Markuksen evankeliumi on lyhin evankeliumi. Se on my\u00f6s toiminnant\u00e4yteisin evankeliumi. Jotkut kuvailevat Markusta Jeesuksen k\u00e4rsimyshistoriaksi, jolla on pitk\u00e4 esipuhe. Ajatus melko ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, kun katsoo evankeliumin rakennetta. Ensimm\u00e4iset kahdeksa lukua her\u00e4tet\u00e4\u00e4n kysymyst\u00e4 siit\u00e4, kuka Jeesus on. Loput kahdeksan lukua k\u00e4sittelev\u00e4t Jeesuksen matkaa Jerusalemiin ja siell\u00e4 tapahtuvaa tuomitsemista ja ristiinnaulitsemista.<\/p>\n
Markus alkaa ja loppuu yht\u00e4kkisesti ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4sti. Sis\u00e4lt\u00f6 on yht\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja yht\u00e4kkist\u00e4. Evankeliumia leimaa sana \u201dheti\u201d. Siirryt\u00e4\u00e4n paikasta toiseen ja tapahtumasta toiseen. \u00c4kkin\u00e4iset tapahtumat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ihmetyst\u00e4 niiden seuraajissa. Kaiken kaikkiaan Markuksen evankeliumi on eritt\u00e4in taitavasti laadittu j\u00e4nnityskertomus, joka haastaa lukijaa ottamaan kantaa kysymykseen, kuka Jeesus on.<\/p>\n
Evankeliumi alkaa yksinkertaisella jakeella, jossa menn\u00e4\u00e4n suoraan asiaan:<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 kerrotaan hyv\u00e4 sanoma eli evankeliumi Jeesuksesta, joka on Kristus, Jumalan Poika.<\/em> Markus 1:1<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 jae esittelee kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n ja kertoo my\u00f6s kirjan tarkoituksen. Markus haluaa kertoa meille hyv\u00e4n sanoman Jeesuksesta Kristuksesta, Jumalan Pojasta. Avain evankeliumin ymm\u00e4rt\u00e4miseen nousee n\u00e4ist\u00e4 esittelysanoista.<\/p>\n Vaikka t\u00e4m\u00e4 esittelyjae on yksinkertainen, se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon asiaa. K\u00e4sittelemme t\u00e4ss\u00e4 kolme jakeen erityist\u00e4 termi\u00e4, jotka my\u00f6s valaisevat koko evankeliumin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4.<\/p>\n Kristus<\/b><\/p>\n Markus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Jeesuksesta nimityst\u00e4 Kristus vain t\u00e4ss\u00e4 jakeessa. Se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen kysymyksen, sill\u00e4 evankeliumissa viitataan Jeesukseen sanan heprealaisella muodolla, Messias, kuusi kertaa. Ensimm\u00e4inen kerta tapahtuu evankeliumin k\u00e4\u00e4nnekohdassa, luvussa kahdeksan, kun Pietari tunnustaa Jeesuksen ensi kertaa Messiaaksi.<\/p>\n Ei ole oikein mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4, miksi Markus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 jakeessa kreikkalaista muotoa Kristus. Etenkin, kun Markuksen pakanalukijoille Messias ja Kristus olivat tuntemattomia termej\u00e4, eik\u00e4 sanan k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen selvenn\u00e4 asiaa mitenk\u00e4\u00e4n. Messias oli nimenomaan juutalainen k\u00e4site.<\/p>\n Sek\u00e4 Kristus ett\u00e4 Messias tarkoittaa voideltua ja se viittaa Vanhan testamentin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n voidella kuningas virkaansa. Messiaalla oli poliittinen lataus ja ensimm\u00e4isen vuosisadan aikaan juutalaisilla oli vahva messiasodotus. Jumala oli luvannut palauttaa Daavidin valtakunnan ja vapauttaa kansansa muiden ikeest\u00e4. T\u00e4m\u00e4n saisi aikaan Messias, Daavidin poika.<\/p>\n Viittaus Messiaaseen on siis nimenomaan silm\u00e4nisku juutalaisille, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 h\u00e4mmennyst\u00e4 sanan k\u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kreikkalaiseen muotoon. Markus tuskin kuitenkaan on tehnyt n\u00e4in ilman syyt\u00e4. Syyn l\u00f6yt\u00e4miseksi, meid\u00e4n tulee tarkastella toista t\u00e4rke\u00e4\u00e4 termi\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 aloitusjakeessa.