T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessani tutkin synoptikkojen perikooppia, jossa Jeesus vangitaan. Kertomus l\u00f6ytyy kaikista evankeliumeista, mik\u00e4 tekee asiasta hieman mielenkiintoisemman. Selvitett\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei ole vain synoptikkojen keskin\u00e4iset erot, vaan pohdin jonkin verran my\u00f6s Johanneksen panosta asiaan. Kirjoituksessani en niink\u00e4\u00e4n paneudu selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n lopullisia syit\u00e4 mahdollisille eroavaisuuksille, vaan tyydyn listaamaan niit\u00e4 ja antamaan vaihtoehtoisia tulkintoja ja selityksi\u00e4 niille.<\/p>\n
<\/p>\n
1. Johdantoa<\/strong><\/p>\n Perikooppi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 katkelmat Matteus 26:47\u201356, Markus 14:43\u201352, Luukas 22:47\u201353, Johannes 18:2\u201312, ja ne l\u00f6ytyv\u00e4t liittest\u00e4 I.<\/p>\n Erilaisia l\u00e4hdeteorioita tai muuta synoptikkojen ongelmaan liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 k\u00e4sittelen hyvin v\u00e4h\u00e4n. Mainitsen niist\u00e4 vain, jos se liittyy selke\u00e4sti selitykseeni evankeliumien eroista tai yhtenev\u00e4isyyksist\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 siis tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6oletuksena pid\u00e4n evankeliumeja itsen\u00e4isin\u00e4 teoksina, joilla saattaa olla yhteyksi\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n tai sitten ei. Evankeliumien alkuper\u00e4n l\u00e4ht\u00f6oletukseksi hyv\u00e4ksyn kristillisen perim\u00e4tiedon, kuten selit\u00e4n kohdassa 2. Evankeliumien taustaa.<\/p>\n <\/p>\n 2. Evankeliumien taustaa<\/b><\/p>\n Jotta voisi tutkia evankeliumeja ja vertailla niit\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n, pit\u00e4\u00e4 olla jonkinlainen pohjatieto eri evankeliumien taustoista. Aluksi esit\u00e4nkin lyhyesti joitakin t\u00e4h\u00e4n projektiin liittyvist\u00e4 asioista.<\/p>\n 2.1 Matteus<\/i><\/p>\n Matteus oli perim\u00e4tiedon mukaan Jeesuksen opetuslapsi ja yksi kahdestatoista apostolista. H\u00e4n oli siis evankeliumeissa esiintyv\u00e4 Matteus tai Leevii<\/sup>. Matteuksella oli ilmeisesti kaksi nime\u00e4 ja niiden k\u00e4ytt\u00f6 ehk\u00e4 viittaakin juuri Matteukseen kirjoittajana. Muut evankeliumit nimitt\u00e4in k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t eniten Leevi-nime\u00e4, kun taas Matteus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Matteus-nime\u00e4 Leevin ohella.<\/p>\n Matteus on kirjoittanut evankeliuminsa ilmeisesti juutalaisille osoittaakseen, ett\u00e4 Jeesus on messias. Siksi h\u00e4n lainaa paljon Vanhan testamentin profetioita ja kommentoi juutalaisia tapoja.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa l\u00e4hden siit\u00e4 oletuksesta, ett\u00e4 perim\u00e4tieto on Matteuksen kohdalla oikea ja h\u00e4n on oli Jeesuksen seuraaja ja kertomiensa tapahtumien silminn\u00e4kij\u00e4.<\/p>\n 2.2 Markus<\/i><\/p>\n Markus oli perim\u00e4tiedon mukaan Markus Johannes, jonka \u00e4idin luona Jerusalemin seurakunta kokoontuiii<\/sup>. Markus oli my\u00f6s Paavalin ja ennen kaikkea Pietarin ty\u00f6toveri. Perim\u00e4tiedon mukaan Markus perustikin evankeliuminsa juuri Pietarilta kuulemiinsa kertomuksiin.<\/p>\n Markuksen kirjoittamista ohjaavat selv\u00e4sti Pietarin kertomukset. H\u00e4n ei kovinkaan paljoa selittele, vaan pit\u00e4ytyy toimintaan. Markuksen kohdeyleis\u00f6n\u00e4 saattoi olla pakanat, mutta se sopi juutalaisillekin.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa l\u00e4hden siit\u00e4 oletuksesta, ett\u00e4 perim\u00e4tieto on Markuksen kohdalla oikea ja h\u00e4n perusti evankeliuminsa Pietarilta saamiinsa tietoihin.<\/p>\n 2.3 Luukas<\/i><\/p>\n Luukas oli perim\u00e4tiedon mukaan Paavalin ty\u00f6toveri ja ammatiltaan l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. H\u00e4n kirjoitti my\u00f6s Apostolien teot. Omistuskirjoituksen mukaan evankeliumin ja Apostolien tekojen vastaanottaja oli Teofilos. T\u00e4m\u00e4 saattaa tarkoittaa joko sen nimist\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 tai sitten yleisesti jotakuta Jumalasta kiinnostunuttaiii<\/sup>. Sill\u00e4 ei ole v\u00e4li\u00e4, sen sijaan nimitys saattaa viitata siihen, ett\u00e4 henkil\u00f6 oli kreikkalainen pakana ja mahdollisesti oppinut.<\/p>\n Luukas kirjoittaakin evankeliuminsa selv\u00e4sti pakanoille, eik\u00e4 n\u00e4in ollen paneudu kovinkaan paljoa juutalaisiin yksityiskohtiin.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa l\u00e4hden siit\u00e4 oletuksesta, ett\u00e4 perim\u00e4tieto on Luukkaan kohdalla oikea ja h\u00e4n perusti evankeliuminsa tutkimukseensa, joka sis\u00e4lsi muita kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4 (ehk\u00e4 Markuksen evankeliumin) ja silminn\u00e4kij\u00f6iden haastatteluja.