Katolinen kiirastulioppi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 usein n\u00e4r\u00e4\u00e4 protestanteissa. Se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pakanallisena, ep\u00e4raamatullisena ja pahana. Nopeasti ajateltuna, se saattaa n\u00e4it\u00e4 kaikkia ollakin. Ainakaan Raamatusta ei l\u00f6ydy mit\u00e4\u00e4n kovin selke\u00e4\u00e4 opetusta, joka tukisi ajatusta kiirastulesta, vaikka siell\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4nkin jonkin verran kuolemanj\u00e4lkeist\u00e4 tilaa. Vertailen t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessani katolista kiirastulioppia ja protestanttien v\u00e4litilaoppia. V\u00e4litilalla tarkoitetaan kuolemanj\u00e4lkeist\u00e4 tilaa ennen viimeist\u00e4 tuomiota ja yl\u00f6snousemusta.<\/p>\n
<\/p>\n
1. Vertailu<\/b><\/p>\n
1.1. Johdanto<\/i><\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 katolisen kiirastuliopin ja protestanttisen v\u00e4litilaopin vertailu on vaikeaa. Ensinn\u00e4kin kiirastulioppi on vain osa katolisten omaa v\u00e4litilaoppia. Kaikki uskovat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 joudu kiirastuleen, vaan p\u00e4\u00e4sev\u00e4t suoraan taivaaseen. Toisaalta uskosta osattomat eiv\u00e4t joudu lainkaan kiirastuleen, koska he eiv\u00e4t ole saaneet syntej\u00e4\u00e4n anteeksi.<\/p>\n
Toiseksi protestanttisilla kirkkokunnilla ja suuntauksilla ei ole yht\u00e4 yhten\u00e4ist\u00e4 v\u00e4litilaoppia, vaan useita erilaisia ja jopa kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisia n\u00e4kemyksi\u00e4. Esimerkiksi adventistit uskovat, ett\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen ihmiset lakkaavat olemasta ja ovat tiedottomassa tilassa. Yl\u00f6snousemuksessa kuolleet siis tietyss\u00e4 mieless\u00e4 luodaan uudelleen. Adventisteilla ei n\u00e4in ollen ole varsinaista v\u00e4litilaoppia. T\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 kutsutaan annihilationismiksi.<\/p>\n
Toisaalta l\u00f6ytyy k\u00e4sityksi\u00e4, jotka perustuvat Jeesuksen kertomukseen Lasaruksesta ja rikkaasta miehest\u00e4 (Luuk. 16:19-31). Ihmiset joutuisivat siis kuollessaan tuonelaan, joka on jaettu kahteen paikkaan: Aabrahamin helmaan, johon menev\u00e4t uskovat ja tuonelaan, johon menev\u00e4t uskosta osattomat. N\u00e4in olisi tehty jo alustava tuomio ja tuonelan molemmat ”osastot” toimisivat tavallaan odotushuoneina viimeisen tuomion j\u00e4lkeisille taivaalle ja helvetille. Jotkut ovat jatkaneet t\u00e4t\u00e4 tulkintaa niin, ett\u00e4 Jeesuksen kertomus Lasaruksesta ja rikkaasta miehest\u00e4 koski viel\u00e4 vanhan liiton aikaa. Noustessaan yl\u00f6s ja erityisesti astuessaan taivaaseen, Jeesus olisi ottanut Aabrahamin helman ja siirt\u00e4nyt sen taivaaseen. Toisin sanoen t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen kannattajat ajattelevat, ett\u00e4 uskovat menev\u00e4t kuoltuaan heti taivaaseen.<\/p>\n
Sitten l\u00f6ytyy niit\u00e4kin, jotka eiv\u00e4t ota selke\u00e4\u00e4 kantaa asiaan, eiv\u00e4tk\u00e4 pyri spekuloimaan asialla. Ihminen saattaa olla tietoisessa tilassa kuoltuaan tai sitten ei. Jaottelu uskoviin ja uskosta osattomiin saattaa tapahtua jo kuoleman j\u00e4lkeen ennen viimeist\u00e4 tuomiota tai sitten ei.<\/p>\n
Joka tapauksessa n\u00e4emme, ett\u00e4 suora vertailu katolisen kiirastuliopin ja protestanttisen v\u00e4litilaopin v\u00e4lill\u00e4 on vaikeaa. Ensin pit\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mit\u00e4 vertaillaan. Ennen siihen menemist\u00e4, tutustumme kuitenkin hieman Raamatun opetukseen aiheesta ja n\u00e4iden oppien historiaan.<\/p>\n