<\/p>\n Jumalan Poika<\/b><\/p>\n Jumalan poika oli my\u00f6s tuttu termi juutalaisille. Vanhassa testamentissa sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Jumalalle uskollisista ihmisist\u00e4 ja enkeleist\u00e4. Laajimmillaan sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tarkoittamaan Israelin kansaa tai koko ihmiskuntaa. Niill\u00e4 viitataan siihen, ett\u00e4 Jumalan luomina olemme suhteessa h\u00e4neen kuten lapsi is\u00e4\u00e4ns\u00e4. Yleens\u00e4 termi on siis Vanhassa testamentissa monikossa. Vain harvoin juutalaisilla termi viittasi erityisesti Messiaaseen.<\/p>\n Uuden testamentinkin puolella Jumalan lapseus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yleisen\u00e4, h\u00e4neen uskovia koskevana asiana. Jeesus puhuu t\u00e4h\u00e4n viitaten Jumalasta is\u00e4n\u00e4 ja h\u00e4n opettaa meit\u00e4 rukoilemaan sanoin \u201dIs\u00e4 meid\u00e4n\u201d. Paavali kuvaa Pyh\u00e4n Hengen uudestisynnytt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta niin, ett\u00e4 muutumme Jumalan lapsiksi ja voimme n\u00e4in huutaa: \u201dAbba! Is\u00e4!\u201d<\/p>\n N\u00e4iden pohjalta voimme todeta, ett\u00e4 Jumalan Poika viittaa asemaan. Jeesuksen kohdalla n\u00e4emme suuremman merkityksen, mik\u00e4 nousee esimerkiksi Jeesuksen kastehetken tapahtumista. Taivas repe\u00e4\u00e4 auki ja \u00e4\u00e4ni sanoo: \u201dSin\u00e4 olet rakas Poikani. Sinuun olen mieltynyt<\/em>.\u201d Jeesus ei ole Jumalan Poika vain, koska olisi ihmiskuntaan kuuluva tai israelilainen. H\u00e4n ei ole Jumalan Poika senk\u00e4\u00e4n vuoksi, ett\u00e4 h\u00e4n uskoo Jumalaan.<\/p>\n Sen sijaan Jumalan Poika viittaa aivan erityiseen suhteeseen Jeesuksen ja Is\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Jeesus on enemm\u00e4n kuin vain ihminen tai uskova. H\u00e4n todella on Jumalan Poika. Markuksen evankeliumissa ei kovin paljoa k\u00e4sitell\u00e4 Jeesuksen jumaluutta. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4himm\u00e4ksi sit\u00e4.<\/p>\n Jumalan Poika -termill\u00e4 oli toinenkin erityinen merkitys evankeliumin lukijoille. Rooman keisaripalvonta alkoi kehitty\u00e4 Julius Caesarista, joka kuolemansa j\u00e4lkeen julistettiin jumalalliseksi. H\u00e4nen seuraajansa ja adoptiopoikansa Augustus sai t\u00e4m\u00e4n johdosta nimen \u201dJumalan poika\u201d.<\/p>\n Tuosta alkaen Jumalan poika oli yksi Rooman keisarin arvonimist\u00e4 ja se kirjoitettiin muun muassa kolikoihin. T\u00e4m\u00e4 saattaa tuoda mieliin evankeliumien kertoman tapauksen, jossa h\u00e4nelt\u00e4 tultiin kysym\u00e4\u00e4n, onko oikein maksaa veroa keisarille. Vastaukseksihan Jeesus n\u00e4ytti kolikkoa, jossa oli keisarin kuva, ja my\u00f6s teksti \u201dJumalan Poika\u201d.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 tulemme my\u00f6s j\u00e4lleen Kristus-nimen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Miksi Markus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 alussa kreikankielist\u00e4 termi\u00e4, eik\u00e4 luontevampaa hepreankielist\u00e4? Kuten jo mainittiin, messiasajatteluun liittyi poliittinen lataus. Messiaan odotettiin olevan nimenomaan poliittinen vapahtaja.<\/p>\n Kristus-sanan k\u00e4ytt\u00f6 kreikankielisen\u00e4 korostaa t\u00e4t\u00e4 ja rinnastaa Jumalan Poika -nimityksen kanssa sit\u00e4, ett\u00e4 Markus on esittelem\u00e4ss\u00e4 Jeesuksen todellisena keisarina, kuninkaiden kuninkaana. T\u00e4t\u00e4 korostaa viel\u00e4 sekin, ett\u00e4 vain joitain jakeita my\u00f6hemmin Markus kertoo Jeesuksen ensimm\u00e4isen julistuksen sis\u00e4ll\u00f6n olevan Jumalan valtakunnan tuleminen.