<\/p>\n 2.4 Johannes<\/i><\/p>\n Johannes oli perim\u00e4tiedon mukaan apostoli Johannes, Jeesuksen opetuslapsi. H\u00e4n saattoi kirjoittaa evankeliuminsa viimeisen\u00e4. Syy evankeliumin eroavaisuuteen synoptikkoihin verrattuna viittaa ehk\u00e4 siihen, ett\u00e4 Johannes tunsi muut evankeliumit ja kirjoitti omansa t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4. Joissain kohdissa h\u00e4n saattoi my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 muistinsa virkist\u00e4miseen.<\/p>\n Johanneksen tarkoitus on kuvata Jeesus Jumalan Poikana. Niinp\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 Jeesus tekee jonkin verran ihmeit\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 pitki\u00e4, aiheeseen liittyvi\u00e4 puheita.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa l\u00e4hden siit\u00e4 oletuksesta, ett\u00e4 perim\u00e4tieto on Johanneksen kohdalla oikea ja h\u00e4n oli Jeesuksen seuraaja ja tapahtumien silminn\u00e4kij\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n 3. Markuksen erityisaineisto<\/b><\/p>\n Markus kertoo Jeesuksen vangitsemisen p\u00e4\u00e4kohdat, jotka l\u00f6ytyv\u00e4t kaikilta muiltakin evankelistoilta muodossa tai toisessa. Niihin kuuluvat Juudaksen tulo ja osallisuus vangitsemiseen, ylipapin palvelijan korvan sivaltaminen miekalla sek\u00e4 varsinainen vangitseminen. Markuksella on kuitenkin joitakin erityismainintoja ja yksityiskohtia, jotka muut evankelistat ovat j\u00e4tt\u00e4neet pois. Mainitsen n\u00e4ist\u00e4 kaksi.<\/p>\n 3.1 Ja viek\u00e4\u00e4 vartioituna pois.<\/i><\/p>\n Jae 44 on hyvin samanlainen Matteuksen kohdan kanssa. Luukas j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois Juudaksen opastuksen vangitsijoille. Matteuksen ja Markuksen yhteys n\u00e4kyy siin\u00e4kin, ett\u00e4 Juudaksen sanat ovat molemmilla enimm\u00e4kseen identtiset. Markus lis\u00e4\u00e4 kuitenkin loppuun sanat ”ja viek\u00e4\u00e4 vartioituna pois”.<\/p>\n Markuksen lis\u00e4ys tuo kohtaukseen lis\u00e4\u00e4 j\u00e4nnityst\u00e4. Lis\u00e4yksen voi tulkita kahdella tavalla. Ensimm\u00e4isen\u00e4 se voi viitata Juudaksen ep\u00e4varmuuteen. Sanoillaan h\u00e4n halusi varmistaa, ett\u00e4 Jeesus otetaan varmasti kiinni. Ehk\u00e4 h\u00e4n pelk\u00e4si kostoa tai moittimista ja halusi n\u00e4in tilanteen nopeasti ja varmistettuna hoidettua. Toisena vaihtoehtona on, ett\u00e4 lis\u00e4yksell\u00e4 Markus halusi painottaa Juudaksen asemaa joukon johtajana. N\u00e4in ajateltuna Markus tukisi Luukkaan ja Johanneksen viittausta siit\u00e4, ett\u00e4 Juudakselle oli annettu jonkinlainen valtuutus joukon johtajaksiiv<\/sup>.<\/p>\n 3.2 Nuori mies<\/i><\/p>\n Vain Markus kertoo Jeesuksen mukaan l\u00e4hteneest\u00e4 nuoresta miehest\u00e4, joka pakenee alasti. H\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuitenkaan ollut t\u00e4ysin alasti, sill\u00e4 tuohon aikaan alastomaksi laskettiin jo julkisesti alusvaatteillaan meneminenkin.<\/p>\n Ensiksi pit\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, oliko nuori mies Jeesuksen seuraaja vai ei. Kaikkien evankeliumien mukaan Jeesus meni \u00d6ljym\u00e4elle opetuslastensa kanssa. Kukaan ei mainitse, keit\u00e4 kaikkia t\u00e4h\u00e4n opetuslasten joukkoon kuului. Oletettavaa on, ett\u00e4 mukana olivat ainakin kaikki apostolit Juudasta lukuun ottamatta. Mik\u00e4\u00e4n ei tunnu olevan sit\u00e4 vastaan, ett\u00e4 mukana olisi ollut my\u00f6s muita Jeesuksen seuraajia. Etenkin, kun my\u00f6hemmin Jeesuksen oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 ja teloitusta on seuraamassa my\u00f6s joukko naisia. On siis oletettavaa, ett\u00e4 mainittu nuori mies ei ollut ainakaan apostoli.<\/p>\n Onko kuitenkaan mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 nuori mies olisi ollut edes Jeesuksen opetuslapsi tai vakituinen seuraaja? Markus mainitsee h\u00e4net vain t\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 saattaisi viitata siihen, ett\u00e4 h\u00e4n oli ”utelias ohikulkija”. T\u00e4llaisena h\u00e4n siis tuskin kuului Jeesuksen l\u00e4hipiiriin eik\u00e4 ollut mukana viimeisell\u00e4 ehtoollisella. H\u00e4n saattoi tulla mukaan vasta Getsemanessa tai matkalla sinne. Ehk\u00e4 h\u00e4n asui l\u00e4hell\u00e4 ja osui siksi paikalle.<\/p>\n Sanat ”mukaan oli l\u00e4htenyt” voidaan tulkita kahdella tapaa. Toisaalta se saattaa viitata siihen, ett\u00e4 nuori mies oli Jeesuksen seuraaja. