Martti Lutherin reformaation p\u00e4\u00e4periaatteita kuvataan latinankielisill\u00e4 Sola-lauselmilla. N\u00e4ist\u00e4 kuuluisin on Sola fide eli yksin uskosta. Periaatteita on yhteens\u00e4 viisi: Yksin armosta, yksin kirjoituksista, yksin Kristuksesta, yksin armosta ja kunnia ainoastaan Jumalalle.<\/p>\n
V\u00e4h\u00e4nkin Uutta testamenttia tuntevalle on melko selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lauselmat nousevat p\u00e4\u00e4osin Raamatusta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 reformaation p\u00e4\u00e4periaatteet siis ovat paluuta l\u00e4hteille, uskon ytimeen.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelemme lauselmaa Sola scriptura, yksin kirjoituksista. Sola-lauselma toimii k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmana metodistiseen k\u00e4sitykseen. Emme kuitenkaan k\u00e4sittele yksin metodistista raamattuk\u00e4sityst\u00e4, vaan laajemmin metodistista tapaa tehd\u00e4 teologiaa ja soveltaa Raamatun opetuksia ja uskoa el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
<\/p>\n
Nyky\u00e4\u00e4n on hyvin monia ja erilaisia tapoja suhtautua Raamattuun. Akateemisella tasolla se voidaan n\u00e4hd\u00e4 historiallisena teoksena, myyttikokoelmana, uskonnollisen opin kehityskuvauksena, tavalla tai toisella Jumalan sanana, eri tekstikerrosten ja -l\u00e4hteiden yhteenliittym\u00e4n\u00e4 tai jopa n\u00e4iden kaikkien yhdistelm\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Maallikkotasolla se voidaan n\u00e4hd\u00e4 Jumalan sanana, vanhana satukirjana, Jumalan tarkkaan sanelemana opaskirjana el\u00e4m\u00e4\u00e4n, arvokkaana antiikin teoksena, oppaana kristilliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kristityille Raamattu on uskon ja opin perusteos riippumatta suhtautumistavasta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 erot nousevat siit\u00e4, miten Raamatun inspiraatio, eli Jumalan vaikutus kirjoittamisessa, k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n ja miten sitova se on.<\/p>\n
N\u00e4ihin suhtautumistapoihin liittyy inspiraatio-opin lis\u00e4ksi l\u00e4heisesti my\u00f6s tulkintapa. Pit\u00e4isik\u00f6 Raamattua tulkita kokonaan tai osittain kirjaimellisesti, mit\u00e4 kirjaimellinen tulkinta edes tarkoittaa ja kuka tai miten Raamattua tulkitaan. Kysymykset eiv\u00e4t ole niin yksinkertaisia, milt\u00e4 ne kuulostavat.<\/p>\n
Esimerkiksi nykyaikainen ehdottoman kirjaimellisen tulkinnan edustaja voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 erilaiseen tulkintaan Vanhan testamentin teksteist\u00e4 kuin Paavali. 5. Mooseksen kirjan jae 25:4 antaa ohjeen: \u201d\u00c4lk\u00e4\u00e4 sitoko puivan h\u00e4r\u00e4n suuta.\u201d<\/p>\n
Tiukan kirjaimellisen tulkinnan edustaja toteaa t\u00e4m\u00e4n luettuaan, ett\u00e4 ohje koskee maanviljelyst\u00e4. Uuden testamentin puolella Paavali antaakin jakeelle t\u00e4ysin uuden merkityksen kirjoittaessaan Timoteukselle: \u201dSanotaanhan kirjoituksissa: ”\u00c4l\u00e4 sido puivan h\u00e4r\u00e4n suuta” ja ”Ty\u00f6mies on palkkansa ansainnut”.\u201d 1. Tim. 5:18<\/p>\n
Paavali ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kin jakeen kertovan hengellisen ty\u00f6ntekij\u00e4n oikeudesta palkkaansa. Ero tulkintojen v\u00e4lill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 ja Paavalin antaman esimerkin vuoksi voisi olettaa, ett\u00e4 tiukan kirjaimellisen tulkinnan edustaja jopa hukkaa monia Raamatun opetuksia tulkintamenetelm\u00e4ns\u00e4 vuoksi.<\/p>\n
