Yhteys ydinasioissa, vapaus toissijaisissa, rakkaus kaikissa<\/p>\n
N\u00e4in v\u00e4itet\u00e4\u00e4n John Wesleyn sanoneen joskus. Se ei kuitenkaan pid\u00e4 paikkaansa. Ensinn\u00e4kin sitaatti on h\u00e4nt\u00e4 vanhempi. Jo Augustinus kirjoitti suurin piirtein samoin sanoin. Mutta lausahdus itsess\u00e4\u00e4n on kuitenkin Wesleyn ajatusten mukainen ja nousee h\u00e4nen teologiastaan.<\/p>\n
John oli toisinaan kiivaastikin eri mielt\u00e4 toisten kanssa. Erityisen kuuluisa on riita h\u00e4nen ja h\u00e4nen yhden l\u00e4himm\u00e4n ty\u00f6toverinsa, George Whitefieldin, kanssa. John edusti niin kutsuttua arminiolaista uskontulkintaa, kun taas George seurasi Calvinin j\u00e4ljill\u00e4.<\/p>\n
Riidoista huolimatta toverukset saivat s\u00e4ilytetty\u00e4 yst\u00e4vyytens\u00e4, ja eri\u00e4v\u00e4t mielipiteens\u00e4. T\u00e4h\u00e4n sovintoon on liitettykin John Wesleyn sanonta \u201dolemme yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 olemme erimielisi\u00e4\u201d. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole Wesleyn itse keksim\u00e4 sanonta, mutta kuvasi h\u00e4nen ajatustapaansa.<\/p>\n
Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Wesleyn sanomaksi v\u00e4itetty sanonta sitten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa? Miten voisimme el\u00e4\u00e4 sit\u00e4 todeksi omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme?<\/p>\n
<\/p>\n
Ensimm\u00e4iseksi pit\u00e4\u00e4 selvit\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 ovat ydinasiat. Vastaus voi \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n tuntua yksinkertaiselta, mutta ei sit\u00e4 kuitenkaan ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
John Wesleyn ajattelussa ydinasioita olivat kaikki Jumalaan ja pelastukseen liittyv\u00e4t asiat. Eli kysymys siit\u00e4, miten voimme pelastua. Ne ovat asioita, joista emme voi joustaa tai joissa emme voi tehd\u00e4 kompromisseja muuttamatta koko kristinuskon perustaa.<\/p>\n
<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen ydinasia koskee Jumalaa ja h\u00e4nen ty\u00f6t\u00e4\u00e4n pelastuksen hyv\u00e4ksi. Erityisesti t\u00e4m\u00e4 koskee Jeesuksen roolia pelastuksessa. Uuden testamentin mukaan pelastus on mahdollista vain Jeesuksen v\u00e4lityksell\u00e4 Jumalan armosta.<\/p>\n
<\/p>\n
Ei kukaan muu voi pelastaa kuin h\u00e4n. Mit\u00e4\u00e4n muuta nime\u00e4, joka meid\u00e4t pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.<\/em> Ap.t. 4:12<\/p>\n Mutta nyt h\u00e4n on tehnyt teid\u00e4n kanssanne sovinnon, kun Kristus omassa ruumiissaan k\u00e4rsi kuoleman asettaakseen teid\u00e4t pyhin\u00e4, nuhteettomina ja moitteettomina Jumalan eteen.<\/em> Kol. 1:22<\/p>\n Armosta Jumala on teid\u00e4t pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole l\u00e4ht\u00f6isin teist\u00e4, vaan se on Jumalan lahja.<\/em> Ef. 2:8<\/p>\n <\/p>\n T\u00e4h\u00e4n liittyy lis\u00e4ksi kysymys Jeesuksen olemuksesta.<\/p>\n <\/p>\n T\u00e4st\u00e4 te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta.<\/em> 1. Joh. 4:2<\/p>\n Jokainen, joka uskoo, ett\u00e4 Jeesus on Kristus, on syntynyt Jumalasta, ja jokainen, joka rakastaa is\u00e4\u00e4, rakastaa my\u00f6s h\u00e4nen lastaan.