Jesajan kirja aloittaa raamatullisen profeettakirjallisuuden. Sit\u00e4 ennen, ainakin Raamatun sis\u00e4ist\u00e4 kronologiaa noudattaen, profeettojen julistus sis\u00e4llytettiin l\u00e4hes poikkeuksetta Vanhan testamentin historiallisiin kirjoihin. Niist\u00e4 oikeastaan Samuel on ainoa, joka on saanut itselleen nimetyn kirjan, mutta nek\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4 kovinkaan paljoa Samuelin profeetallista julistusta.<\/p>\n
<\/p>\n
1. Johdanto<\/strong><\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pohdin Jesajan kirjoittajakysymyst\u00e4, joka erityisesti 1700-luvulta l\u00e4htien on otettu kriittiseen tarkasteluun. Tuolloin kirja ensi kertaa jaettiin osiin ja sen osille pyrittiin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uudet kirjoittajat. P\u00e4\u00e4osin osia on kolme, joilla on omat kirjoittajat tai kirjoittajaryhm\u00e4t: alkuper\u00e4inen Jesaja1<\/sup>, Deuterojesaja2<\/sup> sek\u00e4 Tritojesaja3<\/sup>.<\/p>\n <\/p>\n 2. Kirjoittajakysymys<\/b><\/p>\n Jaan kysymyksen kirjoittajan henkil\u00f6llisyydest\u00e4 kolmeen osaan. N\u00e4iss\u00e4 k\u00e4sittelen lyhyesti erilaisia perusteluita puolesta ja vastaan.<\/p>\n 2.1. Sis\u00e4iset viitteet<\/i><\/p>\n 2.1.1 Jesajan p\u00e4\u00e4llekirjoitus<\/p>\n Jesajan kirja alkaa p\u00e4\u00e4llekirjoituksella, jossa mainitaan nimi Jesaja. T\u00e4st\u00e4 luonnollisin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on tietenkin se, ett\u00e4 kirjan kirjoittaja on Jesaja. Kirjoitukset oli tuohon aikaan my\u00f6s tapana aloittaa mainitsemalla kirjoittajan nimi. Mit\u00e4\u00e4n varsinaista syyt\u00e4 ei siis ole sille, ett\u00e4 kielt\u00e4isimme 700-luvulla el\u00e4neen Jesaja-nimisen profeetan osallisuuden t\u00e4m\u00e4n kirjan kirjoittamiseen. T\u00e4t\u00e4h\u00e4n eiv\u00e4t kriittisen kannan omaavatkaan kiell\u00e4. Suurimmaksi kiistakapulaksi muodostuu siis se, onko koko kirja yhden ja saman henkil\u00f6n kirjoittama.<\/p>\n Jesaja mainitaan kirjassa nimelt\u00e4 16 jakeessa, joista kymmenen on luvuissa 36\u201339, jotka kuuluvat niin sanottuun historialliseen interludiin. Loput kuusi jaetta sijoittuvat lukujen 1\u201320 v\u00e4lille. N\u00e4m\u00e4 ovat p\u00e4\u00e4osin Jes. 1:1:n kaltaisia p\u00e4\u00e4llekirjoituksia, ja ne sijoittuvat yleens\u00e4 luvun\/profetian alkuun. N\u00e4in ollen voisi sanoa, ett\u00e4 varmuudella kirjan oman todistuksen mukaan ainakin luvut 1, 2, 7, 13 ja 20 ovat Jesajan kirjoittamia. Muissa luvuissa on usein selke\u00e4 yhteys n\u00e4ihin lukuihin, joten n\u00e4iden ”varmojen” lukujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on paljon suurempi. Usein esimerkiksi luvut 1\u201312 miellet\u00e4\u00e4n Jesajan aidoksi tekstiksi. P\u00e4\u00e4llekirjoituksen puuttuminen ei kuitenkaan todista kirjan ep\u00e4yhten\u00e4isyyden puolesta.<\/p>\n 2.1.2 Rinnakkaiskohdat<\/i><\/p>\n Jesajan kirjassa on sek\u00e4 Kuningasten kirjan ett\u00e4 Miikan kanssa rinnakkaisia jakeita. Ensimm\u00e4isess\u00e4 on kyse kertovasta tekstist\u00e44<\/sup> ja toisessa profetiasta5<\/sup>. N\u00e4m\u00e4 rinnakkaiskohdat saattavat viitata siihen, ett\u00e4 Jesajan kirja on koottu useasta l\u00e4hteest\u00e4.