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa maininta ei viittaisi niink\u00e4\u00e4n t\u00e4sm\u00e4lliseen hetkeen, jolloin mukaan on l\u00e4hdetty, vaan se korostaisi sit\u00e4, ett\u00e4 nuori mies on Jeesuksen opetuslapsi. Kohta voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niinkin, ett\u00e4 nuori mies oli tosiaan sivullinen, ehk\u00e4 l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 asuva henkil\u00f6, joka n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jotakin tapahtuu, tuli uteliaisuuttaan seuraamaan tilannetta. Koska muut evankelistat eiv\u00e4t sanallakaan mainitse, ett\u00e4 my\u00f6s Jeesuksen opetuslapsia oltaisiin yritetty vangita \u2013 ei edes ylipapin korvan leikannutta \u2013 j\u00e4lkimm\u00e4inen vaihtoehto tuntuu j\u00e4rkev\u00e4mm\u00e4lt\u00e4. Nuori mies oli ainakin osittain uteliaisuuttaan paikalle tullut henkil\u00f6, joka liiallisella rohkeudellaan her\u00e4tti vangitsijoiden huomionv<\/sup>.<\/p>\n Kuka nuori mies oli? Joidenkin tulkintojen mukaan h\u00e4n olisi ollut Markus, joka halusi t\u00e4ll\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 h\u00e4nkin oli Jeesuksen seuraaja. Uuden testamentin mukaan Markus oli mukana tapahtumissa jo varhaisessa vaiheessa. Alkuseurakunta esimerkiksi kokoontui Markuksen \u00e4idin, Marian, kotonavi<\/sup>. T\u00e4lle tulkinnalle ei mielest\u00e4ni ole kuitenkaan kovin suuria perusteita. Perim\u00e4tiedon mukaan Markus ei esimerkiksi ollut Jeesuksen seuraaja, vaan h\u00e4n kuuli kaiken Pietariltavii<\/sup>.<\/p>\n Toisen tulkinnan mukaan nuori mies olisi ollut Lasarus, joka kaiken lis\u00e4ksi asui Betaniassa aika l\u00e4hell\u00e4 Jerusalemia. En n\u00e4e t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n kovinkaan todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 mahdollisuutena, vaikka ajatus on mielenkiintoinen.<\/p>\n Todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 nuori mies on tosiaan ollut nimett\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4nyt Jeesuksen seuraaja tai paikallinen sivustakatsoja. Markus on kertomuksen ottanut evankeliumiinsa mahdollisesti viittauksena er\u00e4\u00e4seen Vanhan testamentin messiasennustukseenviii<\/sup>. T\u00e4llaisena yksityiskohta konkretisoisi Jeesuksen kanssa olevien pakenemisen ja tekisi siit\u00e4 dramaattisemman.<\/p>\n 3.3 P\u00e4\u00e4telm\u00e4<\/i><\/p>\n Markuksen oma erityisaineisto on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, mutta se lis\u00e4\u00e4 kertomuksen vauhdikkuutta ja konkreettisuutta. Osittain ne v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t vaikutelman silminn\u00e4kij\u00e4n kertomuksesta, joka l\u00e4hent\u00e4\u00e4 lukijaa kertomukseen. Erityisaineistolla ei kuitenkaan ole tekstiss\u00e4 kovinkaan paljoa teologista teht\u00e4v\u00e4\u00e4, vaan se toimii ennemminkin juuri kuvauksen el\u00e4v\u00f6itt\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n 4. Luukas ja Johannes<\/b><\/p>\n Perikooppia lukiessa huomaa melko nopeasti, ett\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en Luukas ja Johannes kertovat yksityiskohtia, jotka Matteukselta ja Markukselta puuttuvat tai ne ovat jopa ainakin n\u00e4enn\u00e4isesti ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n. Johanneksen evankeliumin yhteinen aines synoptikkojen kanssa on hyvin pieni, mik\u00e4 korostaa tilannetta. T\u00e4ss\u00e4 otan esille nelj\u00e4 Luukkaan ja Johanneksen esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 yksityiskohtaa.<\/p>\n 4.1 Juudas oppaana<\/i><\/p>\n Toisin kuin Matteus ja Markus, Luukas painottaa, ett\u00e4 Juudas oli Jeesusta vangitsemaan tulevan miesjoukon opas. Johannes ei k\u00e4yt\u00e4 opas-sanaa, vaan mainitsee, ett\u00e4 Juudas \u201dtunsi paikan\u201d. T\u00e4m\u00e4 saattaa olla vain n\u00e4enn\u00e4inen yhteys, sill\u00e4 Luukkaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n proerkhomai-sanan p\u00e4\u00e4merkitys on kulkea edell\u00e4 tai johtaa. Sanaan liittyy kuitenkin ajatus oppaana olemisesta.<\/p>\n Luukas saattoi haluta ilmaista sit\u00e4kin, ett\u00e4 Juudas oli joukon johtaja, ei vain opas tai suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4. T\u00e4m\u00e4 saattaa kuitenkin olla ristiriidassa sen kanssa, ett\u00e4 sek\u00e4 Luukkaan ett\u00e4 Johanneksen mukaan miesjoukon mukana oli my\u00f6s muita johtajiaix<\/sup>. Tietenkin on olemassa se mahdollisuus, ett\u00e4 Luukas liitt\u00e4\u00e4 Juudaan juuri ylipappeihin ja kansan vanhimpiin, joiden kanssa h\u00e4n oli sopinut Jeesuksen kavaltamisesta. Johtamisajatusta tukee osaltaan my\u00f6s Johannes, joka mainitsee, ett\u00e4 aseistautunut miesjoukko oli annettu Juudakselle.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 ei ole ristiriidassa muiden evankeliumien kanssa. Niiss\u00e4kin Juudas toimi oppaana Jeesusta vangitsemaan l\u00e4hteneille miehille. Ero on kuitenkin juuri siin\u00e4, ett\u00e4 Luukas ja Johannes tuntuvat painottavan sit\u00e4, ett\u00e4 Juudas oli opas, kun taas Matteuksella ja Markuksella Juudas n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kertomuksessa olevan vain osa joukkoa.