<\/em> 1. Joh. 5:1<\/p>\n <\/p>\n Uudessa testamentissa ei ole viel\u00e4 selke\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritelty kolminaisuutta ja Jeesuksen olemusta. T\u00e4st\u00e4 huolimatta siell\u00e4 on jo kaikki tarvittavat osat siihen. Uuden testamentin kirjoittajien mukaan Jeesus on t\u00e4ysin ihminen, mutta h\u00e4n on my\u00f6s Jumala (Joh. 1:1). Jeesus on my\u00f6s Jumalan poika ja Jumalan lupaama messias, Kristus.<\/p>\n Nyky\u00e4\u00e4n ihmisten voi ehk\u00e4 olla vaikea uskoa Jeesusta muuksi kuin ihmiseksi. Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosisatoina kristityill\u00e4 oli kuitenkin aivan p\u00e4invastainen haaste, mik\u00e4 lopulta johtikin Jeesuksen olemuksen tarkempaan m\u00e4\u00e4rittelyyn ja lopulta perinteisen kolminaisuusopin syntyyn.<\/p>\n Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosisatoina nimitt\u00e4in vaikutti gnostilaisina tunnettuja lahkoja, jotka pitiv\u00e4t kaikkea maallista ja materiaalista pahana. He eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voineet uskoa, ett\u00e4 Jeesus olisi voinut olla oikeasti ihminen, jos h\u00e4n oli pelastaja. T\u00e4m\u00e4nkaltaisiin v\u00e4itteisiin muun muassa Johannes vastasi kirjeiss\u00e4\u00e4n, kuten voimme lukea yll\u00e4 olevasta lainauksestakin.<\/p>\n Kuten mainituistakin lainauksista k\u00e4y ilmi, ydinasioiksi voi lukea my\u00f6s uskon Jeesuksen sovitusty\u00f6h\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 usko on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Jumalan tarjoaman armon vastaanottamisena sek\u00e4 luottamuksena h\u00e4neen.<\/p>\n Ydinasiat ovat ne asiat, jotka tekev\u00e4t kristinuskosta kristinuskon. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, ett\u00e4 ne ovat kolminaisuus ja pelastus armosta uskon kautta. Ei tarvitse tiet\u00e4\u00e4 tai osata sen enemp\u00e4\u00e4. Ei tarvitse my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kolminaisuutta, tuskin kukaan voi, sill\u00e4 kyse on Jumalasta.<\/p>\n <\/p>\n Ehk\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 voi tulla mieleen, ett\u00e4 onko kristinuskossa edes toissijaisia asioita. Eik\u00f6 kaikki ole ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4? Edes kaikki se, mik\u00e4 kerrotaan Raamatussa? Vastaukseni saattaa j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4, mutta se on ei.<\/p>\n Mietip\u00e4 vaikka itse\u00e4si nyt. Mit\u00e4 sinulla on p\u00e4\u00e4ll\u00e4si? Mist\u00e4 materiaaleista vaatteesi on tehty? Jos vaatteissasi on k\u00e4ytetty useampaa kuin yht\u00e4 materiaalia, ne ovat Mooseksen lain vastaisia (5. Moos. 22:9\u201311). \u201dMutta eiv\u00e4th\u00e4n nuo Mooseksen lain k\u00e4skyt koske kristittyj\u00e4!\u201d Niinp\u00e4. On siis jopa Raamatussa asioita, jotka ovat toissijaisia ja jotka voimme j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomioimatta.<\/p>\n Miksi n\u00e4m\u00e4 \u201dtoissijaiset\u201d asiat ovat sitten sellaisia, joissa vallitsee vapaus? Ensisijainen syy on siin\u00e4, ett\u00e4 ne ovat enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n asioita, jotka koskevat mielipiteit\u00e4 ja tulkintoja. Ne ovat asioita, joista olemme eri mielt\u00e4, mutta mit\u00e4\u00e4n selke\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 emme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00f6yd\u00e4. Ja lis\u00e4ksi ne ovat varsinaisen pelastuskysymyksen ulkopuolella.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 sama n\u00e4kemys l\u00f6ytyy Raamatustakin.<\/p>\n <\/p>\n Hyv\u00e4ksyk\u00e4\u00e4 joukkoonne my\u00f6s sellainen, joka on uskossaan heikko, \u00e4lk\u00e4\u00e4k\u00e4 ruvetko kiistelem\u00e4\u00e4n mielipiteist\u00e4.