1.2. Raamattu<\/i><\/p>\n
Raamatussa puhutaan varsin v\u00e4h\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen. Erityisesti Vanhan testamentin puolella maininnat ovat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4. Kuolleen sanottiin menev\u00e4n esi-isien luo (esim. 1. Moos. 25:8). T\u00e4st\u00e4 ei voi vet\u00e4\u00e4 kovinkaan pitk\u00e4lle menevi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Sanonta saattoi viitata siihen, ett\u00e4 kuolleet haudattiin yleens\u00e4 sukuhautaan, jolloin kuollut fyysisesti oli esi-isiens\u00e4 ruumiiden luona. Toisaalta se voi my\u00f6s viitata kuolemanj\u00e4lkeiseen tilaan, jossa ollaan tietoisia.<\/p>\n
Ongelmallisen t\u00e4st\u00e4 n\u00e4kemyksest\u00e4 tekee kuitenkin se, ett\u00e4 se ei jaa v\u00e4litilaa uskon asenteen mukaan, vaan kaikki kuolleet joutuvat samaan paikkaan. Toisaalta sen ei tarvitse olla ongelma, koska v\u00e4litilan ei tarvitsekaan olla viel\u00e4 paikka, jossa ihmisi\u00e4 palkitaan tai rangaistaan. Sen aika on vasta viimeisen tuomion j\u00e4lkeen. N\u00e4in ollen v\u00e4litila olisi viimeisen tuomion odotustila.<\/p>\n
Kerran Vanhan testamentin aikaan manattiin kuollut eloon (1. Sam. 28:3-25). T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n tapaus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kerro kuolleiden tilasta, sill\u00e4 kertomuksesta ei selvi\u00e4, onko kyseess\u00e4 oikeasti Samuel vaiko t\u00e4t\u00e4 j\u00e4ljittelev\u00e4 henki.<\/p>\n
Joitakin melko ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 viittauksia on siihen, ett\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen oltaisiin tietoisessa tilassa ruumiin ulkopuolella. T\u00e4llaisia ovat muun muassa Job 19:26, jossa Job sanoo n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 Jumalan, kun liha on riistetty h\u00e4nen ylt\u00e4\u00e4n. Toinen kohta voisi olla 2. Sam. 12:23, jossa Daavid odottaa p\u00e4\u00e4sev\u00e4ns\u00e4 kuoltuaan kuolleen poikansa luokse. T\u00e4llaisesta toivosta ei olisi mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4, jos ajattelisi kuoleman olevan vain tyhjiin raukeamista.<\/p>\n
Uuden testamentin puolella kuva jo hieman selkeytyy, mutta ei kovin paljoa. Jeesus kehottaa olemaan pelk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t voi tappaa sielua (Matt. 10:28). Toisaalta t\u00e4st\u00e4 voi vet\u00e4\u00e4 my\u00f6s johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ett\u00e4 sielun voi tappaa. H\u00e4n my\u00f6s kertoo kertomuksen Lasaruksesta ja rikkaasta miehest\u00e4 tuonelassa (Luuk. 16:19-31), jotka olivat kuolemansa j\u00e4lkeen tietoisessa tilassa. Paavali kertoi haluavansa l\u00e4hte\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 (maailmasta), jotta voisi olla Kristuksen kanssa (Fil. 1:23).<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 ja monet muut antavat jonkinlaisen kuvan, mutta eiv\u00e4t kuitenkaan mit\u00e4\u00e4n varmaa. Jeesuksen Lasarus ja rikas mies -kertomus on vertaus, jonka varsinainen opetus on osoittaa Jeesuksen kielt\u00e4vien ep\u00e4usko, ei kertoa yksityiskohtia kuoleman j\u00e4lkeisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Muut kohdat eiv\u00e4t kerro kovinkaan paljoa kuolemanj\u00e4lkeisest\u00e4 tilasta.<\/p>\n
Raamatun pohjalta voidaan kuitenkin todeta, ett\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen ennen viimeist\u00e4 tuomiota on jotakin.<\/p>\n
1.3. V\u00e4litilaoppien historiaa<\/i><\/p>\n
