Teologia on yleisnimitys tieteenalalle, jossa tutkitaan kristillisen uskon sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Alunperin sana teologia viittasi oppiin Jumalasta ja Jumalan tutkimusta. Nykyisin teologiaan sis\u00e4ltyy monia eri tutkimuksen haaroja ja suuntauksia.<\/p>\n
Teologia on tieteen\u00e4 humanistinen. Se tarkoittaa, ett\u00e4 se ei ole yht\u00e4 tarkkaa kuin luonnontieteet, jossa tieteellisyys perustuu toistettavuuteen ja todistettuihin havaintoihin. Humanistisissa tieteiss\u00e4 tutkitaan ihmisen toiminnan eri puolia ja sen avulla ihminen voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n.<\/p>\n
Teologia on l\u00e4hell\u00e4 filosofiaa. Molemmissa tutkitaan ja pohditaan asioita, jotka ovat luonnontieteiden ulottumattomissa.<\/p>\n
Teologia ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ole kristillist\u00e4, sill\u00e4 yht\u00e4 lailla muslimioppineet tekev\u00e4t teologiaa. Kristillist\u00e4 teologiasta tekee sen kohde. Toisinaan saatetaankin puhua kristillisest\u00e4 teologiasta.<\/p>\n
Kristillinen teologia sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita osioita, kuten kristologia, joka on oppi Kristuksesta; soteriologia, joka on oppi pelastuksesta; bibliologia, joka on oppi Raamatusta.<\/p>\n
Kristillinen teologia on my\u00f6s jakaantunut yleiseen ja tunnustukselliseen teologiaan. Yleinen teologia tutkii kristillist\u00e4 uskoa ja oppia yleisell\u00e4 tasolla, joka ei ole sidottu mink\u00e4\u00e4n kirkon oppiin. Tunnustuksellinen teologia taas on yksitt\u00e4isen kirkkokunnan tai liikkeen teologiaa. Siin\u00e4 teologian aiheita katsotaan omien perinteiden ja painotusten l\u00e4pi, kuitenkin pyrkien pysym\u00e4\u00e4n uskollisena raamatulliselle ilmoitukselle.<\/p>\n
Tunnustuksellinen teologia ei siis kuitenkaan ole yleisen teologian v\u00e4\u00e4rist\u00e4mist\u00e4. Ennemminkin sen voisi n\u00e4hd\u00e4 yleisen teologian soveltamiseksi omaan kontekstiin. Miten t\u00e4m\u00e4 tai tuo teologinen yleisk\u00e4sitys sopii meid\u00e4n kokemukseemme vaikkapa armosta?<\/p>\n
Metodisteina meit\u00e4 tietenkin kiinnostaa metodistinen teologia. Nykyisin puhutaan termist\u00e4 wesleyl\u00e4inen teologia, sill\u00e4 alkuper\u00e4inen metodistinen her\u00e4tys vaikutti useisiin sen j\u00e4lkeen tulleisiin liikkeisiin ja teologeihin, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole metodisteja.<\/p>\n
Metodistisen teologian perusta on tietenkin John Wesleyss\u00e4, joka loi sek\u00e4 rakenteellisen ett\u00e4 opillisen pohjan metodistikirkolle. John Wesley itse ei kuitenkaan ollut varsinainen teologi, sill\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kiinnosti ennen kaikkea k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Erilaiset tilanteet ja haasteet kuitenkin johtivat siihen, ett\u00e4 Wesley joutui tekem\u00e4\u00e4n teologiaa.<\/p>\n
Wesley lainasi ja omaksui paljon muilta ja sovelsi sit\u00e4 eteenp\u00e4in. Niinp\u00e4 metodistiseen teologiaan vaikutti paljon 1700-luvun anglikaanikirkon teologia. Sen lis\u00e4ksi Wesley omaksui ajatuksia herrnhutilaisilta, jotka ovat luterilaisia pietistej\u00e4.<\/p>\n
Wesley oli my\u00f6s Jacob Arminiuksen seuraaja, arminiolainen. H\u00e4n siis uskoi, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 on vapaa tahto ja kyky vastata itsen\u00e4isesti Jumalan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kutsuun. Wesleyn ajan metodistinen her\u00e4tys jakautui sis\u00e4isesti melko varhain laajempaan arminiolaiseen haaraan, jota my\u00f6s nykyinen Yhdistynyt metodistikirkko edustaa, ja kalvinistiseen haaraan, jota johti Wesleyn yst\u00e4v\u00e4 ja ty\u00f6toveri George Whitefield.<\/p>\n
Wesleyl\u00e4iselle teologialle tunnusomaista on pyhitysoppi. K\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 uskoon tulleen henkil\u00f6n tulee pyrki\u00e4 kohti pyhityst\u00e4. T\u00e4m\u00e4n opin tausta on pietismiss\u00e4, jossa korostettiin henkil\u00f6kohtaista uskonel\u00e4m\u00e4\u00e4. Wesley kuitenkin vei pyhitysoppia pidemm\u00e4lle ja h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen syntynyt pyhitysliike vei sit\u00e4 viel\u00e4kin pidemm\u00e4lle.<\/p>\n
Pyhitysliikkeen yksi tunnetuimpia henkil\u00f6it\u00e4 oli Charles Finney, jonka kirja Ihmeellisi\u00e4 her\u00e4tyksi\u00e4 on levinnyt Suomessakin laajalle. Pyhitysliikkeiden \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4 kukoistivat opit uskovan synnitt\u00f6myydest\u00e4. Suomessa t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 edusti muun muassa Vapaakirkon alkuaikojen julistaja Akseli Skutnabb.<\/p>\n
Wesleyn ajoista metodistinen teologia on systematisoitunut. Metodistinen teologia n\u00e4hd\u00e4\u00e4n omaa identiteetti\u00e4 vahvistavana asiana.<\/p>\n
Nykyisin metodistinen teologia nousee parhaimmin ilmi k\u00e4sityksess\u00e4 armonj\u00e4rjestyksest\u00e4, pyhitysopista, konnektionalismista, joka liittyy oppiin seurakunnasta sek\u00e4 itse teologian perusteista.<\/p>\n