<\/em> Room. 14:1<\/p>\n Sitten on puhuttava ep\u00e4jumalille uhratusta lihasta. Meill\u00e4 kaikilla toki on t\u00e4st\u00e4 asiasta tieto. Mutta tieto tekee ylpe\u00e4ksi, rakkaus sen sijaan rakentaa.<\/em> 1. Kor. 8:1<\/p>\n V\u00e4lt\u00e4 typeri\u00e4 v\u00e4ittelyit\u00e4, sukuluetteloita sek\u00e4 lakia koskevia riitoja ja kiistoja, sill\u00e4 ne ovat hy\u00f6dytt\u00f6mi\u00e4 ja turhia<\/em>. Tit. 3:9<\/p>\n <\/p>\n Paavali ottaa kirjeiss\u00e4\u00e4n paljon kantaa sille, pit\u00e4isik\u00f6 kristityn noudattaa Vanhaa testamenttia. Monessa kohtaa h\u00e4n tuntuu pit\u00e4v\u00e4n monia asioita jopa turhina, kuten kirjeess\u00e4\u00e4n Titukselle sukuluetteloita.<\/p>\n Yll\u00e4olevista lainauksista kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 koskee sy\u00f6mist\u00e4. Erityisesti Korinttolaiskirjeen lainaus on mielenkiintoinen, koska siin\u00e4 Paavali antaa luvan sy\u00f6d\u00e4 ep\u00e4jumalille uhrattua lihaa ja jopa osallistua aterialle uskosta osattomien kotona ja jopa ep\u00e4jumalien temppeleiss\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Paavali antaa siis luvan n\u00e4enn\u00e4isesti osallistua ep\u00e4jumalanpalvelukseen.<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4in ei kuitenkaan ole. Ensinn\u00e4kin Paavali terottaa, ett\u00e4 ep\u00e4jumalia ei ole, vaan korkeintaan niiden nimiss\u00e4 toimivat pahat henkivallat. Toiseksi Paavali korostaa, ett\u00e4 on olemassa vain yksi Jumala, joka on luonut kaiken (1. Kor. 8:4\u20136).<\/p>\n Paavalin l\u00e4hestymistapa on siis varsin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen. Ruoka on ruokaa, eik\u00e4 sen sy\u00f6misest\u00e4 ole hengellist\u00e4 vahinkoa. Mielenkiintoista on, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Paavalin ohje on ristiriidassa apostolien antamalle ohjeelle, jossa erityisesti kiellettiin ep\u00e4jumalille uhratun lihan sy\u00f6minen (Ap.t. 15).<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 ristiriita tuo esille juuri asioiden toissijaisuuden. Kyse kummankin ohjeen takana oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kysymykset. Apostolien p\u00e4\u00e4t\u00f6s halusi ratkaista kysymyksen pakanakristittyjen asemasta suhteesta juutalaisuuteen. P\u00e4\u00e4t\u00f6s tyydytti juutalaiskristittyj\u00e4, jotka olivat vaatineet pakanoilta ymp\u00e4rileikkausta, ja pakanakristityille se antoi vapauden olla k\u00e4\u00e4ntym\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s juutalaisuuteen. Paavalin ohje taas antoi Korintin uskoville vapauden sy\u00f6d\u00e4 my\u00f6s lihaa, sill\u00e4 melko poikkeuksetta kaikki myyt\u00e4v\u00e4 liha oli tuohon aikaan uhrattu jollekin ep\u00e4jumalalle. Samalla Paavali halusi my\u00f6s nostaa huomion seurakunnan yhten\u00e4isyyteen ja uskossaan heikkoihin, joille ei kuitenkaan saa olla kiusaukseksi.<\/p>\n Kummassakaan tapauksessa kyse ei ollut varsinaisesta pelastuskysymyksest\u00e4. Varmaan jokainen keksii useitakin esimerkkej\u00e4, joissa Raamatun tekstin tulkinta tai kristillinen oppi on her\u00e4tt\u00e4nyt eri mielipiteit\u00e4 ja jopa riitoja. Loppujen lopuksi niiss\u00e4 on kyse samasta asiasta ja metodistinen vastaus niihin on, ett\u00e4 niiss\u00e4 voimme olla vapaita.