<\/p>\n 4.2 Oikean korvan sivaltaminen<\/i><\/p>\n Kaikki evankelistat kertovat ylipapin palvelijan korvan sivaltamisesta. Vain Luukas ja Johannes mainitsevat, ett\u00e4 kyse oli oikeasta korvasta. Luukkaan tarkennus on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, jos h\u00e4n tosiaan oli ammatiltaan l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Johanneksen tarkennuksen taas voi pist\u00e4\u00e4 sen piikkiin, ett\u00e4 h\u00e4n oli silminn\u00e4kij\u00e4. Kysymykseksi nouseekin, miksi Matteus ja Markus eiv\u00e4t mainitse, kumpi korva oli kyseess\u00e4 ja mist\u00e4 Luukas sai tiet\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n yksityiskohdan.<\/p>\n Luukkaalla oli omien sanojensa mukaan useita l\u00e4hteit\u00e4 ja h\u00e4n my\u00f6s oli haastatellut silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4. Paavalin matkatoverina h\u00e4nelle luultavasti tuli tilaisuuksia tavata apostoleja, joten h\u00e4n saattoi kuulla t\u00e4m\u00e4n heilt\u00e4.<\/p>\n 4.3 Johtajat mukana<\/i><\/p>\n Luukkaan ja Johanneksen mukaan miesjoukon mukana oli my\u00f6s johtajia. Luukas mainitsee ylipapit, temppelivartioston p\u00e4\u00e4llik\u00f6t sek\u00e4 kansan vanhimmat. Johannes mainitsee (roomalaisia) sotilaita komentavan korkean upseerin. J\u00e4lleen Matteus ja Markus vaikenevat t\u00e4st\u00e4 yksityiskohdasta.<\/p>\n On mahdollista, ett\u00e4 johtajisto tuli vain seuraamaan tilannetta, eiv\u00e4tk\u00e4 he ottaneet aktiivista roolia tapahtumien kulkuun. N\u00e4in Matteuksella ja Markuksella ei ollut syyt\u00e4 erikseen mainita heit\u00e4. Sen sijaan Luukas mainitsee johtajat, koska h\u00e4n haluaa osoittaa todelliset syylliset teon taustalla. Johanneksen maininta korkeasta upseerista taas liittyy siihen, ett\u00e4 mukana miesjoukossa oli ilmeisesti ryhm\u00e4 roomalaisia sotilaitax<\/sup>.<\/p>\n 4.4 Jeesuksen vangitsemisen hetki ja opetuslasten pako<\/i><\/p>\n R\u00e4ikein ero Matteuksen ja Markuksen sek\u00e4 Luukkaan ja Johanneksen v\u00e4lill\u00e4 on Jeesuksen vangitsemisen hetki. Ensinmainitut ajoittavat sen aivan perikoopin alkuun ennen ylipapin palvelijan korvan sivaltamista. J\u00e4lkimm\u00e4iset ajoittavat sen perikoopin loppuun. Luukas ja Johannes eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n erikseen mainitse, ett\u00e4 opetuslapset olisivat tapauksen johdosta paenneet.<\/p>\n Opetuslasten paon mainitsematta j\u00e4tt\u00e4minen ei ole kovinkaan suuri pulma, sill\u00e4 my\u00f6s Luukas ja Johannes tekev\u00e4t muilla tavoin selv\u00e4ksi, ett\u00e4 opetuslapset hajaantuivat. Sen sijaan vangitsemisen hetki on hieman vaikeammin selitett\u00e4v\u00e4.<\/p>\n Ilmeisesti Luukas tunsi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n Markuksen ja mahdollisesti my\u00f6s Matteuksen evankeliumin. J\u00e4lkimm\u00e4isen kohdalla kyse saattoi olla yhteisest\u00e4 l\u00e4hteest\u00e4. Ei ole siis kovinkaan suurta syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 Luukas ei olisi tuntenut Markuksen esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 ajoitusta. Kysymykseksi nouseekin se, miksi Luukas p\u00e4\u00e4tti Markuksesta huolimatta kertoa asiat eri j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n Yksi mahdollisuus olisi, ett\u00e4 Matteus ei ollut vangitsemishetkell\u00e4 paikalla ja olisi k\u00e4ytt\u00e4nyt Markusta l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n. Markus taas olisi kirjoittanut, kuten oli tilanteesta Pietarilta kuullut, mutta t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa Pietari olikin muistanut yksityiskohdat v\u00e4\u00e4rin. T\u00e4t\u00e4 vastaan puhuu se, ett\u00e4 Matteuksella on perikoopissa paljon t\u00e4ysin omaa materiaalia, joka viittaisi siihen, ett\u00e4 h\u00e4n oli itse todistamassa tilannetta. Lis\u00e4ksi vain Matteuksella ja Johanneksella on Jeesuksen sanat ”Pane miekkasi tuppeen.”, mik\u00e4 saattaa olla viite kummankin paikallaolosta.<\/p>\n Vangitsemishetkeen liittyy Matteuksella ja Markuksella Juudaksen Jeesukselle antama suudelma. Luukas mainitsee my\u00f6s suudelman, mutta Johannes ei. N\u00e4ytt\u00e4isi siis silt\u00e4, ett\u00e4 Luukas on yhdistelm\u00e4 Markuksen ja Johanneksen kuvausta. Ehk\u00e4 loppujen lopuksi selitys onkin se, ett\u00e4 Matteus ja Markus sijoittivat vangitsemisen suudelman yhteyteen tilanteen korostamiseksi. Suudelman ja vangitsemisen kautta tapahtumaan saadaan suurempi kontrasti. Johannes taas ajoittaa vangitsemisen oikeaan kohtaansa. Luukas, joka tunsi Matteuksen ja Markuksen mainitsee n\u00e4in suudelman, mutta koska on saanut tiet\u00e4\u00e4 tapahtumien todellisen kulun, ”korjaa” vangitsemishetken ajoituksen Johanneksen mukaiseksi.