<\/p>\n Sanoma on vaikuttava. Maailmaan on tullut Kristus, Jumalan Poika, joka on todellinen hallitsija ja t\u00e4ss\u00e4 on h\u00e4nen kertomuksensa. Mutta ei t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 kaikki, sill\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 on kolmas erityinen termi Markuksen aloitusjakeessa.<\/p>\n Evankeliumi<\/b><\/p>\n Evankeliumi ei t\u00e4ss\u00e4 viittaa kirjaan tai kirjallisuuslajiin, vaan sanomaan. Aivan samaan tapaan kuin esimerkiksi Paavali kertoi julistavansa evankeliumin sanomaa. Evankeliumi on sanoma siit\u00e4, kuka Jeesus on, mit\u00e4 h\u00e4n on tehnyt ja mit\u00e4 se merkitsee.<\/p>\n Mutta evankeliumikin on termi, jonka Markuksen pakanalukijat tunsivat. Sit\u00e4 k\u00e4ytettiin, kun ilmoitettiin keisarin syntym\u00e4st\u00e4. Esimerkiksi ilmoitusta Augustuksen syntym\u00e4st\u00e4 nimitettiin evankeliumiksi, hyv\u00e4ksi sanomaksi. Eik\u00e4 varmaankaan h\u00e4mm\u00e4styt\u00e4, ett\u00e4 yksi keisari Augustuksen arvonimist\u00e4 oli pelastaja.<\/p>\n Evankeliumi Kristuksesta, Jumalan Pojasta tuntuu olevan suora viittaus Augustukseen, jonka aikana Jeesus syntyi. Ja Jeesuksen nimih\u00e4n suomennettuna tarkoittaa my\u00f6s Pelastajaa. Markus siis asettaa heti evankeliuminsa alussa vastakkain maailman mahtavimman hallitsijan, Augustuksen, ja maailman luojan, kuningasten kuninkaan, Jeesuksen. Kyse ei kuitenkaan ole kaksintaistelusta, vaan Markus tahtoo ilmoittaa ilmiselv\u00e4n tosiasian: Rooman keisari ei ole todellinen keisari, vaan ainoa oikea hallitsija on tullut ja h\u00e4n on Jeesus.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 korostaa sekin, ett\u00e4 klassisessa kreikassa evankeliumi-sana oli usein monikossa ja aina ilman m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 artikkelia. Kyse oli siis yleens\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 sanomasta muiden rinnalla. Uudessa testamentissa evankeliumi on kuitenkin aina m\u00e4\u00e4r\u00e4isess\u00e4 muodossa. Evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta on se ainoa oikea hyv\u00e4 sanoma!<\/p>\n Toki evankeliumi-sanalla on muitakin merkityksi\u00e4, mitk\u00e4 keskittyv\u00e4t Jeesuksen sovitusty\u00f6h\u00f6n. Eik\u00e4 kyse ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n politiikasta. Markuksen evankeliumin ensimm\u00e4isell\u00e4 jakeella on sanoma meid\u00e4n jokaisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n Eli mit\u00e4 sitten?<\/b><\/p>\n Markus osoittaa vaikuttavalla tavalla, miten Jeesus ja h\u00e4nen evankeliuminsa oli historian k\u00e4\u00e4nnekohta. Kaikki oli toisin, kun Jeesus tuli maailmaan. H\u00e4ness\u00e4 Jumala astui ihmisen\u00e4 maan kamaralle. H\u00e4ness\u00e4 Jumalan valtakunta alkoi murtautua maailmaan ja syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hallitukset ja vallat. H\u00e4ness\u00e4 hyv\u00e4 sanoma, ilosanoma, tarjotaan jokaiselle ihmiselle ja koko luomakunnalle.<\/p>\n Paavali kuvaa evankeliumia muun muassa n\u00e4in:<\/p>\n H\u00e4n on meid\u00e4t pelastanut ja kutsunut pyh\u00e4ll\u00e4 kutsullaan, ei meid\u00e4n tekojemme perusteella vaan oman p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 ja armonsa mukaisesti, jonka h\u00e4n jo ennen aikojen alkua soi meille antamalla meille Kristuksen Jeesuksen ja joka nyt on tullut julki, kun meid\u00e4n Vapahtajamme, Kristus Jeesus, on ilmestynyt. H\u00e4n on kukistanut kuoleman ja tuonut valoon el\u00e4m\u00e4n ja katoamattomuuden l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 maailmaan evankeliumin.