Armonj\u00e4rjestys ja pyhitysoppi ovat yrityksi\u00e4 selitt\u00e4\u00e4, miten Jumala toimii kaikkien ihmisten parissa kaikkialla ja miten meill\u00e4 ihmisill\u00e4 on my\u00f6s oma vastuumme. Siihen liittyy ennaltak\u00e4yp\u00e4 armo, joka on tiivistettyn\u00e4 Jumalan yleist\u00e4 hyvyytt\u00e4 jokaista ihmist\u00e4 kohtaan. Tuo hyvyys ja rakkaus my\u00f6s kutsuu heit\u00e4 pelastukseen. Parannuksenteon armo sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 meid\u00e4n vastauksemme Jumalan kutsuun. Vanhurskauttamisen armo ja uudestisyntymisen armo ovat Jumalan Pyh\u00e4n Hengen uudistavaa ty\u00f6t\u00e4 meiss\u00e4. Parannuksen teon eli uskoontulon j\u00e4lkeen alamme opetella uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4 Kristuksessa.<\/p>\n
Konnektionalismi kuvaa metodistista seurakuntak\u00e4sityst\u00e4, jossa el\u00e4mme liitossa Jumalan ja toistemme kanssa. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys tukee my\u00f6s metodistiseen teologiaan kuuluvaa vahvaa ekumeenisuutta. Kirkkokuntarajoista huolimatta olemme kaikki samaa kristillist\u00e4 perhett\u00e4.<\/p>\n
Teologian perusteina metodistisessa teologiassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n luonnollisesti Raamattu. Mutta ymm\u00e4rr\u00e4mme, ett\u00e4 sit\u00e4 tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, siis tulkita. T\u00e4ss\u00e4 tulkitsemisprosessissa meit\u00e4 auttaa kirkon traditio, joka antaa meille suuntaviivat; j\u00e4rkemme, joka auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n; kokemus, joka vahvistaa opin.<\/p>\n
Teologia ei ole vain ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 \u00e4lyllist\u00e4 pohdintaa, vaan oleellinen osa, kun koetamme tutustua Jumalaan ja selvitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on h\u00e4nen tahtonsa. Teologian kautta voimme oppia tuntemaan itse\u00e4mme ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n maailmaa.<\/p>\n
Mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 teologia kohtaa aina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n. Ilman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellusta teologiasta tulee helposti pelkk\u00e4\u00e4 filosofista jaarittelua. Parhaimmillaan teologia vie meit\u00e4 kuitenkin l\u00e4hemm\u00e4ksi Jumalaa.<\/p>\n
Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Rauhan Sanomia \u2013 Nya Budb\u00e4raren -lehdess\u00e4 4\/16.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 teologia kohtaa aina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n. Ilman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellusta teologiasta tulee helposti pelkk\u00e4\u00e4 filosofista jaarittelua.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[4,71,68,5],"tags":[109,111],"class_list":["post-227","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-johdanto-oppi","category-metodismi","category-opetus","category-teologia","tag-teologia","tag-tiede"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-3F","jetpack-related-posts":[{"id":225,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=225","url_meta":{"origin":227,"position":0},"title":"Usko on teologiaa","author":"welzu","date":"14.12.2016","format":false,"excerpt":"Ytimess\u00e4 tulisi aina olla Kristus ja h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 ja olemuksensa. Jos teologia auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin uskoamme ja tuntemaan enemm\u00e4n Jumalaa sek\u00e4 rakastamaan l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4mme, se on oikeaa teologiaa","rel":"","context":"Kategoriassa "Ajatus"","block_context":{"text":"Ajatus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=75"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":239,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=239","url_meta":{"origin":227,"position":1},"title":"Osaatko uudistua?","author":"welzu","date":"2.5.2017","format":false,"excerpt":"Toivottavasti samalla muistamme, ett\u00e4 uudistuksen on oltava jatkuvaa. Ei vain menneen muutoksen muistelua.","rel":"","context":"Kategoriassa "Ajatus"","block_context":{"text":"Ajatus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=75"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":665,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=665","url_meta":{"origin":227,"position":2},"title":"Mist\u00e4 l\u00f6ytyy klassinen kristinusko?","author":"welzu","date":"30.10.2024","format":false,"excerpt":"Kun 1990-luvun puoliv\u00e4lin tienoilla aloitin oman kristillisen vaellukseni, oli yhten\u00e4 kiistojen jakolinjana konservatiivi- ja liberaalikristillisyys. Sama keskustelu jatkuu edelleenkin, vaikka termit ovat paikoin muuttuneet ja jakolinjan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 