Yll\u00e4oleva esimerkki ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 kaikista Raamatun teksteist\u00e4 l\u00f6ytyisi t\u00e4llaisia hengellisi\u00e4 merkityksi\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n onkin hyvin selke\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6t sille, miten Raamattua tulisi pyrki\u00e4 tulkitsemaan. S\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan esimerkiksi teksti\u00e4 tulkitaan sen kirjallisuuslajin mukaan ja pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n se merkitys, joka kirjoittajalla itsell\u00e4\u00e4n on ollut mieless\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Metodistikirkon raamattuk\u00e4sitys muotoillaan uskonkappaleissamme. Niiden viidennen kohdan mukaan \u201dPyh\u00e4 Raamattu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaiken, mik\u00e4 on pelastukseen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, niin ettei kenenk\u00e4\u00e4n ihmisen tule vaatia otettavaksi uskonkappaleeksi tai pidett\u00e4v\u00e4ksi pelastukseen vaadittavaksi tai v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi sellaista, mit\u00e4 ei ole Pyh\u00e4ss\u00e4 Raamatussa tai mit\u00e4 ei voida sen perusteella todistaa oikeaksi.\u201d<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ilmaisee lyhyesti useita t\u00e4rkeit\u00e4 asioita. Ensimm\u00e4inen on tietenkin se, ett\u00e4 Raamattu on oppimme perusta eik\u00e4 sit\u00e4 saa korvata mill\u00e4\u00e4n muulla. Toinen on se, ett\u00e4 Raamatun varsinainen teht\u00e4v\u00e4 on v\u00e4litt\u00e4\u00e4 meille tieto siit\u00e4, miten voimme pelastua.<\/p>\n
L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 Raamattu ei ole kirja el\u00e4m\u00e4st\u00e4, maailmankaikkeudesta ja kaikesta, vaan sill\u00e4 on selke\u00e4, hyvin rajattu p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 suhteutuu hyvin metodistisen yhteyden ohjeeseen, jossa meill\u00e4 tulisi olla yhteys ydinasioissa, eli pelastuskysymyksess\u00e4, mutta vapaus toissijaisissa asioissa.<\/p>\n
Aivan samaan tapaan metodistinen perinne j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vapauden tulkita ja lukea Raamattua muilta osin oman k\u00e4sityskyvyn ja omantunnon mukaan. Ehdottoman t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on se, mit\u00e4 Raamattu sanoo pelastuksesta. Muu kuuluu toissijaisiin asioihin, vaikka ovatkin t\u00e4rkeit\u00e4, ja n\u00e4in ne ovat my\u00f6s tulkinnanvaraisia.<\/p>\n
Metodistinen perinne ei siis ota ehdotonta kantaa esimerkiksi yht\u00e4kkisen luomisen ja evoluution v\u00e4lille. Luomiskertomuksessa varsinainen sanoma on se, ett\u00e4 Jumala on luoja, johon my\u00f6s perustuu se, ett\u00e4 h\u00e4n on tehnyt kaikkensa lunastaakseen luomakunnan. Luomistapa ei muuta t\u00e4t\u00e4 pelastukseen liittyv\u00e4\u00e4 seikkaa.<\/p>\n
<\/p>\n
Vuonna 1964 teologi Albert C. Outler k\u00e4ytti ensimm\u00e4isen\u00e4 termi\u00e4 wesleyl\u00e4inen nelitahokas. Kyse oli nelj\u00e4st\u00e4 erilaisesta l\u00e4hteest\u00e4 tai vaiheesta tehd\u00e4 teologisia p\u00e4\u00e4telmi\u00e4. N\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4 l\u00e4hdett\u00e4 ovat Raamattu, traditio, j\u00e4rki ja kokemus.<\/p>\n
John Wesley ei itse k\u00e4ytt\u00e4nyt koskaan kyseist\u00e4 termi\u00e4, vaikka se kulkeekin h\u00e4nen nimell\u00e4\u00e4n. Se perustuu kuitenkin Wesleyn tapaan tehd\u00e4 teologiaa ja muotoilla opillisia k\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n. Se on siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 metodistinen tapa suhtautua Raamattuun ja kristilliseen oppiin. T\u00e4m\u00e4n Wesleyn neli\u00f6n voi selitt\u00e4\u00e4 seuraavasti.<\/p>\n
Kaiken perustana on Raamattu<\/i>. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n itse Raamatun teksti\u00e4, vaan sen tulkintaa ja kaikkea ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4. Kaiken teologian ja opin tekeminen l\u00e4htee Raamatusta. T\u00e4t\u00e4 varten ei kuitenkaan tarvitse olla yliopiston teologi, vaan Wesleyn neli\u00f6 toimii ty\u00f6kaluna jokaiselle.<\/p>\n