<\/p>\n Toisaalta ne saattavat yht\u00e4 lailla puhua Jesajan yhten\u00e4isyyden puolesta. T\u00e4ll\u00f6in ne kertoisivat meille profeetta Jesajan aktiivisuudesta ja vaikutusvallasta. Aktiivisuudesta siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n toimi profeetan toimensa lis\u00e4ksi historioitsijana. Ajatus, ett\u00e4 Jesaja oli Juudan kuninkaan hovin j\u00e4sen, mahdollisesti jopa kuninkaallista sukua, tukisi t\u00e4t\u00e4 puolta. Aamoksen lainaus taas viittaisi siihen, ett\u00e4 Jesaja oli niin tunnettu ja arvostettu profeetta, ett\u00e4 h\u00e4nen aikalaisensa saattoivat lainata ja viitata h\u00e4nen profetioihinsa.<\/p>\n Aamoksen profetia voi toki selitty\u00e4 sill\u00e4kin, ett\u00e4 Jumala on antanut molemmille profeetoille saman sanoman. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ongelmaksi muodostuu kuitenkin sanoman kielellinen samankaltaisuus, sill\u00e4 profetia ei yleens\u00e4 tarkoita sanasta sanaan sanelua, vaan profetian vastaanottaja vastaa itse sanoman ulkonaisesta muodosta varsinaisen sis\u00e4ll\u00f6n tullessa Jumalalta.<\/p>\n 2.1.3 Kielelliset perusteet<\/i><\/p>\n Kielellisesti ja muodollisesti tarkasteltuna Jesajan kirja vaikuttaa ep\u00e4yhten\u00e4iselt\u00e4. Kirja ei ole koottu kronologisesti ja kielen laatu vaihtelee6<\/sup>. Toisaalta l\u00e4pi koko kirjan on tiettyj\u00e4 kirjallisia muotoja7<\/sup>, jotka saattavat viitata yhteen kirjoittajaan.<\/p>\n Kielelliset ja muodolliset erot voidaan selitt\u00e4\u00e4 usealla kirjoittajalla. Kirja on joko tiettyn\u00e4 aikana koottu useasta eri l\u00e4hteest\u00e4 tai se on muodostunut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 pikku hiljaa kiinte\u00e4ksi tekstikokonaisuudeksi. Kielelliset erot voi kuitenkin selitt\u00e4\u00e4 profeetta Jesajan pitk\u00e4ll\u00e4 toiminta-ajalla8<\/sup>, tekstien eri tarkoituksilla ja mahdollisesti my\u00f6s kirjurin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4. Ep\u00e4yhten\u00e4inen kronologia saattaa johtua siit\u00e4, ett\u00e4 Jesaja tai mahdollinen my\u00f6hempi toimittaja on halunnut koota kirjan sis\u00e4ll\u00f6n, ei kirjoitusajankohdan mukaan.<\/p>\n 2.2 Ulkoiset viitteet<\/p>\n 2.2.1 Septuaginta ja tekstil\u00f6yd\u00f6t<\/i><\/p>\n Sek\u00e4 Qumranin l\u00f6yt\u00f6 ett\u00e4 Septuaginta edustavat vanhinta meille s\u00e4ilynytt\u00e4 materiaalia Vanhasta testamentista. Ne voidaan ajoittaa vuosien 250\u2013100 eKr. v\u00e4lille. Molemmissa Jesajan kirja on yhten\u00e4inen kokonaisuus, jossa ei ole merkki\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kirjaa olisi pidetty useasta l\u00e4hteest\u00e4 koottuna. Erityisen\u00e4 piirteen\u00e4 voinee mainita Qumranista l\u00f6ydetyn Jesaja-k\u00e4\u00e4r\u00f6n, jossa lukujen 39 ja 40 vaihdos on kesken palstaa, joka todistaa yhten\u00e4isyyden puolesta.<\/p>\n N\u00e4ist\u00e4 kahdesta tekstist\u00e4 Qumranin Jesaja-k\u00e4\u00e4r\u00f6 on mielest\u00e4ni vakavammin otettavissa. Vaikka Septuaginta on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 juutalaisten k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4, siin\u00e4 ei selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n ole noudatettu samoja periaatteita kuin heprealaisten tekstien kopioimisessa. Niinp\u00e4 osa Septuagintan sis\u00e4lt\u00e4mist\u00e4 kirjoista on lyhempi\u00e4 tai jopa pidempi\u00e4 kuin alkutekstin\u00e4 olleet heprealaiset kirjat. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t ovat pit\u00e4neet oikeutettuna jopa tekstin muuttamista. N\u00e4in ollen Septuaginta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 todista Jesajan kirjan yhten\u00e4isyydest\u00e4, koska kyseess\u00e4 saattaa olla yht\u00e4 hyvin tarkoituksellinen yhdist\u00e4minen esimerkiksi h\u00e4mmennyksen v\u00e4ltt\u00e4miseksi.