00e4 sen johdosta, vaan voivat tehd\u00e4 parannuksen.","rel":"","context":"Kategoriassa "Teologia"","block_context":{"text":"Teologia","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=5"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=31"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":32,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31\/revisions\/32"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=31"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=31"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=31"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}