<\/p>\n Toinen vaihtoehto on se, ett\u00e4 vangitseminen tapahtui useammassa osassa. Juudaksen antaessa suudelman vangitsijat ottivat Jeesuksen kiinni. Ylipapin palvelijan korvan sivaltaminen keskeytt\u00e4\u00e4 kahlitsemisoperaation hetkeksi. Kun tilanne on taas rauhoittunut, vangitsijat jatkava sitomalla Jeesuksen. N\u00e4in molemmat ovat oikeassa.<\/p>\n 4.5 P\u00e4\u00e4telm\u00e4<\/i><\/p>\n Luukkaan ja Johanneksen yhteydet ovat selvi\u00e4, mutta melko pieni\u00e4. Vaihtoehtona on, ett\u00e4 Johannes, joka ilmeisesti kirjoitti Luukkaan j\u00e4lkeen k\u00e4ytti h\u00e4nen evankeliumiaan muistin virkist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Tai sitten k\u00e4vi toisin p\u00e4in ja Johannes oli yksi Luukkaan l\u00e4hteist\u00e4. Joko Johanneksen evankeliumi on Luukasta vanhempi tai sitten Luukas haastatteli Johannesta.<\/p>\n <\/p>\n 5 Synoptikkojen vertailua<\/b><\/p>\n Seuraavaksi siirrymme p\u00e4\u00e4asiaan, synoptikkojen vertailuun. K\u00e4yn kohta kohdalta l\u00e4pi synoptikkojen eroja ja yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4 alusta loppuun. Johanneksen evankeliumiin viitataan silloin, kun se seuraa synoptikkoja.<\/p>\n 5.1 Juudas, yksi kahdestatoista<\/i><\/p>\n Synoptikot aloittavat kertomuksensa samalla tapaa. Jeesus on ollut juuri rukoilemassa Getsemanessa, kun Juudas tulee miesjoukon kanssa vangitsemaan h\u00e4nt\u00e4. Erityist\u00e4 kohdassa on, ett\u00e4 synoptikot esittelev\u00e4t Juudaksen ik\u00e4\u00e4n kuin uutena henkil\u00f6n\u00e4. Jokainen kutsuu h\u00e4nt\u00e4 Juudakseksi, yhdeksi kahdestatoistaxi<\/sup>. Luukkaalla esittelyn tuntu korostuu, koska h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Juudaksen kohdalla sanaa \u03bb\u03b5\u03b3\u03cc\u03bc\u03b5\u03bd\u03bf\u03c2, sanottu\/kutsuttu\/nimitetty, ”Juudakseksi kutsuttu”.<\/p>\n Luku kaksitoista m\u00e4\u00e4risess\u00e4 muodossa viittaa niihin kahteentoista Jeesuksen opetuslapseen, jotka h\u00e4n erityisesti valitsi ja l\u00e4hetti, apostoleihin. Uuden testamentin mukaan apostoli-nimityksell\u00e4 kulki muitakin henkil\u00f6it\u00e4xii<\/sup>, joten nimitys kaksitoista vakiintui t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isten apostolien nime\u00e4. ”Ne kaksitoista” oli siis mahdollisesti jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 synonyymin\u00e4 apostoleille, kun evankeliumeja kirjoitettiinxiii<\/sup>. Nimityksen k\u00e4ytt\u00f6 Juudaksen kohdalla siis korostaa petosta: kavaltaja on Jeesuksen l\u00e4hipiirist\u00e4, jonka h\u00e4n on itse valinnut.<\/p>\n Toisaalta n\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 evankelistat antavat viimeist\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 Juudakselle uuden nimen: kavaltajaxiv<\/sup>. Kyseess\u00e4 onkin murroskohta Juudaksen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Vaikka h\u00e4n aiemmin onkin jo suunnitellut Jeesuksen kavaltamista, vasta nyt h\u00e4n toteuttaa sen. Juudas muuttuu apostolista kavaltajaksi. Kavaltaja-nimitys tuntuu olevan my\u00f6s alkuseurakunnassa vakiintunut nimi. T\u00e4h\u00e4n viittaisi se, ett\u00e4 Johannes, joka mahdollisesti kirjoitti evankeliuminsa viimeisen\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 perikoopissa Juudaksesta johdonmukaisesti nimityst\u00e4 ”Juudas, Jeesuksen kavaltaja”. Juudas Isakariot muuttui n\u00e4in Juudas Kavaltajaksi.<\/p>\n 5.2 Jeesuksen vangitsijat<\/i><\/p>\n Kaikki evankelistat kuvaavat Jeesusta vangitsemaan tulleen joukon kokoonpanoa hieman eri tavoin. Luukkaalla on kaikkein lyhin kuvaus, h\u00e4n puhuu vain ”joukosta miehi\u00e4”xv<\/sup>. Muiden evankelistojen perusteella voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 joukko oli aseistettu. Joukon oli l\u00e4hett\u00e4nyt evankelistojen mukaan ylipapit ja kansan vanhimmat. Johannes mainitsee viel\u00e4 erityisesti fariseukset ja Luukas lainopettajat. Selv\u00e4\u00e4 kuitenkin on, ett\u00e4 Jeesuksen vangitseminen oli joskus kesken\u00e4\u00e4n riitaistenkin poliittisten ja uskonnollisten ryhmittymien yhteinen tempaus.<\/p>\n Johanneksen evankeliumin mukaan joukossa oli mukana my\u00f6s roomalaisia sotilaita. Johanneksen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 termi, kohorttixvi<\/sup>, k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 noin 600 sotilasta. Johannes mainitsee my\u00f6s, ett\u00e4 paikalla oli ”korkea upseeri”xvii<\/sup> komentamassa sotilaita. Termi tarkoittaa juuri kohortin komentajaa. On mahdollista, ett\u00e4 mukana oli tosiaan sotilaita, koska roomalaiset toivat p\u00e4\u00e4si\u00e4isjuhlan aikaan sotilaita Jerusalemiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yll\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4xviii<\/sup>. Ei kuitenkaan ole oletettavaa, ett\u00e4 koko kohortti olisi ollut pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Jeesusta. Roomalaisten sotilaiden mukanaolo jo t\u00e4ss\u00e4 vaihessa selitt\u00e4isi sen, miksi juuri heid\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin my\u00f6hemmin vartioimaan Jeesuksen hautaaxix<\/sup>.