<\/p>\n Qumranin Jesaja-k\u00e4\u00e4r\u00f6 noin vuodelta 100 eKr. on siis parempi todiste kirjan yhten\u00e4isyyden puolesta. Sek\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan anna lopullista vastausta. Kirjan muoto ehk\u00e4 oli vain vakiintunut 100-luvulle eKr. tullessa, eik\u00e4 qumranilaisilla ollut syyt\u00e4 jakaa kirjaa osiin.<\/p>\n 2.2.2 Uusi testamentti<\/i><\/p>\n Uudessa testamentissa lainataan usein Jesajaa ja n\u00e4iden lainausten perusteella voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 Uuden testamentin aikaan kirjaa pidettiin kokonaisuudessaan Jesajan tekstin\u00e4. Uuden testamentin henkil\u00f6t k\u00e4yttiv\u00e4t kuitenkin l\u00e4hes poikkeuksetta kreikankielist\u00e4 Vanhaa testamenttia eli Septuagintaa.<\/p>\n Vastaavasti Uudessa testamentissa Vanhan testamentin selitys ja lainaaminenkin vaikuttaa v\u00e4lill\u00e4 jopa mielivaltaiselta. Esimerkiksi Matteus yhdist\u00e4\u00e4 Jeremian ja Sakarjan kautta tulleen profetian yhdeksi ja nime\u00e4\u00e4 l\u00e4hteeksi Jeremian9<\/sup>. Vaikka Uuden testamentin lainaukset siis osoittavat, ett\u00e4 ilmeisesti sin\u00e4 aikana Jesajaa pidettiin yhten\u00e4isen\u00e4 kirjana, se ei todistanut sit\u00e4 aukottomasti. Kirja kuitenkin kulki Jesajan nimell\u00e4, joten Jesajaan viittaaminen oli luonnollisinta, vaikka kirjan kirjoittaja ei Jesaja olisi ollutkaan.<\/p>\n 2.2.3 Raamatun ulkopuoliset perusteet<\/i><\/p>\n Raamatun ulkopuolisia l\u00e4hteit\u00e4 Jesajan kirjan kirjoittajasta on joitakin. Siirakin kirja on per\u00e4isin 100-luvun eKr. alusta ja siin\u00e4 Jesajaa pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4isen\u00e4 Jesajan kirjoittamana teoksena. Josefus ensimm\u00e4iselt\u00e4 kristilliselt\u00e4 vuosisadalta piti Jesajaa my\u00f6s aitona ja yhten\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n Usean kirjoittajan puolesta taas puhuu mm. Talmud n. 200-luvulta jKr.10<\/sup> sek\u00e4 Aben Ezra 1100-luvulta11<\/sup>.<\/p>\n Kirjoittajakysymys ei siis ole ollut t\u00e4ysin selv\u00e4 edes ennen varsinaisen kritiikin synty\u00e4 1700-luvulla. Etenkin Aben Ezran viittaus Samuelin kirjaan todistaa, ett\u00e4 juutalaiset eiv\u00e4t pit\u00e4neet ongelmallisena kirjoituskokoelman nime\u00e4mist\u00e4 tunnetun henkil\u00f6n mukaan. Samaa puhuvat my\u00f6s useat apokryfikirjat 300\u2013100 -luvuilta eKr., joiden kirjoittajiksi merkittiin Salomo, Mooses, Daavid ja moni muu Vanhan testamentin t\u00e4rke\u00e4 vaikuttaja.<\/p>\n 2.3 Tulkinnalliset viitteet<\/i><\/p>\n Itse l\u00e4hden siit\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta, ett\u00e4 Raamatun tekstien pit\u00e4isi puhua ennen kaikkea oman aikansa lukijoille. T\u00e4m\u00e4 korostuu Vanhan testamentin profeettojen kohdalla, joiden julistus l\u00e4hes poikkeuksetta koski ensisijaisesti aikalaistensa tapahtumia. T\u00e4ll\u00e4 en tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 mainitut profeetalliset sanomat eiv\u00e4t olisi sis\u00e4lt\u00e4neet mahdollisesti my\u00f6s ennustuksia tai lupauksia tulevasta ajasta. Sanomilla t\u00e4ytyi kuitenkin olla selke\u00e4 kiinnekohta omaan aikaansa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kirjoittajakysymys nousee kysymykseksi, kun puhutaan tekstin tulkinnasta.