Raamatun kohdalla kysymme, mit\u00e4 se sanoo meille asiasta, johon koitamme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisua. V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4 ei l\u00f6ydy ihan suoraan, koska Raamattu on vanha kirja, eik\u00e4 se kerro ihan kaikista nykyajan el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvist\u00e4 asioista.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 Raamattu ei olisi ajankohtainen. Yksi raamatuntulkinnan periaatteita on tulkinnan j\u00e4lkeinen sovellus, jota varten tarvitaan yleisi\u00e4 periaatteita. Esimerkiksi Paavalin ohjeiden taustalta voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisia yleisi\u00e4 periaatteita, joiden avulla voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ohjeita samankaltaisiin tilanteisiin.<\/p>\n
Toisena vaiheena on traditio<\/i> eli perinne. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan laajimmillaan koko kristikunnan perinnett\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, mit\u00e4 usein raamatuntulkintaa opetettaessakin saatetaan sanoa: jos tulkinta on t\u00e4ysin uusi ja erilainen verrattuna aikaisempiin tulkintoihin, se hyvin suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 on v\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n
Traditio on siis kristikunnan tulkinnan jatkumo. Miten olemme tietyn raamatunkohdan k\u00e4sitt\u00e4neet ja mink\u00e4laisia sovelluksia sill\u00e4 on ollut. Traditio toimii siis er\u00e4\u00e4laisena turva-aitana tulkinnassa. Se est\u00e4\u00e4 tai ainakin varoittaa menem\u00e4st\u00e4 harhapoluille.<\/p>\n
Traditio on my\u00f6s se, mik\u00e4 helposti unohtuu. Erityisesti meill\u00e4 vapaissa suunnissa on usein ihanne palata alkukristilliseen aikaan ja aidosti lukea vain Raamattua. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa kuitenkin samaan aikaan sit\u00e4, ett\u00e4 hylk\u00e4\u00e4mme turva-aitamme, mik\u00e4 voi johtaa hulluihinkin tulkintoihin.<\/p>\n
Kukaan meist\u00e4 ei ole el\u00e4nyt kuplassa suojattuna, vaan kaikilla meill\u00e4 on oma traditiomme, joka koostuu taustamme, koulutuksestamme ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4mme. Jos emme huomioi traditiota, voi t\u00e4m\u00e4 oma, huomaamaton traditiomme vied\u00e4 meid\u00e4t harhaan.<\/p>\n
Kolmantena on j\u00e4rki<\/i>. J\u00e4rke\u00e4 tarvitaan toki jo Raamattua tulkitessa. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa alamme soveltaa Raamatusta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4mme omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Mit\u00e4 tekstin sanoma voisi tarkoittaa minulle, miten minun tulisi toimia sen pohjalta?<\/p>\n
Helposti voi ajatella, ett\u00e4 raamatuntulkinta ja sen sovellus ovat Pyh\u00e4n Hengen vaikuttamaa. J\u00e4rki taas on ihmisen turmeltuneen mielen vallassa. Kuitenkin j\u00e4rkemme, \u00e4lykkyytemme, on Jumalan luomaa ja h\u00e4nelt\u00e4 saatu lahja. Uskoontulo ei ole mik\u00e4\u00e4n kehotus hyl\u00e4t\u00e4 ajattelu, vaan p\u00e4invastoin meid\u00e4n tulisi sit\u00e4 enemm\u00e4n harjoittaa my\u00f6s ajatteluamme.<\/p>\n
J\u00e4rkemme ei tietenk\u00e4\u00e4n ole virheet\u00f6n, mutta sen avulla pystymme p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Raamatun opetuksista sovelluksista, jotka sopivat juuri minun el\u00e4m\u00e4\u00e4ni nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kovasti karrikoiden voisi siis esimerkiksi sanoa, ett\u00e4 j\u00e4rjen avulla voimme p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n ei tarvitse el\u00e4\u00e4 uskovina esikristillisen ajan paimentolaisina tai maanviljelij\u00f6in\u00e4, kuten Yhdysvaltain amishit, vaan voimme hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nykyaikaisia keksint\u00f6j\u00e4.<\/p>\n