<\/i> 2. Tim. 1:9\u201310<\/p>\n ja<\/p>\n H\u00e4n on ilmaissut meille tahtonsa salaisuuden, sen Kristusta koskevan suunnitelman, jonka h\u00e4n oli n\u00e4hnyt hyv\u00e4ksi tehd\u00e4 ja joka oli m\u00e4\u00e4r\u00e4ajan tullessa toteutuva: h\u00e4n oli yhdist\u00e4v\u00e4 Kristuksessa yhdeksi kaiken, mit\u00e4 on taivaassa ja maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/i> Ef. 1:9\u201310<\/p>\n Evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta on salaisuus, joka paljastettiin, kun h\u00e4n tuli maailmaan. Evankeliumi on sanoma Jumalan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 armosta meit\u00e4 kohtaan ja h\u00e4nen suunnitelmastaan korjata koko t\u00e4m\u00e4 rikki mennyt maailma.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 Markus evankeliumissaan kuvaa. H\u00e4n esittelee Jeesuksen, joka on syntisten yst\u00e4v\u00e4, heikkojen ja hyljeksittyjen turva, sairaiden parantaja. Ja koko evankeliumi huipentuu Jeesuksen t\u00e4ydelliseen uhriin meid\u00e4n kaikkien puolesta, kun, kuten Paavali asian ilmaisee, viel\u00e4 vihasimme h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n Markuksen evankeliumin alkupuoliskon mysteeri ja \u201dkuka t\u00e4m\u00e4 on?\u201d -kysymykset haastavat meit\u00e4 pohtimaan samaa. Evankeliumin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 loppu 16:8 nostaa t\u00e4m\u00e4n haasteen aivan uudelle tasolle. Jos Jeesus kerran on Messias, Jumalan Poika, joka on kaiken t\u00e4m\u00e4n tehnyt sinun puolestasi, mit\u00e4 sin\u00e4 aiot tehd\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Jos Jeesus kerran on Messias, Jumalan Poika, joka on kaiken t\u00e4m\u00e4n tehnyt sinun puolestasi, mit\u00e4 sin\u00e4 aiot tehd\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[3,68],"tags":[17,14,114,50,9],"class_list":["post-250","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-eksegeesi","category-opetus","tag-evankeliumi","tag-jeesus","tag-jumalan-valtakunta","tag-markus","tag-uusi-testamentti"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-42","jetpack-related-posts":[{"id":362,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=362","url_meta":{"origin":250,"position":0},"title":"Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 loppu","author":"welzu","date":"15.11.2018","format":false,"excerpt":"T\u00e4m\u00e4 lopetus toimii haasteena meille. Miten SIN\u00c4 toimit? Miten SIN\u00c4 suhtaudut asiaan?","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/pexels-photo-244994.jpeg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/pexels-photo-244994.jpeg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/pexels-photo-244994.jpeg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/pexels-photo-244994.jpeg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/pexels-photo-244994.jpeg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":53,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=53","url_meta":{"origin":250,"position":1},"title":"Lyhyt johdatus synaptikkojen teologisiin erityispiirteisiin","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"Synoptikkojen, kuten koko Uuden testamentin, teksti on kuin tiivistemehua, josta kaikki heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 tulleet kristityt sukupolvet ovat ammentaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 uutta viint\u00e4.","rel":"","context":"Kategoriassa "Teologia"","block_context":{"text":"Teologia","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=5"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":314,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=314","url_meta":{"origin":250,"position":2},"title":"Hullu profeetta vai evankelistan esikuva?","author":"welzu","date":"24.10.2017","format":false,"excerpt":"Jeesus, joka Pyh\u00e4n Hengen vaikutuksella muuttaa sisimp\u00e4mme, pystyy ainoana tekem\u00e4\u00e4n meist\u00e4 lapsiaan, joilla on halu el\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tahtonsa mukaan k\u00e4skem\u00e4tt\u00e4kin.