<\/p>\n Lis\u00e4ksi John Wesley oikeasti sanoi jotakin t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4 yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja riitakumppaninsa George Whitefieldin muistopuheessa: \u201dOn monia oppeja, jotka ovat v\u00e4hemm\u00e4n merkitt\u00e4vi\u00e4\u2026 niiss\u00e4 voimme ajatella ja antaa ajatella…\u201d T\u00e4ll\u00e4 Wesley tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 pelastuskysymyksen ulkopuolella voimme ajatella omantuntomme mukaan, mutta sama vapaus t\u00e4ytyy antaa muillekin.<\/p>\n Ehk\u00e4 yleisohjeeksi n\u00e4iden toissijaisten seikkojen k\u00e4sittelyyn ja arviointiin voisi antaa yksinkertaisen lausunnon: \u201dEvankeliumi ensin.\u201d Kaiken ajattelumme ja toimintamme pit\u00e4isi ohjata kohti rakastavaa ja pelastavaa Jumalaa. Ei ajaa pois h\u00e4nen luotaan.<\/p>\n <\/p>\n Kaiken perustana pit\u00e4isi olla rakkaus. T\u00e4m\u00e4n kolmannen kohdan parhain selitys l\u00f6ytyy ehk\u00e4 Jeesukselta, joka autuaaksijulistuksissa sanoi n\u00e4in:<\/p>\n <\/p>\n Autuaita rauhantekij\u00e4t: he saavat Jumalan lapsen nimen.<\/em> Matt. 5:9<\/p>\n <\/p>\n Evankeliumin tulisi olla ihmisi\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4 asia eik\u00e4 erottava. Jeesus itse sanoi, ett\u00e4 kristittyjen yhteinen rakkaus on merkki maailmalle, ett\u00e4 olemme h\u00e4nen opetuslapsiaan (Joh. 13:35). Paavali kuvasi seurakuntaa ruumiina, jossa on useita erilaisia osia eik\u00e4 kukaan ole turha tai irrallinen.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 meid\u00e4n tulisi luopua mielipiteist\u00e4mme tai hyv\u00e4ksy\u00e4 kaikki. Enemm\u00e4nkin se on haaste kasvaa kristittyn\u00e4. Oppia n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja mik\u00e4 ei, mik\u00e4 hajottaa ja mik\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4.<\/p>\n Itselleni j\u00e4i aikoinaan l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti mieleen t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4 tapahtuma, kun luin Walter Heidenreichin omael\u00e4m\u00e4kerrallisen kirjan Help, I need somebody. Kirja kertoo, miten Walter tuli kristityksi. H\u00e4n oli aluksi tavallinen nuori, josta tuli hamppua polttava hippi. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n tuli kommuuninsa muiden j\u00e4senten kanssa uskoon.<\/p>\n Suurin osa kirjaa kuvaa Walterin ja h\u00e4nen kommuuninsa kasvua kristittyn\u00e4. He olivat todella vilpitt\u00f6mi\u00e4 ja aitoja uskossaan, vaikka he saivatkin el\u00e4m\u00e4ntapansa vuoksi paljon kritiikki\u00e4 seurakuntalaisilta. Er\u00e4\u00e4n kerran he lukivat Raamattua ja totesivat, ett\u00e4 pit\u00e4isi maksaa kymmenyksi\u00e4. He ottivat t\u00e4m\u00e4n niin tosissaan, ett\u00e4 alkoivat maksaa maris\u00e4tkist\u00e4\u00e4n kymmenykset pois.<\/p>\n Todenn\u00e4k\u00f6isesti suurin osa kristityist\u00e4 ja moni ei-kristityist\u00e4kin on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 huumeet, my\u00f6s miedot, kuten marihuana, ovat pahoja ja haitallisia. Kymmenysten maksaminen huumeista ei siis yleisesti ottaen ole hyv\u00e4 asia tai oikein.<\/p>\n Mutta tuossa tilanteessa mieleeni j\u00e4i kuva kristityn kasvusta. Kaikki me olemme uskossamme eri vaiheessa. Kaikilla meill\u00e4 on omat kipukohtamme ja syntimme, joita emme edes tiedosta. K\u00e4sittelem\u00e4mme ohje \u2013 yhteys ydinasioissa, vapaus toissijaisissa asioissa, rakkaus kaikissa asioissa \u2013 antaa meille v\u00e4lineit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kristityn kasvua. Kyky\u00e4 n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 kaikki asiat eiv\u00e4t ole samanarvoisia ja ennen kaikkea n\u00e4hd\u00e4 rakkauden merkitys kasvussa ja kasvattamisessa.