Kristillisiss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4 populaarikulttuuriin suhtaudutaan eri tavoin. On tietenkin \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t \u2013 kaikenlainen luovuus on turhaa tai jopa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 itsekorostusta ja kaikenlainen luovuus on Jumalan lahjaa, ja sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u2013 mutta my\u00f6s v\u00e4liin mahtuu paljon.<\/p>\n
\nMonesti tieteiskirjallisuus ja fantasia saavat osakseen ep\u00e4ilyj\u00e4. Harry Potter n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kiertotien\u00e4 noituuteen ja Pokemonit tutustumisena demoneihin. Hellytt\u00e4v\u00e4mm\u00e4t ja viattomammatkin tarinat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pahan v\u00e4linein\u00e4. Halinallet, My little ponyt ja Teletapit n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Saatanan suurena juonena, jolla lapset houkutellaan New Agen, homouden ja kaikenlaisen v\u00e4\u00e4ryyden tielle.<\/p>\n
Onneksi aivan kaikki kristityt eiv\u00e4t n\u00e4in ajattele. Mutta kysymys on kuitenkin ihan hyv\u00e4; miten kristityn pit\u00e4isi suhtautua sekulaariin populaarikulttuuriin? Tai viihteeseen, maalliseen tai kristilliseen, yleens\u00e4?<\/p>\n
Yleens\u00e4 kieltoa lukea, katsoa tai kuunnella jotakin populaarikulttuurin tuotetta perustellaan sill\u00e4, ett\u00e4 se vie ihmist\u00e4 kauemmaksi Jumalasta ja houkuttaa syntiin. Mahdollisesti, kuten Harry Potterin kohdalla, lis\u00e4yksen\u00e4 voi olla perustelu siit\u00e4, ett\u00e4 se voi johtaa jopa saatananpalvontaan. T\u00e4t\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 perusteluahan on k\u00e4ytetty my\u00f6s monia roolipelej\u00e4 vastustettaessa.<\/p>\n
T\u00e4llaisen perustelun ongelma on yleens\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 se v\u00e4h\u00e4ttelee ihmisen \u00e4ly\u00e4 ja Jumalan voimaa. Jos el\u00e4m\u00e4\u00e4ni voi luikerrella jokin demoni, koska luen fantasiaa, niin Jeesus ja h\u00e4nen voimansa on ilmeisen pieni. Vastaavasti, jos otan tosissani kertomuksen keksityist\u00e4 hahmoista ja heid\u00e4n ihmeellisist\u00e4 kyvyist\u00e4\u00e4n, on \u00e4lykkyydess\u00e4ni ja todellisuudentajussani jotakin pahasti vialla.<\/p>\n
Vastaus kysymykseen on siis l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 ihan maalaisj\u00e4rjell\u00e4. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti sekulaarin populaarikulttuurin kuluttamisella ei ole pahoja vaikutuksia. Tietenkin t\u00e4h\u00e4nkin p\u00e4tee sama, mik\u00e4 kaikkeen: kohtuus kaikessa.<\/p>\n
Jos vaikkapa lukemaansa kirjasarjaan j\u00e4\u00e4 koukkuun ja siit\u00e4 tulee koko el\u00e4m\u00e4, niin sill\u00e4 voi jo olla huonoja vaikutuksia. Sosiaalinen piiri pienenee, hengellinen el\u00e4m\u00e4 saattaa k\u00f6yhty\u00e4 ja ihan ruumiillinen kuntokin rapistua. Mutta t\u00e4m\u00e4 ei koske pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Harry Pottereita, vaan v\u00e4h\u00e4n kaikkea.<\/p>\n
Samaan tapaan aikoinaan, kun Kauniit ja rohkeat -tv-sarja tuli Suomeen, se koukutti jotkin ihmiset niin, ett\u00e4 he eiv\u00e4t voineet vastata sen esitysaikana puhelimeen tai l\u00e4hte\u00e4 kotoaan. Se oli pakko n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n
Pohjimmiltaan kyse on siit\u00e4, millaiseksi Jumala on luonut meid\u00e4t. H\u00e4n on antanut meille mielikuvituksen ja luovuuden. Voisi siis sanoa, ett\u00e4 populaarikulttuuri, taide kaikissa sen muodoissa, on Jumalan lahjaa, mink\u00e4 ihmiset voivat toki v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kieroon.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ajatus l\u00f6ytyy jo Raamatusta. 2. Mooseksen kirjassa kerrotaan n\u00e4in:<\/p>\n
Herra sanoi Moosekselle: ”Min\u00e4 olen valinnut Urin pojan Besalelin, Hurin pojanpojan Juudan heimosta, ja t\u00e4ytt\u00e4nyt h\u00e4net Jumalan hengell\u00e4, niin ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on viisautta ja ymm\u00e4rryst\u00e4, tietoa ja taitoa suunnitella ja valmistaa taidokkaita t\u00f6it\u00e4 kullasta, hopeasta ja pronssista, hioa ja kiinnitt\u00e4\u00e4 korukivi\u00e4, veist\u00e4\u00e4 puuta ja tehd\u00e4 kaikkia taitoa vaativia t\u00f6it\u00e4. H\u00e4nen apulaisekseen min\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n Oholiabin, Ahisamakin pojan Danin heimosta, ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isille min\u00e4 annan taitoa, niin ett\u00e4 he pystyv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n kaiken, mit\u00e4 olen k\u00e4skenyt sinun valmistaa<\/em>. 