<\/p>\n Evankelistojen kuvauksen perusteella Jeesusta vangitsemaan tullut joukko sis\u00e4lsi siis ilmeisesti ylipapin palvelijoitaxx<\/sup>, juutalaisten omia temppelivartioita ja ”poliiseja” sek\u00e4 roomalaisia sotilaitaxxi<\/sup>. Erilaiset kuvaukset joukosta selittyv\u00e4t kirjoittajien tarkoitusperill\u00e4. Matteus ja Markus tahtovat luultavasti korostaa hengellisten ja poliittisten johtajien liittoa mainitsemalla sek\u00e4 ylipapit ett\u00e4 kansan vanhimmat. Luukas j\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksityiskohdat pois ja puhuu vain joukosta. Aiemmin Luukkaalla joukot olivat olleet Jeesuksen yst\u00e4vi\u00e4 ja opetuksen seuraajia, nyt vastustajiaxxii<\/sup>. Ratkaisu siis korostaa yleisen ilmapiirin muutosta. Johannes kertoo muista poiketen erikoisen yksityiskohdan vangitsemishetkell\u00e4, joka muistuttaa Israelin kuningas Ahasjan l\u00e4hett\u00e4mien sotilaiden ja profeetta Elian kohtaamistaxxiii<\/sup>. Jos Johannes tosiaan halusi viitata yksityiskohdallaan Eliaan, mik\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, sotilaiden mukanaolon mainitseminen korostaa yhteytt\u00e4.<\/p>\n 5.3 Suudelma merkkin\u00e4<\/i><\/p>\n Synoptikot kertovat kaikki, ett\u00e4 Juudas suuteli tai ainakin aikoi suudella Jeesusta. Kuitenkin vain Matteus ja Markus mainitsevat, ett\u00e4 suudelma oli merkki, jolla Juudas ilmaisi vangitsijoille kenet pit\u00e4\u00e4 vangita. Merkin t\u00e4rkeys selittyy sill\u00e4, ett\u00e4 vangitsijoissa oli todenn\u00e4k\u00f6isesti miehi\u00e4, jotka eiv\u00e4t olleet Jeesusta koskaan n\u00e4hneet ja kaiken lis\u00e4ksi oli jo melko my\u00f6h\u00e4inen ilta, eik\u00e4 pime\u00e4ss\u00e4 luultavasti olisi kovin hyvin erottanut kuka paikalla olevista miehist\u00e4 oli Jeesus.<\/p>\n Miksi juuri suudelma? Kertomuksen kannalta se on oivallinen draaman ja kontrastin luoja: Juudas, yksi Jeesuksen l\u00e4himpi\u00e4 tovereita pett\u00e4\u00e4 Jeesuksen ja tekee sen tavalla, joka viittaa l\u00e4heiseen yst\u00e4vyyteen. Vastaus voi l\u00f6yty\u00e4 my\u00f6s Matteuksen ja Luukkaan k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 sanoista. Suudelmaa tarkoittava sana on \u03c6\u03b9\u03bb\u03ad\u03c9. Synoptikot k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4, kun he puhuvat siit\u00e4, miten suudelma oli sovittu merkiksixxiv<\/sup> tai kun Juudas l\u00e4hestyi Jeesusta suudellakseen t\u00e4t\u00e4xxv<\/sup>. Kun Matteus ja Markus kuvaavat itse tapahtumaa, he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tkin sanaa \u03ba\u03b1\u03c4\u03b1\u03c6\u03b9\u03bb\u03ad\u03c9, joka tarkoittaa ennemminkin jo kiihke\u00e4\u00e4 suudelmaa. T\u00e4ll\u00e4 kirjoittajat haluavat ehk\u00e4 kertoa, ett\u00e4 Juudas ei vain suudellut Jeesusta, vaan my\u00f6s syleili h\u00e4nt\u00e4 ja n\u00e4in piti h\u00e4nt\u00e4 paikoillaan, jotta vangitsijat saattoivat helpommin ottaa h\u00e4net kiinni. Markuksella t\u00e4t\u00e4 tulkintaa vahvistaa jakeen 14:44 lis\u00e4ys ”ja viek\u00e4\u00e4 vartioituna pois”. Juudas halusi todella saada Jeesuksen vangituksi ja n\u00e4in h\u00e4n varmisti sen toteutumisen.<\/p>\n 5.4 Jeesus puhuu<\/i><\/p>\n Jokainen evankelista mainitsee Jeesuksen puhuneen vangitsemishetkell\u00e4. Eroja on paikoin paljonkin, mutta etenkin synoptikoilta l\u00f6ytyy my\u00f6s yhteist\u00e4 ainesta. Jeesuksen puheiden jaottelussa Matteus ja Luukas n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t seuraavan samaa linjaa, kun taas Markus on huomattavasti niukempi. Matteus ja Luukas mainitsevat kolme Jeesuksen puhetta, jotka h\u00e4n osoittaa eri henkil\u00f6ille ja ryhmille.<\/p>\n 5.4.1 Jeesus puhuu Juudakselle<\/i><\/p>\n Matteus ja Luukas kertovat, miten Jeesus reagoi Juudaksen suudelmaanxxvi<\/sup>. Molempien maininnat painottavat sit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus tiesi, mit\u00e4 tulisi tapahtumaan. Juudaksen kavallus ei tullut yll\u00e4tyksen\u00e4. Luukkaalla Jeesuksen sitaatti on kysyv\u00e4: ”suudelmallako sin\u00e4 kavallat Ihmisen Pojan?”. Matteuksella Jeesuksen kommentti on toteamus.<\/p>\n Matteus manitsee Jeesuksen kutsuneen Juudasta yst\u00e4v\u00e4ksi. Aiemmin Matteus on kuvannut kahta Jeesuksen puhetta, joissa h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s yst\u00e4v\u00e4-sanaa. Kummassakin tapauksessa Jeesuksen mainitsema yst\u00e4v\u00e4 on ollut tuomionalainen pahantekij\u00e4xxvii<\/sup>. Sana siis korostaa Juudaksen petosta ja teon vakavuutta.