<\/p>\n Kyseiset kirjan nuoret olisivat todenn\u00e4k\u00f6isesti luopuneet uskostaan ja l\u00e4hteneet pois, jos heid\u00e4t olisi pakottanut seurakunnan muottiin. Leikkaamaan tukan ja parran, pukemaan pyh\u00e4puvun p\u00e4\u00e4lle ja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n hippimusiikin pois. Rakkaus kuitenkin pystyy t\u00e4llaisissa tapauksissa ohjaamaan ihmist\u00e4 kasvuun paljon paremmin kuin pakotteet ja k\u00e4skyt.<\/p>\n Eiv\u00e4tk\u00e4 ne kaikki ole loppujen lopuksi ihan niin t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Rauhan Sanomia\/Nya Budb\u00e4raren -lehden numerossa 1\/17.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Rakkaus kuitenkin pystyy t\u00e4llaisissa tapauksissa ohjaamaan ihmist\u00e4 kasvuun paljon paremmin kuin pakotteet ja k\u00e4skyt.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[68],"tags":[76,113,70],"class_list":["post-237","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus","tag-rakkaus","tag-tulkinta","tag-uskonelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-3P","jetpack-related-posts":[{"id":164,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=164","url_meta":{"origin":237,"position":0},"title":"Wesley ja Calvin","author":"welzu","date":"6.3.2016","format":false,"excerpt":"John Wesleyn ja George Whitefieldin yst\u00e4vyys kuvaa hyvin nykyisenkin metodismin periaatteita. Opillisista asioista saatetaan olla eri mielt\u00e4 ja jopa v\u00e4itell\u00e4 kiivaasti, mutta loppupeleiss\u00e4 ollaan yst\u00e4vi\u00e4 ja ty\u00f6tovereita.","rel":"","context":"Kategoriassa "Kirkkokunnat"","block_context":{"text":"Kirkkokunnat","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=72"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":89,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=89","url_meta":{"origin":237,"position":1},"title":"Karismaattinen Wesley","author":"welzu","date":"30.7.2015","format":false,"excerpt":"Karismaattisuudessa Wesleyll\u00e4 n\u00e4ytti olevan periaatteena se, ett\u00e4 kyse on Jumalan armosta ja toiminnasta maailmassa. Karismaattisuus, erityisesti Aldersgate- ja Fetter-Lane-kokemusten j\u00e4lkeen, tuli osaksi Wesleyn teologiaa. Toisaalta Johnille oli ominaista voimakas pyhitysjulistus, joka vaati kuulijoilta hyvinkin ankaraa el\u00e4m\u00e4ntapaa. Vastapainona t\u00e4lle oli k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala antaa Pyh\u00e4n Henkens\u00e4 kautta erityisen voiman ja\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Kirkkokunnat"","block_context":{"text":"Kirkkokunnat","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=72"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/Jwesleysitting-e1433406513382.jpg?fit=700%2C280&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/Jwesleysitting-e1433406513382.jpg?fit=700%2C280&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/Jwesleysitting-e1433406513382.jpg?fit=700%2C280&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/Jwesleysitting-e1433406513382.jpg?fit=700%2C280&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":227,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=227","url_meta":{"origin":237,"position":2},"title":"T\u00f6rke\u00e4, t\u00e4rke\u00e4 teologia","author":"welzu","date":"21.12.2016","format":false,"excerpt":"Mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 teologia kohtaa aina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n. Ilman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellusta teologiasta tulee helposti pelkk\u00e4\u00e4 filosofista jaarittelua.