Alkuseurakunnassa ei viel\u00e4 ollut kovinkaan suurta kiinnostusta v\u00e4litilaopin pohtimiseen. Huomion t\u00e4lt\u00e4 vei Jeesuksen toisen tulemisen odotus, jonka katsottiin olevan aivan l\u00e4hell\u00e4. Vasta my\u00f6hemm\u00e4t sukupolvet alkoivat kiinnostua kuolleiden tilasta. T\u00e4m\u00e4n syyn\u00e4 oli se, ett\u00e4 Jeesus ei palannutkaan parin ensimm\u00e4isen kristillisen sukupolven aikana. Varhaisimpia tiedossamme olevia v\u00e4litilaoppia k\u00e4sittelevi\u00e4 kristillisi\u00e4 kirjoituksia on Pyh\u00e4n Perpertuan ja pyh\u00e4n Felicitan sek\u00e4 heid\u00e4n kumppaniensa k\u00e4rsimys<\/i> -niminen kirja, joka on 200-luvun alusta. Samassa kirjoituksessa on my\u00f6s ensimm\u00e4iset viitteet katolisten omaksumaan kiirastulioppiin.<\/p>\n
Samoilta ajoilta ovat my\u00f6s Klemens Aleksandrialaisen ja Origeneen kirjoitukset, joissa he esitt\u00e4v\u00e4t ajatuksen tuonelasta, jossa kuolleilla oli viel\u00e4 mahdollisuus suorittaa katumusharjoituksia ja puhdistua n\u00e4in tulen kautta. Varsinainen kiirastulioppi muotoiltiin ilmeisesti vasta 500-luvulla. Ja lopullisen muotonsa oppi sai kolmessa katolisen kirkon konsiilissa (Lyonin toinen konsiili, 1274; Florencen konsiili, 1438\u20131445; Trenton konsiili, 1545\u201363).<\/p>\n
Uskonpuhdistuksen my\u00f6t\u00e4 kiirastulioppi sai kritiikki\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 uudet protestanttiset kirkot hyv\u00e4ksyneet sit\u00e4. Erityisesti kiirastulioppia kritisoitiin kahdesta syyst\u00e4. Ensinn\u00e4kin sill\u00e4 ei n\u00e4hty olevan raamatullista perustaa. Toiseksi se oli ristiriidassa protestanttisen vanhurskauttamisk\u00e4sityksen kanssa. Sola fide<\/i> -periaatteen mukaisesti uskottiin, ett\u00e4 Jeesuksen uhri yksin\u00e4\u00e4n on riitt\u00e4v\u00e4 sovittamaan kaikki syntimme. Siksi ajatus kiirastulesta, jossa uskova voisi viel\u00e4 tehd\u00e4 parannusta ja pyhitty\u00e4, n\u00e4htiin omavanhurskauden edist\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
1.4. Vertailu<\/i><\/p>\n
Katolisen kiirastuliopin ja protestanttien v\u00e4litilaoppien vertailu on ehk\u00e4 hyv\u00e4 keskitt\u00e4\u00e4 asioihin, joista protestantit ovat suunnilleen samaa mielt\u00e4. Ensisijaisesti t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa vertailua sen v\u00e4lill\u00e4, ett\u00e4 katoliset uskovat kiirastuleen ja protestantit eiv\u00e4t. N\u00e4in tehty vertailu saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi, joten lienee syyt\u00e4 hieman yksityiskohtaistaa vertailua ja pohtia my\u00f6s oppien taustalla olevia vaikuttimia ja perusteita.<\/p>\n
1.4.1. Pelastus<\/p>\n
Sek\u00e4 katolisilla ett\u00e4 protestanteilla kysymys v\u00e4litilasta ja erityisesti kiirastulesta kulminoituu pelastusk\u00e4sitykseen. Miten ihminen saa syntins\u00e4 anteeksi ja miss\u00e4 laajuudessa? Protestanttisuuteen liittyy kiinte\u00e4sti ajatus pelastuksesta yksin uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Vaikka t\u00e4ss\u00e4kin on jonkin verran hajaannusta ja mielipide-erot koskevat ehk\u00e4 enimm\u00e4kseen k\u00e4sityksi\u00e4 siit\u00e4, miten usko saadaan ja mit\u00e4 se vaikuttaa meiss\u00e4 ja mit\u00e4 uskoon tulemisen j\u00e4lkeen pit\u00e4isi toimia, p\u00e4\u00e4osin ajatellaan, ett\u00e4 Jeesuksen sovitusty\u00f6 yksin riitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ydellisesti pelastamaan meid\u00e4t.<\/p>\n