Nelj\u00e4nten\u00e4 on kokemus.<\/i> Kokemuksen voi tietyll\u00e4 tapaa kiinnitt\u00e4v\u00e4n uskomme nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Raamatun tekstin ja nykyhetken v\u00e4lill\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n l\u00e4hes 2000 vuoden ajallinen kuilu. Kokemus l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kuitenkin l\u00e4heiset yhteydet meid\u00e4n ja ensimm\u00e4isten kristittyjen uskon v\u00e4lille.<\/p>\n
Raamatunkin mukaan Jumala on sama eilen, t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja iankaikkisesti. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 kokemuksemme h\u00e4nest\u00e4 on sama kuin se oli ensimm\u00e4isill\u00e4 kristityill\u00e4.<\/p>\n
Kokemus viittaa my\u00f6s omantuntoomme. Raamatun opetuksen pohjalta moraalista sovellusta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n teht\u00e4ess\u00e4 voimme tunnustella my\u00f6s, mit\u00e4 omatuntomme Pyh\u00e4n Hengen johtama sanoo asiasta. Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole erehtym\u00e4t\u00f6n, mutta voi antaa meille kuitenkin ev\u00e4it\u00e4 arvioida p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 metodistisen yhteyden ohjeen viimeinen kohta, rakkaus kaikissa asioissa, on ohjaava. Kaiken toimintamme tulisi olla rakkauden ohjaamaa ja evankeliumia hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Jos jokin asia ohjaa minua tai muita kohti Kristusta, se on todenn\u00e4k\u00f6isesti hyv\u00e4 asia.
\nLuettavaa:<\/p>\n
Gordon D. Fee ja Douglas Stuart: Kirjojen kirja \u2013 Avaimia Raamatun tulkintaan, Aikamedia<\/p>\n
Richard Holloway: Kuinka Raamattua luetaan, Like<\/p>\n
Robert H. Stein: Hermeneutiikan pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t: ohjeita Raamatun tulkintaan, Aikamedia <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kaiken toimintamme tulisi olla rakkauden ohjaamaa ja evankeliumia hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[71,68,5],"tags":[66,109,70],"class_list":["post-246","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-metodismi","category-opetus","category-teologia","tag-metodismi","tag-teologia","tag-uskonelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-3Y","jetpack-related-posts":[{"id":227,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=227","url_meta":{"origin":246,"position":0},"title":"T\u00f6rke\u00e4, t\u00e4rke\u00e4 teologia","author":"welzu","date":"21.12.2016","format":false,"excerpt":"Mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 teologia kohtaa aina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n. Ilman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellusta teologiasta tulee helposti pelkk\u00e4\u00e4 filosofista jaarittelua.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":518,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=518","url_meta":{"origin":246,"position":1},"title":"Wesleyn nelitahokas 2\/4: Traditio","author":"welzu","date":"14.9.2020","format":false,"excerpt":"Traditio tai perinne voi ensi alkuun kuulostaa v\u00e4h\u00e4n tyls\u00e4lt\u00e4. Ett\u00e4 se tarkoittaa vain vanhoja asioita, joista ei en\u00e4\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4. Joissain kristillisiss\u00e4 piireiss\u00e4 sit\u00e4 voidaan jopa pit\u00e4\u00e4 huonona asiana. Ajatellaan, ett\u00e4 meid\u00e4n kuuluu olla kaiken aikaa alussa, Raamatussa. Ett\u00e4 kaikenlaiset tavat ja perinteet ovat kuollutta uskonnonharjoitusta. Tosiasiassa traditio on\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Metodismi"","block_context":{"text":"Metodismi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=71"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":351,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=351","url_meta":{"origin":246,"position":2},"title":"Armo nostaa","author":"welzu","date":"25.10.2018","format":false,"excerpt":"Paavalin ydin t\u00e4ss\u00e4 on kuitenkin Jumalan armo, joka toimii riippumatta meist\u00e4. Se toimii, kun olemme eksyksiss\u00e4 ja