n\u00e4kemysten v\u00e4lill\u00e4 on siirtynyt. Tuolloin kiistakysymyksi\u00e4 olivat perinteisemm\u00e4t aiheet, kuten raamattuk\u00e4sitys ja yliluonnollisuus. Nykyisin konservatiivien ja liberaalien lis\u00e4ksi puhutaan evankelikaaleista, raamattu-uskollisista, klassisen kristinuskon\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Ajatus"","block_context":{"text":"Ajatus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=75"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Jan_Cornelisz._Vermeyen_006.jpg?fit=1166%2C925&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Jan_Cornelisz._Vermeyen_006.jpg?fit=1166%2C925&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Jan_Cornelisz._Vermeyen_006.jpg?fit=1166%2C925&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Jan_Cornelisz._Vermeyen_006.jpg?fit=1166%2C925&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Jan_Cornelisz._Vermeyen_006.jpg?fit=1166%2C925&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":49,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=49","url_meta":{"origin":227,"position":3},"title":"Seurakunta ja Israel","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Jeesus tuli Jumalan israelilaisille annetun lupauksen mukaisesti messiaana. H\u00e4nen sovitusty\u00f6ns\u00e4 pohjalta my\u00f6s pakanat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallisiksi t\u00e4st\u00e4 Jumalan kanssa tehdyst\u00e4 liitosta. Juutalaiset, jotka kielt\u00e4v\u00e4t Jeesuksen messiaanaan kielt\u00e4v\u00e4t uskonsa, mutta eiv\u00e4t ole kirottuja tai t\u00e4ydellisen hyl\u00e4ttyj\u00e4 sen johdosta, vaan voivat tehd\u00e4 parannuksen.","rel":"","context":"Kategoriassa "Teologia"","block_context":{"text":"Teologia","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=5"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":623,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=623","url_meta":{"origin":227,"position":4},"title":"Suoritus vai rakkaus?","author":"welzu","date":"16.2.2023","format":false,"excerpt":"Ap.t. 8:26-40, 1. Joh. 4:7-21, Joh. 15:1-8 Kuvitelkaa, ett\u00e4 joku tulee uskoon kuultuaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mit\u00e4 Jeesus on h\u00e4nen puolestaan tehnyt. T\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6 el\u00e4\u00e4 kuitenkin maassa, jossa ei ole muita kristittyj\u00e4, eik\u00e4 kukaan muu siell\u00e4 tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kristinuskosta. H\u00e4nelle ei voi sanoa, ett\u00e4 kunnon kristitty lukee p\u00e4ivitt\u00e4in Raamattua\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/pexels-cottonbro-studio-7688862.jpg?fit=1200%2C808&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/pexels-cottonbro-studio-7688862.jpg?fit=1200%2C808&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/pexels-cottonbro-studio-7688862.jpg?fit=1200%2C808&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/pexels-cottonbro-studio-7688862.jpg?fit=1200%2C808&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/pexels-cottonbro-studio-7688862.jpg?fit=1200%2C808&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":359,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=359","url_meta":{"origin":227,"position":5},"title":"Suhtautuminen omaisuuteen","author":"welzu","date":"8.11.2018","format":false,"excerpt":"Omistaminen on hyv\u00e4 asia. Se tuo el\u00e4m\u00e4\u00e4n turvaa. Mutta omaisuus tulee n\u00e4hd\u00e4 oikeassa valossa. Se ei saa olla el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkein asia eik\u00e4 se ole mik\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellinen suoja. Omaisuutta t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on suhtautumisemme Jumalaan ja halumme el\u00e4\u00e4 h\u00e4nen johdatuksessaan ja tahdossaan.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/coins-currency-investment-insurance-128867.jpeg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/coins-currency-investment-insurance-128867.jpeg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/coins-currency-investment-insurance-128867.jpeg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/coins-currency-investment-insurance-128867.jpeg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/coins-currency-investment-insurance-128867.jpeg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/227","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=227"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/227\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":228,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/227\/revisions\/228"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=227"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=227"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=227"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}