<\/p>\n 5.4.2 Jeesus puhuu miekkamiehelle<\/i><\/p>\n Tapahtumien edetess\u00e4 yksi Jeesuksen seuraajista sivaltaa miekalla ylipapin palvelijan korvan irti. Evankelistoista vain Markus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Jeesuksen puheen pois t\u00e4ss\u00e4 kohtaa. Evankelistat eiv\u00e4t kuitenkaan tunnu olevan kovin samanmielisi\u00e4 Jeesuksen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 sanoista. Luukas on kaikkein lyhin ja Jeesuksen kommentti tuntuukin vain korostavan Jeesuksen halua t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kohtalonsa. My\u00f6s Matteus ja Johannes ovat samoilla linjoilla. Matteus lis\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n maininnan Jeesuksen vallasta. Vaikka Jeesus alistuukin kohtaloon, se ei ole pakon sanelemaa vaan vapaaehtoista.<\/p>\n Matteuksen maininta Jeesuksen vallasta kutsua enkeleit\u00e4 selittynee j\u00e4lleen evankeliumin aiemmilla tapahtumilla. Matteus mainitsee muita evankeliumeja enemm\u00e4n enkelikohtaamisiaxxviii<\/sup>. Enkelit ovat olleet oleellinen osa Jeesuksen el\u00e4m\u00e4\u00e4, mutta nyt ne eiv\u00e4t saa puuttua tilanteeseen.<\/p>\n Mielenkiintoisena yksityiskohtana Matteus ja Johannes kertovat t\u00e4sm\u00e4lleen saman yksityiskohdan samoilla sanoilla. Molemmilla Jeesus sanoo miekkamiehelle ”Pane miekkasi tuppeen”. T\u00e4m\u00e4 saattaa olla viittaus siihen, ett\u00e4 Matteus ja Johannes olivat paikalla kuulemassa n\u00e4m\u00e4 sanat.<\/p>\n 5.4.3 Jeesus puhuu joukolle<\/i><\/p>\n Jeesus k\u00e4\u00e4ntyy kolmannessa puheessaan vangitsijoidensa puoleen. T\u00e4m\u00e4 puhe l\u00f6ytyy jossakin muodossa jokaiselta synoptikolta. Puheessaan Jeesus ei yrit\u00e4 vedota vangitsijoihinsa, ett\u00e4 h\u00e4net vapautettaisiin, vaan kyse on ennemminkin syyt\u00f6ksest\u00e4. Jeesus on toiminut kaiken aikaa julkisesti, eik\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 tulla vangitsemaan h\u00e4nt\u00e4 y\u00f6n turvin.<\/p>\n Syyt\u00f6ksell\u00e4\u00e4n Jeesus ei halua ainoastaan ilmoittaa vangitsijoidensa v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 toiminnasta, vaan my\u00f6s pelkuruudesta. Jos h\u00e4net olisi yritetty vangita p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 julkisesti, se olisi her\u00e4tt\u00e4nyt vastalauseita Jeesusta seuraavissa joukoissa. Jeesushan oli viel\u00e4 suosionsa huipulla ja h\u00e4net oli vain muutamia p\u00e4ivi\u00e4 aiemmin otettu vastaan Jerusalemiin juhlakulkueessaxxix<\/sup>.<\/p>\n Puheensa lopuksi Jeesus viel\u00e4 painottaa, ett\u00e4 n\u00e4in t\u00e4ytyy tapahtua, jotta kirjoitukset toteutuisivat. Se osoittaa sen, ett\u00e4 Jeesus tiesi ennalta kaiken, mit\u00e4 tulee tapahtumaan. H\u00e4n my\u00f6s oli kaiken aikaa tilanteen johdossa.<\/p>\n 5.4.4 Yhteenveto Jeesuksen puheista<\/i><\/p>\n Synoptikkojen erilaisuus Jeesuksen puheiden kohdalla ei ole mik\u00e4\u00e4n suuri ongelma. Ilmeisesti suurin syy eroavaisuuksille on se, ett\u00e4 kukin evankelista lainaa niit\u00e4 sen mukaan, miten ne sopivat kirjoittajan tarkoitusperiin. Markus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 puhetta kokonaan pois ja keskittyy tapansa mukaan toiminnan kuvaamiseen. Matteus painottaa Jeesuksen valtaa yli kaiken. Luukkaalla Jeesuksen puheet t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t kuvausta toiminnasta, ja n\u00e4in h\u00e4nen kuvauksensa on luultavasti aidoimmillaan.<\/p>\n 5.5 Korvan sivaltaminen<\/i><\/p>\n Kaikki evankelistat kertovat ylipapin palvelijan korvan sivaltamisesta. T\u00e4t\u00e4 voikin pit\u00e4\u00e4 perikoopin parhaiten vahvistettuna yksityiskohtana. Se kertoo sek\u00e4 perim\u00e4tiedon vahvuudesta ett\u00e4 aitoudesta. Aitouden puolesta puhuu sekin, ett\u00e4 palvelija on m\u00e4\u00e4risess\u00e4 muodossa, ”se palvelija”, joka viittaa johonkuhun, joka tunnettiin. Ehk\u00e4 h\u00e4net tunnettiin juuri t\u00e4m\u00e4n tapauksen vuoksi tai sitten h\u00e4n oli tunnettu jo aikaisemmin. Joka tapauksessa juuri tietyst\u00e4 ylipapin palvelijasta puhuminen tarkoittaa, ett\u00e4 kertomuksen aitous oli vahvistettavissa, h\u00e4n ei ollut vain \u201djoku\u201d.<\/p>\n Jokainen evankelista kertoo, ett\u00e4 ylipapin palvelijan korva sivallettiin miekalla irti. Sivaltaja oli evankelistojen mukaan Jeesuksen seuralainen. Mielenkiintoista on, ett\u00e4 Markus puhuu vain ”yhdest\u00e4 paikalla olleesta”. Johannes taas tiet\u00e4\u00e4 kertoa, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli Pietari. Markuksella siis saattoi olla tietoista Pietarin osuuden piilottelua. Ei siksi, ett\u00e4 h\u00e4n ei haluaisi pilata Pietarin mainetta, vaan siksi, ett\u00e4 asia oli jo tunnettu ja h\u00e4n ehk\u00e4 ajatteli Pietarin ty\u00f6toverina asian olevan p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4 lukijoille.