Katolisilla taas kysymys jakautuu kahtia. Toisaalta Jeesuksen sovitusty\u00f6ss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n koko pelastuksen perustus. Ilman sit\u00e4 ei kukaan voi pelastua. Katolisen kirkon mukaan ihminen my\u00f6s pelastuu yksin uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Ongelma protestanttien kannalta tulee siin\u00e4, ett\u00e4 usko Jeesukseen sovittaa meid\u00e4n iankaikkisen rangaistuksen, mutta ei synnist\u00e4 tulevia ajallisia rangaistuksia. T\u00e4t\u00e4 voisi verrata vaikka sill\u00e4, ett\u00e4 rikollinen joutuu k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n oikeudessa saamansa vankeusrangaistuksen, vaikka tulisikin uskoon.<\/p>\n
Kiirastulioppi liittyy juuri syntien ajallisten seurausten k\u00e4sittelyyn. T\u00e4t\u00e4 perustellaan Uuden testamentin pyhitt\u00e4ytymisk\u00e4skyill\u00e4. Uskovan tulee kilvoitella ja pyrki\u00e4 pyhitykseen. Samoin Uudessa testamentissa sanotaan, ett\u00e4 ilman pyhityst\u00e4 kukaan ei voi n\u00e4hd\u00e4 Jumalaa (Hepr. 12:14). Niinp\u00e4 kiirastulioppi vastaa kysymykseen, mit\u00e4 sitten jos joku uskova ei olekaan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana p\u00e4\u00e4ssyt kilvoittelussaan siihen, ett\u00e4 olisi tullut t\u00e4ysin pyhitetyksi. Keskener\u00e4iseksi j\u00e4\u00e4nyt pyhitys suoritetaan loppuun kiirastulessa.<\/p>\n
Protestanttinen pyhitysoppi, vaikka onkin paikoin hyvinkin sekalainen riippuen eri kirkkokunnista, n\u00e4kee pyhityksen Jumalan ty\u00f6n\u00e4. Vaikka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 Uudessa testamentissa annetaan uskovalle ainakin osittainen vastuu pyhitt\u00e4ytymisest\u00e4, on varsinainen pyhitys kuitenkin Jumalan aikaansaamaa. N\u00e4in protestanttisuudessa ei siis tarvita erityist\u00e4 kiirastulioppia, jossa pyhittyminen suoritettaisiin loppuun. Uskotaan, ett\u00e4 Jumala on kykenev\u00e4 pyhitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uskovan ja n\u00e4in suorittamaan alkamansa pelastusty\u00f6n loppuun kunkin uskovan kohdalla.<\/p>\n
1.4.2. Yhteisi\u00e4 piirteit\u00e4<\/p>\n
Sek\u00e4 katolisella kiirastuliopilla ett\u00e4 useimmilla protestanttisilla v\u00e4litilaopeilla on yhteist\u00e4 se, ett\u00e4 kummassakin uskovat ovat kuolemansa j\u00e4lkeen tietoisessa tilassa. My\u00f6s suoraan taivaaseen p\u00e4\u00e4seminen ennen viimeist\u00e4 tuomiota on yhteist\u00e4 katolisella k\u00e4sityksell\u00e4 ja ainakin joillakin protestanttisilla k\u00e4sityksill\u00e4. Tietenkin erona t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa on se, ett\u00e4 katolisilla enemmist\u00f6, ellei kaikki, uskovista joutuu k\u00e4ym\u00e4\u00e4n siin\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 kiirastulessa.<\/p>\n
Yhteist\u00e4 katolisella k\u00e4sityksell\u00e4 ja ainakin osalla protestanttisia k\u00e4sityksi\u00e4 on my\u00f6s melko kirjaimellinen tulkintatapa, vaikka se johtaa my\u00f6s eroihin itse opeissa. Katoliset lukevat kirjaimellisesti muun muassa jo mainitun kohdan pyhityksen ehdottomuudesta, jotta voi n\u00e4hd\u00e4 Jumalan ja my\u00f6s Paavalin mainitseman uskovien koettelun, jossa kaikki v\u00e4\u00e4r\u00e4 ja turha palaa (1. Kor. 3:15), joka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n suorana viittauksena kiirastuleen.<\/p>\n
Joissakin protestanttisissa k\u00e4sityksiss\u00e4 taas esimerkiksi jo mainittu Jeesuksen kertomus Lasaruksesta ja rikkaasta miehest\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kirjaimellisena kuvauksena kuolemanj\u00e4lkeisest\u00e4 tilasta.<\/p>\n
<\/p>\n
2. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/b><\/p>\n