<\/p>\n Useassa kohdassa Jesajan kirjaa on hyvin autettisen oloista aikalaiskuvausta esimerkiksi pakkosiirtolaisuudesta ja sen j\u00e4lkeisest\u00e4 ajasta. T\u00e4m\u00e4 viittaisi n\u00e4iden kohtien my\u00f6h\u00e4iseen kirjoitusajankohtaan. T\u00e4ll\u00f6in ne sis\u00e4lt\u00e4isiv\u00e4t selke\u00e4n sanoman kulloisessakin tilanteessa oleville ihmisille. Jumalalle toki olisi mahdollista julistaa ennalta, ett\u00e4 nyt mit\u00e4t\u00f6n kyl\u00e4pahanen tulee maailmanvallaksi ja sen kukistaa toinen viel\u00e4 tuntematon maailmanvalta. Alkuper\u00e4isille lukijoille ennustus olisi kuitenkin t\u00e4ysin merkitykset\u00f6n, kuten Hiskian vastaus Jesajallekin osoittaa: ”Hyv\u00e4 on Herran sana, jonka olet ilmoittanut.” Itsekseen h\u00e4n n\u00e4et ajatteli: ”Onhan sent\u00e4\u00e4n rauha ja vakaat olot minun p\u00e4ivin\u00e4ni.”12<\/sup>.<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ei todista puolesta tai vastaan. Jumala voi julistaa tulevaiset, mutta toisaalta Jesajan kirjan tapauksessa kyse saattaa olla eri aikoina kirjoitetuista teksteist\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n 3. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/b><\/p>\n Jesajan kirja on huima kokonaisuus, kirjoitti sen kuka tahansa. Mielest\u00e4ni kirjoittajakysymys ei kirjan kohdalla ole mitenk\u00e4\u00e4n oleellinen. Sill\u00e4 voi olla vaikutus tekstin tulkintaan, mutta ei kovin suuri, sill\u00e4 omasta n\u00e4k\u00f6kulmastani on aika sama asia tekstin sis\u00e4ll\u00f6n ja merkityksen kannalta, onko se annettu edelt\u00e4 ennustuksena vai aikalaisen lohdutuksena. Kirjoittajakysymys koskee siis l\u00e4hinn\u00e4 vain kirjan arvovaltaa. Siin\u00e4k\u00e4\u00e4n kirjoittajakysymys ei mielest\u00e4ni vaikuta paljoakaan suuntaan tai toiseen, sill\u00e4 kirjassa itsess\u00e4\u00e4n ei v\u00e4itet\u00e4, ett\u00e4 koko teksti olisi yhden ja saman Jesajan kyn\u00e4st\u00e413<\/sup>. N\u00e4in ollen kysymys arvovallasta kohdistuisikin kunkin omaan k\u00e4sitykseen kirjoittajasta ja sen merkityksest\u00e4.<\/p>\n Mainittujen kirjoittajaan liittyvien viitteiden perusteella j\u00e4tt\u00e4isin kysymyksen kirjoittajasta avoimeksi. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osa kirjasta on siin\u00e4 nimelt\u00e4 mainitun Jesajan teksti\u00e4. Loput saattavat olla Jesajan oppilaiden14<\/sup> tai muiden samassa hengess\u00e4 julistaneiden profeettojen sanomaa15<\/sup>. Miss\u00e4 eri tekstien raja kulkee ja miten kirja pitisi jaotella, on sitten eri asia. T\u00e4h\u00e4n vaikuttaa paitsi kysymys kirjoittajasta my\u00f6s mahdollisesta toimittajasta. Erityisesti, jos kirja on koottu useasta eri l\u00e4hteest\u00e4, toimittajakysymys nousee hyvinkin suureen asemaan.<\/p>\n Toimittajakysymys saattaa olla oleellinen vaikka teksti itsess\u00e4\u00e4n olisi alunperin Jesajalta. Toimittajan mahdollisuus saattaisi my\u00f6s selitt\u00e4\u00e4 joitakin kirjoittajan henkil\u00f6llisyyteen asetettuja kysymyksi\u00e4. Esimerkiksi mit\u00e4 jos Jesaja ei alunperin maininnutkaan profetiassaan Kooresta nimelt\u00e4, vaan puhui nimett\u00f6m\u00e4st\u00e4 kuninkaasta, jonka t\u00e4yttymyksen\u00e4 my\u00f6h\u00e4isempi toimittaja on Kooreksen n\u00e4hnyt. Toimittajakysymys tulee vastaan silloinkin, jos Jesajan kirja olisi alunperin ollut kasa useita yksitt\u00e4isi\u00e4 kirjoituksia Jesajalta, jotka my\u00f6hemmin on koottu yhteen kirjaksi. Samantapainen syntyhistoriahan on annettu my\u00f6s evankeliumeille. Ensin on ollut joukko eri puolilla kiert\u00e4vi\u00e4 kokoelmia Jeesuksen puheista, joiden pohjalta evankelistat ovat kirjoittaneet yhten\u00e4iset kirjansa.