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Stanzione_Massimo_-_The_Preaching_of_St_John_the_Baptist_in_the_Desert_-_c._1634.jpg?fit=1200%2C658&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":393,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=393","url_meta":{"origin":250,"position":3},"title":"Ensimm\u00e4iset opetuslapset","author":"welzu","date":"30.4.2019","format":false,"excerpt":"Ensimm\u00e4isten opetuslasten kutsu vertautuu my\u00f6s Vanhan testamentin kertomuksiin, miten Jumala kutsui ihmisi\u00e4. Ennen kaikkea h\u00e4n kutsui Aabrahamin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaiken ja l\u00e4htem\u00e4\u00e4n kotimaastaan vieraalle maalle. Ja juuri Aabrahamin saaman lupauksen t\u00e4yttymyksest\u00e4 nyt oli kyse.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Duccio_di_Buoninsegna_036.jpg?fit=1200%2C1126&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Duccio_di_Buoninsegna_036.jpg?fit=1200%2C1126&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Duccio_di_Buoninsegna_036.jpg?fit=1200%2C1126&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Duccio_di_Buoninsegna_036.jpg?fit=1200%2C1126&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Duccio_di_Buoninsegna_036.jpg?fit=1200%2C1126&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":21,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=21","url_meta":{"origin":250,"position":4},"title":"Jeesuksen vangitseminen – Synoptisten kertomusten vertailua","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Evankelistat halusivat tutustuttaa lukijansa Jeesukseen. T\u00e4m\u00e4n he tekiv\u00e4t kirjoittamalla Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n todellisista tapahtumista ja kokoamalla ne erilaisiin ryhmiin aiheen ja sis\u00e4ll\u00f6n mukaan. N\u00e4in saamme kuvan Jeesuksen teoista ja opetuksista.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":600,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=600","url_meta":{"origin":250,"position":5},"title":"Uusi alku","author":"welzu","date":"30.11.2022","format":false,"excerpt":"Mark. 16:9\u201320 Kuten viime kerralla k\u00e4vi ilmi, Markuksen evankeliumi loppuu jakeeseen 8. Tai vaihtoehtoisesti sen alkuper\u00e4inen loppu on jostakin syyst\u00e4 kadonnut. Kysymys Markuksen evankeliumin lopusta on yksi tunnetuimpia Uuden testamentin tekstikriittisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Tekstikritiikki on tutkimuksen ala, joka pyrkii tutkimaan erilaisia k\u00e4sikirjoituksia samasta tekstist\u00e4 ja vertaillen niiss\u00e4 esiintyvi\u00e4 eroja p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n, mik\u00e4\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/4408_0000_web.jpg?fit=1200%2C741&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/4408_0000_web.jpg?fit=1200%2C741&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/4408_0000_web.jpg?fit=1200%2C741&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/4408_0000_web.jpg?fit=1200%2C741&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/4408_0000_web.jpg?fit=1200%2C741&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/250","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=250"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/250\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":251,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/250\/revisions\/251"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=250"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=250"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=250"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}