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":241,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=241","url_meta":{"origin":237,"position":3},"title":"Her\u00e4tys alkoi uskonkriisist\u00e4","author":"welzu","date":"7.6.2017","format":false,"excerpt":"Suurena kysymyksen\u00e4 on, miten metodistit voisivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 j\u00e4lleen perim\u00e4ns\u00e4 ja aidosti kuitenkin uudistua 2000-luvulle.","rel":"","context":"Kategoriassa "Metodismi"","block_context":{"text":"Metodismi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=71"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":154,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=154","url_meta":{"origin":237,"position":4},"title":"Mik\u00e4 metodistikirkko?","author":"welzu","date":"7.2.2016","format":false,"excerpt":"Suomessa metodistikirkko on solminut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa sopimuksen, jossa tunnustamme toistemme virat ja sakramentit. Se tarkoittaa, ett\u00e4 meill\u00e4 on virallinen ehtoollisyhteys ja pyrimme tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4. Metodistit ovat my\u00f6s allekirjoittaneet katolisten ja luterilaisten kanssa kansainv\u00e4lisen Yhteisen julistuksen vanhurskauttamisesta, joka kertoo, ett\u00e4 uskomme samoin.","rel":"","context":"Kategoriassa "Kirkkokunnat"","block_context":{"text":"Kirkkokunnat","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=72"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":518,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=518","url_meta":{"origin":237,"position":5},"title":"Wesleyn nelitahokas 2\/4: Traditio","author":"welzu","date":"14.9.2020","format":false,"excerpt":"Traditio tai perinne voi ensi alkuun kuulostaa v\u00e4h\u00e4n tyls\u00e4lt\u00e4. Ett\u00e4 se tarkoittaa vain vanhoja asioita, joista ei en\u00e4\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4. Joissain kristillisiss\u00e4 piireiss\u00e4 sit\u00e4 voidaan jopa pit\u00e4\u00e4 huonona asiana. Ajatellaan, ett\u00e4 meid\u00e4n kuuluu olla kaiken aikaa alussa, Raamatussa. Ett\u00e4 kaikenlaiset tavat ja perinteet ovat kuollutta uskonnonharjoitusta. Tosiasiassa traditio on\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Metodismi"","block_context":{"text":"Metodismi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=71"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-emre-can-2079661.jpg?fit=960%2C1200&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/237","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=237"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/237\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":238,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/237\/revisions\/238"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=237"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=237"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=237"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Vapaus toissijaisissa asioissa<\/h3>\n
Rakkaus kaikissa asioissa<\/h3>\n