<\/p>\n Kuten jo mainitsin, vain Johannes kertoo miekank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n nimen. Johannes kertoo my\u00f6s, ett\u00e4 ylipapin palvelijan nimi oli Malkos. Kumpikin yhdess\u00e4 tukee sit\u00e4 ajatusta, ett\u00e4 Johannes tosiaan oli paikalla toteamassa tilanteen. Mainitsemalla Pietarin nimelt\u00e4 Johannes my\u00f6s samalla k\u00e4rjist\u00e4\u00e4 Juudaksen ja Pietarin v\u00e4list\u00e4 kontrastia. Molemmat pettiv\u00e4t Jeesuksen, mutta t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa he ovat viel\u00e4 vastakkaisilla puolilla. Se kertookin jotain kummankin motiiveista. Juudas oli laskelmoiva, kun taas Pietari toimi impulsiivisesti. Onkin ironista, ett\u00e4 my\u00f6hemmin osat vaihtuvat ja Juudas toimii impulsiivisesti ja tekee itsemurhan, kun taas Pietari tuntuu pohtivan tarkemmin tekojensa seurauksia ja palaa Jeesuksen luokse.<\/p>\n Matteus ja Markus kertovat vain yleisesti korvan sivaltamisesta, mutta Luukas ja Johannes tiet\u00e4v\u00e4t sanoa, ett\u00e4 kyse oli oikeasta korvasta. Luukaksen kiinnostus vamman laatuun selittynee h\u00e4nen l\u00e4\u00e4k\u00e4rintaustaltaan. Luukas on my\u00f6s ainoa, joka kertoo Jeesuksen parantaneen palvelijan korvan. Johanneksella taas syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n yksityiskohtaan on se, ett\u00e4 h\u00e4n oli silminn\u00e4kij\u00e4n\u00e4. Toisaalta Luukkaan ja Johanneksen evankeliumien yhteydetxxx<\/sup> saattavat viitata siihen, ett\u00e4 Johannes tunsi Luukkaan evankeliumin ja k\u00e4ytti sit\u00e4 t\u00e4llaisissa asioissa muistin virkist\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n 6 Loppup\u00e4\u00e4telmi\u00e4<\/b><\/p>\n Evankeliumit ovat erilaisia, se on selvi\u00f6. Tarkoittaako erilaisuus kuitenkaan sit\u00e4, ett\u00e4 evankeliumit olisivat ristiriitaisia ja ep\u00e4luotettavia? Ei ainakaan minun mielest\u00e4ni. Usein t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 viitataan poliisikuulusteluihin, joissa todistajien lausuntojen luotettavuutta lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 kertomukset ovat erilaisia ja paikoin jopa ristiriitaisia. T\u00e4sm\u00e4lleen samanlaiset todistukset viittaavat ennalta sovituun juttuun ja mahdollisesti ep\u00e4luotettaviin todistajiin. Niinp\u00e4 ainakin tiettyyn rajaan saakka evankeliumien erot toimivat kertomusten aitouden puolestapuhujina.<\/p>\n Mukana on kuitenkin yksityiskohtia, jotka l\u00e4hemminkin tarkasteltuna vaikuttavat ristiriitaisilta. Silloinkaan kyse ei automaattisesti ole v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tiedosta tai edes ristiriidasta. Evankeliumienkin mukaan Jeesuksen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on kirjoitettu vain pieni osaxxxi<\/sup>. Evankelistat ovat siis kirjoittaneet omien p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riens\u00e4 mukaisesti ja toimittaneet k\u00e4sill\u00e4 ollutta aineistoa tarpeen mukaan. T\u00e4m\u00e4 on johtanut siihen, ett\u00e4 paikoin kertomuksiin on tullut n\u00e4enn\u00e4isi\u00e4 ristiriitoja, kun kronologiaa on muutettu tai yksi kirjoittaja onkin j\u00e4tt\u00e4nyt jonkin asian mainitsematta kokonaan. Toisinaan taas evankelistat tuntuvat t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n toisiaan.<\/p>\n Kaikkia evankeliumien tai edes synoptikkojen ongelmia ei todenn\u00e4k\u00f6isesti pystyt\u00e4 koskaan ratkaisemaan, mutta se ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4k\u00e4\u00e4n. T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 evankeliumien luonne ja tarkoitus. Niit\u00e4 ei olekaan kirjoitettu tarkoiksi el\u00e4m\u00e4kerroiksi, vaan ne ovat ennemminkin kertomuksen muotoon puettuja opetustekstej\u00e4. Evankelistat halusivat tutustuttaa lukijansa Jeesukseen. T\u00e4m\u00e4n he tekiv\u00e4t kirjoittamalla Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n todellisista tapahtumista ja kokoamalla ne erilaisiin ryhmiin aiheen ja sis\u00e4ll\u00f6n mukaan. N\u00e4in saamme kuvan Jeesuksen teoista ja opetuksista.<\/p>\n <\/p>\n 7 L\u00e4hteet:<\/b><\/p>\n 7.1 Kirjallisuus:<\/i><\/p>\n the Expositor’s Bible Commentary osa Matthew, Mark, Luke. Zondervan, 1984.<\/p>\n Haapa, Esko: Matteuksen evankeliumi. Kirjapaja, 1958.<\/p>\n Haapa, Esko: Markuksen evankeliumi. Kirjapaja, 1969.<\/p>\n Liljeqvist, Matti: Uuden testamentin sanakirja kreikka-suomi. Finnlectura, 2007.<\/p>\n A New Testament Commentary for English Readers osa Four Gospels.<\/p>\n Novum osat 1 ja 2. Raamatun tietokirja, 1981.<\/p>\n R\u00e4is\u00e4nen, Heikki ja Hakola, Raimo: Viisi evankeliumia. Yliopistopaino, 1993.<\/p>\n Schweizer, Eduard: Uuden testamentin selitys osa 2. Kirjapaja, 1989.<\/p>\n Tenney, Merrill C.: Johannes uskon evankeliumi. Raamatun tietokirja, 1997.<\/p>\n 7.2 Internet:<\/i><\/p>\n