jopa vihaamme tai vastustamme Jumalaa. Mutta se toimii my\u00f6s silloin, kun olemme k\u00e4\u00e4ntyneet h\u00e4nen puoleensa uskossa. Armo kasvattaa meit\u00e4 ja se auttaa meit\u00e4 my\u00f6s n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Jumalan hyvyyden, uskollisuuden ja rakkauden meit\u00e4 kohtaan. Sen\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/2497929795_7f52eb84f9_b.jpg?fit=1024%2C809&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/2497929795_7f52eb84f9_b.jpg?fit=1024%2C809&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/2497929795_7f52eb84f9_b.jpg?fit=1024%2C809&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/2497929795_7f52eb84f9_b.jpg?fit=1024%2C809&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":29,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=29","url_meta":{"origin":246,"position":3},"title":"Kiirastuli vai v\u00e4litila eli mit\u00e4 tapahtuu kuolemamme j\u00e4lkeen?","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Sek\u00e4 katoliselta ett\u00e4 protestanttiselta kannalta katsoen voi kuitenkin sanoa, ett\u00e4 varmimmalla pohjalla on, kun uskoo Jeesukseen t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ilman sit\u00e4 ei varmastikaan kukaan voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 Jumalan luo.","rel":"","context":"Kategoriassa "Teologia"","block_context":{"text":"Teologia","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=5"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":176,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=176","url_meta":{"origin":246,"position":4},"title":"Mihin metodistit uskovat?","author":"welzu","date":"12.4.2016","format":false,"excerpt":"\u00a0 Metodistit uskovat kristittyin\u00e4 aivan samoin kuin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki maailman kristityt. Erot metodistien ja muiden kristittyjen v\u00e4lill\u00e4 tulevat samoista asioista kuin muillakin eli painotuksista. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelen joitakin metodistien erityispainotuksia. Wesleyn neli\u00f6 John Wesleyn perint\u00f6n\u00e4 metodismissa on teologian tai uskon l\u00e4htein\u00e4 nelj\u00e4 asiaa, jotka nousevat pitk\u00e4lti perinteisest\u00e4 teologiasta. N\u00e4m\u00e4 ovat\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Kirkkokunnat"","block_context":{"text":"Kirkkokunnat","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=72"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":31,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=31","url_meta":{"origin":246,"position":5},"title":"Miten kolminaisuusoppi syntyi?","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Motiivit kolminaisuusopin kehittymiselle eiv\u00e4t olleet vain opilliset tai poliittiset, vaan se liittyy kiinte\u00e4sti pelastuskysymykseen. Mik\u00e4 merkitys Jeesuksella oikeasti oli? Miten Jumala saattoi sovittaa ihmiskunnan synnit? Kolminaisuusopilla ei siis pyritty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4ksi Jumalaa vaan varmistamaan pelastuksen varmuus.","rel":"","context":"Kategoriassa "Teologia"","block_context":{"text":"Teologia","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=5"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/246","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=246"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/246\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":248,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/246\/revisions\/248"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=246"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=246"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=246"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nArtikkeli on julkaistu aikaisemmin Rauhan Sanomia\/Nya Budb\u00e4raren -lehden numerossa 2\/17.<\/em><\/p>\n