<\/p>\n Mielenkiintoisena k\u00e4\u00e4nteen\u00e4 voisi my\u00f6s mainita, ett\u00e4 nykytutkimuksessa Jesaja on alettu j\u00e4lleen n\u00e4hd\u00e4 yhden kirjoittajan tuotoksena. Kirjoitusajankohta vain on siirretty pakkosiirtolaisuuden j\u00e4lkeen. Niin tai n\u00e4in, mielest\u00e4ni on perusteltua sanoa, ett\u00e4 Jesaja Aamoksen poika on tavalla tai toisella ollut osallisena nime\u00e4\u00e4n kantavan kirjan syntymisess\u00e4. Varsinaista kirjoittajakysymyst\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi on kuitenkin Jumalan osallisuus kirjan kirjoittamisessa. Riippumatta kirjoittajien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tai ajankohdasta, voidaan aiemmin mainittujen seikkojen perusteella sanoa, ett\u00e4 Jesajan kirjaa on pidetty inspiroituna Jumalan sanana hyvin varhaisesta vaiheesta l\u00e4htien, eik\u00e4 siihen kirjoittajan henkil\u00f6llisyys ole vaikuttanut.<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n Raamattu (33\/38; 92)<\/p>\n Biblical Illustrator osa 8: Isaiah<\/p>\n A Bible Commentary for English Readers osa Job to Isaiah<\/p>\n Rudolf Smend: Vanhan testamentin synty<\/p>\n Timo Lehikoinen: Jesaja-kurssin luentomonisteet<\/p>\n www.jewishvirtuallibrary.org (Talmud)<\/p>\n <\/p>\n 1Luvut 1\u201339<\/p>\n 2Luvut 40\u201355<\/p>\n 3Luvut 56\u201366<\/p>\n 4Jes. 36\u201339\/2. Kun. 18:13\u201320; 2. Aikak. 32<\/p>\n 5Jes. 2:2\u20134Miika 4:1\u20133<\/p>\n 6\u201dProfeetta Jesajalta per\u00e4isin oleva aineisto on verrattain hyvin tunnistettavissa huolimatta kirjan pitk\u00e4st\u00e4 syntyprosessista ja my\u00f6h\u00e4isest\u00e4 kokonaishahmosta. Profeetan kieli on alkuvoimaisuudessaan ja usein leikittelev\u00e4ss\u00e4 taituruudessaan vailla vertaa koko Vanhassa testamentissa. Kirjan my\u00f6hemm\u00e4t redaktorit saattoivat omaksua profeetan sanontoja (paljastaen siten usein itsens\u00e4!), mutta eiv\u00e4t kyenneet j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n Jesajan tekstin kielellist\u00e4 loistokkuutta.\u201d Rudolf Smend: Vanhan testamentin synty s. 112<\/p>\n 7\u201d’Israelin pyh\u00e4’ on Jesajan kirjalle tunnusomainen sanonta Jumalasta (esiintyy vain 25 kertaa Jesajassa, vain 5 kertaa muualla VT:ssa).\u201d Timo Lehikoinen: Jesaja-kurssin luentomonisteet s. 15<\/p>\n 8Mahdollisesti jopa 60 vuotta!<\/p>\n 9Matteus 27:9<\/p>\n 10\u201dKing Hezekiah and his company wrote Isaiah, Proverbs, Songs, and Ecclesiastes.\u201d Talmud: Bava Batra I<\/p>\n 11D\u00f6derlein, in 1775, was the first modern scholar who took up this position. Before then the traditional view does not seem to have been questioned, except by the Jewish commentator, Aben Ezra (+1167 A.D.), who, in very obscure language, appears to hint that the title of the book does not quarantee the authorship of every part of it, any more than in case of the books of Samuel, of which Samuel himself could only have written the first twenty-four chapters (his death being recorded in I Sam. Xxv. 1).\u201d Biblical Illustrator osa 8 s. X.<\/p>\n 12Jes. 39:8<\/p>\n 13My\u00f6s A Bible Commentary for English Readers osa Job to Isaiah, s. 413: \u201dWere the authorship of Isaiah disproved, it would not follow that we had a spurious book, a conterfeit and a forgery, or even, as in the case of the Ecclesiastes, a case of personated authorship without the animus decipiendi.