Katolisen kiirastuliopin ja protestanttisen v\u00e4litilaopin vertailu ei ole niin helppoa kuin ensi alkuun luulisi. Erityisesti protestanttisten k\u00e4sitysten moninaisuus aiheuttaa ongelmia. Vaikeuksia lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s katolisuuden ja protestanttisuuden vuosisatainen muuri. Kummallakin puolella on vahvoja ennakkoluuloja, jotka est\u00e4v\u00e4t erilaisten k\u00e4sitysten objektiivista tarkastelua. Toisaalta kummallakin puolella olevien k\u00e4sitysten taustalla on sek\u00e4 hyvi\u00e4 ett\u00e4 huonoja perusteita. Oppeja perustellaan loogisesti Raamatulla, mutta my\u00f6s perinteell\u00e4 ja muilla Raamatun ulkopuolisilla l\u00e4hteill\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 protestantit eiv\u00e4t ole sen parempia.<\/p>\n
Erot katolisten ja protestanttien k\u00e4sitysten v\u00e4lill\u00e4 ovat kuitenkin suuret yhteisist\u00e4 piirteist\u00e4 huolimatta. En kuitenkaan l\u00e4htisi suoralta k\u00e4delt\u00e4 tuomitsemaan katolista kiirastulioppia v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi sen enemp\u00e4\u00e4 kuin pit\u00e4isin automaattisesti jotakin protestanttista n\u00e4kemyst\u00e4 ainoana oikeana.<\/p>\n
Kuten jo olen maininnut, kertoo Raamattu todella v\u00e4h\u00e4n mit\u00e4\u00e4n selke\u00e4\u00e4 ihmisten kuolemanj\u00e4lkeisest\u00e4 tilasta. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta niin katolinen kuin protestanttiset n\u00e4k\u00f6kulmat ovat melko pitk\u00e4lle samalla linjalla spekuloimassa siit\u00e4, mit\u00e4 kuoleman rajan takana on.<\/p>\n
Sek\u00e4 katoliselta ett\u00e4 protestanttiselta kannalta katsoen voi kuitenkin sanoa, ett\u00e4 varmimmalla pohjalla on, kun uskoo Jeesukseen t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ilman sit\u00e4 ei varmastikaan kukaan voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 Jumalan luo.<\/p>\n
<\/p>\n
3. L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n
Erickson, Millard J.<\/p>\n
2006 Christian Theology. Grand Rapids, Michigan: Baker Academic.<\/p>\n
McGrath, Alister E.<\/p>\n
1996 Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\n
http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Intermediate_state 19.10.2010.<\/p>\n
http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Purgatory 19.10.2010.<\/p>\n
http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Soul_sleep 19.10.2010.<\/p>\n
http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Annihilationism 19.10.2010.<\/p>\n
http:\/\/www.adventtikirkko.fi\/opetus\/viimtapa.html 1.11.2010.<\/p>\n
http:\/\/hyviauutisia.net\/pelastuminen\/viimeiset-asiat\/ 19.10.2010.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Sek\u00e4 katoliselta ett\u00e4 protestanttiselta kannalta katsoen voi kuitenkin sanoa, ett\u00e4 varmimmalla pohjalla on, kun uskoo Jeesukseen t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ilman sit\u00e4 ei varmastikaan kukaan voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 Jumalan luo.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[5,2],"tags":[23,25,22],"class_list":["post-29","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-teologia","category-tutkimus","tag-armo","tag-katolisuus","tag-pelastus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-t","jetpack-related-posts":[{"id":420,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=420","url_meta":{"origin":29,"position":0},"title":"Rukoile, mutta \u00e4l\u00e4 her\u00e4tyst\u00e4","author":"welzu","date":"2.7.2019","format":false,"excerpt":"Rukoillaan n\u00e4k\u00f6kyky\u00e4 itsellemme ja koko seurakunnalle. Rukoillaan my\u00f6s uusia sadonkorjaajia ja uutta intoa. Ja l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n yhdess\u00e4, kuten Jeesus on meid\u00e4t kutsunut.","rel":"","context":"Kategoriassa "Opetus"","block_context":{"text":"Opetus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=68"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/adult-audience-black-and-white-1666816.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/adult-audience-black-and-white-1666816.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/adult-audience-black-and-white-1666816.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/adult-audience-black-and-white-1666816.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/adult-audience-black-and-white-1666816.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":523,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=523","url_meta":{"origin":29,"position":1},"title":"Wesleyn nelitahokas 4\/4: Kokemus","author":"welzu","date":"28.9.2020","format":false,"excerpt":"John Wesley on jossakin yhteydess\u00e4 sanonut niin, ett\u00e4 ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n muuta uskontoa kuin sosiaalinen uskonto. H\u00e4n ei t\u00e4ll\u00e4 tarkoittanut mit\u00e4\u00e4n kommunistista tai humanistista manifestia, vaan h\u00e4n halusi korostaa kristillisen uskon kokemuksellisuutta. Sit\u00e4, ett\u00e4 uskomme on yhteytt\u00e4 Jumalaan ja l\u00e4himm\u00e4isiin. Syksyn aikana olemme tutustuneet Welseyn nelitahokkaaksi kutsuttuun teologian ty\u00f6kaluun.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Metodismi"","block_context":{"text":"Metodismi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=71"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-roman-odintsov-4555536.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-roman-odintsov-4555536.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-roman-odintsov-4555536.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-roman-odintsov-4555536.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-roman-odintsov-4555536.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":159,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=159","url_meta":{"origin":29,"position":2},"title":"Oluenpanijan menestys ihmisten parhaaksi","author":"welzu","date":"21.2.2016","format":false,"excerpt":"Luulisi, ett\u00e4 Guinness olisi kokenut ammattinsa oluenpanijana ristiriitaisena kristilliselle vakaumukselleen. N\u00e4in ei kuitenkaan ollut. Tuohon aikaan moni muukin oli ryhtynyt oluenpanijaksi pyrkimyksen\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4\u00e4 alkoholismia.","rel":"","context":"Kategoriassa "Henkil\u00f6t"","block_context":{"text":"Henkil\u00f6t","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=97"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":389,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=389","url_meta":{"origin":29,"position":3},"title":"P\u00e4iv\u00e4 Jeesuksen el\u00e4m\u00e4\u00e4","author":"welzu","date":"24.4.2019","format":false,"excerpt":"Jeesuksen rukoushetki p\u00e4\u00e4ttyy \u00e4kisti, kun opetuslapset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t h\u00e4net. He v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t v\u00e4kijoukkojen paineen, mutta Jeesus sivuuttaa sen ja on tietoinen kutsumuksestaan. H\u00e4nen olisi helppo j\u00e4\u00e4d\u00e4 vaikka loppui\u00e4kseen Kapernaumiin parantajaksi, mutta se ei veisi h\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 