\u201d<\/p>\n 14Jes. 8:16 viittaisi siihen, ett\u00e4 Jesajalla tosiaan oli oppilaita<\/p>\n 15Kuten aiemmin mainittu Talmudin katkelma ainakin v\u00e4lillisesti osoittaa<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Niin tai n\u00e4in, mielest\u00e4ni on perusteltua sanoa, ett\u00e4 Jesaja Aamoksen poika on tavalla tai toisella ollut osallisena nime\u00e4\u00e4n kantavan kirjan syntymisess\u00e4. Varsinaista kirjoittajakysymyst\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi on kuitenkin Jumalan osallisuus kirjan kirjoittamisessa. Riippumatta kirjoittajien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tai ajankohdasta, voidaan aiemmin mainittujen seikkojen perusteella sanoa, ett\u00e4 Jesajan kirjaa on pidetty inspiroituna Jumalan sanana hyvin varhaisesta vaiheesta l\u00e4htien, eik\u00e4 siihen kirjoittajan henkil\u00f6llisyys ole vaikuttanut.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[4,2],"tags":[12,6],"class_list":["post-23","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-johdanto-oppi","category-tutkimus","tag-jesaja","tag-vanha-testamentti"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-n","jetpack-related-posts":[{"id":547,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=547","url_meta":{"origin":23,"position":0},"title":"Puutarhan hoitoa","author":"welzu","date":"26.7.2021","format":false,"excerpt":"Mark. 12:1\u201312 Markus jatkaa Jeesuksen ja juutalaisten Suuren neuvoston j\u00e4senten v\u00e4ittely\u00e4. Jeesus ei vastannut neuvoston j\u00e4senten kysymykseen heid\u00e4n haluamallaan tavalla, mutta t\u00e4m\u00e4 vastausta seurannut vertaus vastasi sit\u00e4kin selvemmin. Jeesuksen vertaus nousee Vanhasta testamentista. Kuvasto tulee Jesajan kirjan viidenness\u00e4 luvussa olevasta rakkauslaulusta, laulusta viinitarhasta. Vertaus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s lainauksen psalmista 118. Samaa\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/Teachings_of_Jesus_35_of_40._the_wicked_husbandmen._Jan_Luyken_etching._Bowyer_Bible.gif?fit=722%2C547&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/Teachings_of_Jesus_35_of_40._the_wicked_husbandmen._Jan_Luyken_etching._Bowyer_Bible.gif?fit=722%2C547&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/Teachings_of_Jesus_35_of_40._the_wicked_husbandmen._Jan_Luyken_etching._Bowyer_Bible.gif?fit=722%2C547&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2021\/07\/Teachings_of_Jesus_35_of_40._the_wicked_husbandmen._Jan_Luyken_etching._Bowyer_Bible.gif?fit=722%2C547&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":55,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=55","url_meta":{"origin":23,"position":1},"title":"Urantia-liike","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Urantia on tiivistelm\u00e4 kaikesta siit\u00e4, miksi new age on muodostunut. Korkeampi tietoisuus, jumaluudet, kehittyminen, henkisyys ja moni muu asia l\u00f6ytyy jo t\u00e4st\u00e4 1900-luvun alun hengentuotteesta. Toisaalta Urantia-kirja on ehk\u00e4 niit\u00e4 harmittomimpia uususkonnollisuuden tuotteita, sill\u00e4 sen teksti on niin mielikuvituksellista, ett\u00e4 on vaikea uskoa kenenk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 uskovan. Valitettavasti jotkut uskovat.","rel":"","context":"Kategoriassa "Muut uskonnot"","block_context":{"text":"Muut uskonnot","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=52"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":195,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=195","url_meta":{"origin":23,"position":2},"title":"Psalmi 33: Laulakaa Herralle uusi laulu","author":"welzu","date":"31.8.2016","format":false,"excerpt":"Huomionarvoista on kuitenkin, ett\u00e4 psalmin kirjoittaja ei sano Jumalaan uskovan v\u00e4lttyv\u00e4n n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4lt\u00e4 tai k\u00e4rsimyksilt\u00e4. Sen sijaan kirjoittaja sanoo, ett\u00e4 Jumala auttaa uskoviaan selviytym\u00e4\u00e4n niiden yli.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":33,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=33","url_meta":{"origin":23,"position":3},"title":"Manassen perint\u00f6: Mist\u00e4 meid\u00e4t muistetaan?","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Jumalan kohtaaminen vaikutti Manassessa niin, ett\u00e4 h\u00e4n saattoi hyl\u00e4t\u00e4 ep\u00e4jumalat ja h\u00e4n my\u00f6s sai rohkeutta tehd\u00e4 uudistuksia. Parannus ei siis j\u00e4\u00e4nyt n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin. Samalla Manasse toimii hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 my\u00f6s Jumalan armosta. Jopa hirmuhallitsija, diktaattori, voi saada armon ja pelastua, miksen siis min\u00e4kin.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":402,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=402","url_meta":{"origin":23,"position":4},"title":"Jobin postia","author":"welzu","date":"21.5.2019","format":false,"excerpt":"Lopullisen onnen suhteen ainoa toivo on Jumalassa ja h\u00e4nen valtakunnassaan. Jumalakin tunnustaa, ett\u00e4 maailma on rikki ja ep\u00e4oikeudenmukainen. Mutta ilosanoma, evankeliumi, on se, ett\u00e4 h\u00e4n korjaa kaiken.\u00a0","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/jobin.jpg?fit=1200%2C776&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/jobin.jpg?fit=1200%2C776&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/jobin.jpg?fit=1200%2C776&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/jobin.jpg?fit=1200%2C776&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/jobin.jpg?fit=1200%2C776&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":432,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=432","url_meta":{"origin":23,"position":5},"title":"Ymm\u00e4rr\u00e4tk\u00f6 varmasti, mit\u00e4 luet?","author":"welzu","date":"25.11.2019","format":false,"excerpt":"Raamattu ei ole aina kovin selv\u00e4 kirja, vaan sen ymm\u00e4rt\u00e4minen vaatii my\u00f6s vaivann\u00e4k\u00f6\u00e4. Lis\u00e4ksi tarvitaan halua oppia ja aidosti kuulla, mit\u00e4 Jumala sanoo.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/seeds-on-white-plastic-spoon-938699.jpg?fit=1200%2C801&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/seeds-on-white-plastic-spoon-938699.jpg?fit=1200%2C801&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/seeds-on-white-plastic-spoon-938699.jpg?fit=1200%2C801&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/seeds-on-white-plastic-spoon-938699.jpg?fit=1200%2C801&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/seeds-on-white-plastic-spoon-938699.jpg?fit=1200%2C801&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/23","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=23"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/23\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":24,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/23\/revisions\/24"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=23"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=23"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=23"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}