eteenp\u00e4in. H\u00e4nen tuli kiert\u00e4\u00e4 ja opettaa muuallakin. T\u00e4ss\u00e4 on juuri rukoushetkien kautta saatua n\u00e4k\u00f6kyky\u00e4 t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksest\u00e4 ja\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/alone-architecture-buildings-220444.jpg?fit=1200%2C801&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/alone-architecture-buildings-220444.jpg?fit=1200%2C801&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/alone-architecture-buildings-220444.jpg?fit=1200%2C801&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/alone-architecture-buildings-220444.jpg?fit=1200%2C801&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/alone-architecture-buildings-220444.jpg?fit=1200%2C801&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":8,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=8","url_meta":{"origin":29,"position":4},"title":"144 000 – Keit\u00e4 he ovat, mit\u00e4 he tahtovat?","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Ilmestyskirja on todenn\u00e4k\u00f6isesti kaikkein eniten mielenkiintoa her\u00e4tt\u00e4nyt Raamatun kirja. Siit\u00e4 on luultavasti kirjoitettu enemm\u00e4n kuin muista Raamatun kirjoista. Eik\u00e4 se ole mik\u00e4\u00e4n ihmek\u00e4\u00e4n. Ilmestyskirjaa on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, se tuntuu olevan aina ajankohtainen ja i\u00e4t\u00f6n. T\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sittelen vain pienen pient\u00e4 osaa tuosta kirjasta. Ilmestyskirjan 7:4-8:ssa ja 14:1-5:ss\u00e4 kerrotaan 144 000 sinetill\u00e4\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/144000-e1433339950689.jpg?fit=1039%2C434&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/144000-e1433339950689.jpg?fit=1039%2C434&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/144000-e1433339950689.jpg?fit=1039%2C434&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/144000-e1433339950689.jpg?fit=1039%2C434&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":441,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=441","url_meta":{"origin":29,"position":5},"title":"Tuhlaajapojat","author":"welzu","date":"9.12.2019","format":false,"excerpt":"Kertomus is\u00e4st\u00e4, jolla oli kaksi poikaa, on kaunis kuva Jumalan rakkaudesta. Se on mahtava lupaus Jumalan armosta. Mutta se on my\u00f6s suuri haaste meille el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme Kristuksen opetuslapsina.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/alcoholic-beer-cars-city-576494.jpg?fit=1200%2C799&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/alcoholic-beer-cars-city-576494.jpg?fit=1200%2C799&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/alcoholic-beer-cars-city-576494.jpg?fit=1200%2C799&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/alcoholic-beer-cars-city-576494.jpg?fit=1200%2C799&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/alcoholic-beer-cars-city-576494.jpg?fit=1200%2C799&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/29","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=29"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/29\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":30,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/29\/revisions\/30"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=29"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=29"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=29"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}