2. Moos. 31:1\u20137<\/p>\n My\u00f6hemminkin Raamatussa taiteelliset ominaisuudet esitell\u00e4\u00e4n joko Jumalan antamina kykyin\u00e4 tai kykyin\u00e4, joilla Jumalaa voidaan kunnioittaa. Daavid oli esimerkiksi runoilija. Hesekiel oli er\u00e4\u00e4nlainen performanssitaiteilija, vaikka dramaattisten esitysten taustalla olikin aina jokin Jumalan antama sanoma. Uuden testamentin puolella Paavali viittaa taiteellisiin lahjoihin Jumalan antamina kirjoittaessaan:<\/p>\n Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 siis tarkoittaa, veljet? Kun kokoonnutte yhteen, jokaisella on jotakin annettavaa: laulu, opetus tai ilmestys, puhe kielill\u00e4 tai sen tulkinta. Kaiken on tapahduttava yhteiseksi parhaaksi.<\/em> 1. Kor. 14:26<\/p>\n Paavali jopa rinnastaa luovan taiteen samalle tasolle opetuksen ja ilmestyksen kanssa.<\/p>\n Erityisesti luovuus n\u00e4kyy Raamatussa siin\u00e4, ett\u00e4 se on ennen kaikkea tarinoiden kirja. Jumala ei halunnut antaa meille teknist\u00e4 el\u00e4m\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6ohjetta, jossa olisi vain kuivia k\u00e4skyj\u00e4, kieltoja ja ohjeita, vaan h\u00e4n p\u00e4\u00e4ttikin inspiroida ihmisi\u00e4 kirjoittamaan Raamatun, joka koostuu enimm\u00e4kseen kertomuksista.<\/p>\n Osa kertomuksista perustuu historiallisiin tapahtumiin, ja ne ovat siis historiankirjoitusta. Osa kertomuksista taas on l\u00e4ht\u00f6kohtaisestikin keksittyj\u00e4. Esimerkiksi Jeesuksen vertaukset olivat keksittyjen tarinoiden muotoon puettuja opetuksia.<\/p>\n Mielikuvituksella ja luovuudella on valtava voima ja Jumala itsekin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 hyv\u00e4kseen. Jumalan luoman asiana mielikuvitusta ja luovuutta voidaan my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti neutraalina, Jumalan hyv\u00e4ksym\u00e4n\u00e4 asiana.<\/p>\n Jos puhutaan mahdollisista huonoista vaikutuksista ja opetuksista, joita vaikkapa j\u00e4nnityskirjaa lukemalla, tv:n saippuasarjaa katsomalla tai uusinta iskelm\u00e4\u00e4 kuuntelemalla saa, on hyv\u00e4 katsoa my\u00f6s Raamattua. Raamatun kertomukset, etenkin Vanhassa testamentissa ovat usein raadollisia ja v\u00e4kivaltaisia.<\/p>\n En usko, ett\u00e4 kukaan vastuuntuntoinen vanhempi lukisi kaikkia Raamatun kertomuksia pienille lapsilleen. V\u00e4kivallan, v\u00e4\u00e4ryyden ja pahuuden kuvaus ei kuitenkaan tee Raamatusta automaattisesti pahaa. P\u00e4invastoin, se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aika realistisesti, mit\u00e4 me ihmiset olemme olleet ja edelleen olemme.<\/p>\n Fiktion avulla ihmisyytt\u00e4 ja siihen liittyvi\u00e4 asioita on k\u00e4sitelty historian alkuh\u00e4m\u00e4rist\u00e4 saakka. Tieteis- ja fantasiakirjallisuudessa on useinkin k\u00e4sitelty ilmestymisaikansa kysymyksi\u00e4. Ne ovat olleet my\u00f6s keino k\u00e4sitell\u00e4 muuten kiellettyj\u00e4 aiheita. Esimerkiksi Neuvostoliitossa satujen, lastenkirjojen ja tieteiskirjallisuuden avulla k\u00e4siteltiin vallitsevaa tilannetta ja sen ongelmia, joista ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 \u00e4\u00e4neen saanut puhua.<\/p>\n On siis luonnollista, ett\u00e4 tieteis- ja fantasiakirjallisuudessa on k\u00e4sitelty my\u00f6s uskontoa. Jopa niin sanotussa kovassa scifiss\u00e4, eli tieteiskirjallisuudessa, joka nojautuu mahdollisimman paljon kulloinkin tunnettuun tieteellisyyteen, on sis\u00e4lt\u00e4nyt h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n paljon uskonnollista pohdintaa.<\/p>\n Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Rauhan Sanomia\/Nya Budb\u00e4raren -lehdess\u00e4 3\/16.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" On siis luonnollista, ett\u00e4 tieteis- ja fantasiakirjallisuudessa on k\u00e4sitelty my\u00f6s uskontoa.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[52,68,1],"tags":[22,47,70],"class_list":["post-190","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-muut-uskonnot","category-opetus","category-yleinen","tag-pelastus","tag-seurakunta","tag-uskonelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-34","jetpack-related-posts":[{"id":227,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=227","url_meta":{"origin":190,"position":0},"title":"T\u00f6rke\u00e4, t\u00e4rke\u00e4 teologia","author":"welzu","date":"21.12.2016","format":false,"excerpt":"Mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 teologia kohtaa aina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n. Ilman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellusta teologiasta tulee helposti pelkk\u00e4\u00e4 filosofista jaarittelua.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":170,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=170","url_meta":{"origin":190,"position":1},"title":"Liberaaliteologian perint\u00f6","author":"welzu","date":"20.3.2016","format":false,"excerpt":"Vuoden 2015 toiseksi viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuoli yksi kansainv\u00e4lisesti tunnetuimmista suomalaisista raamatuntutkijoista. H\u00e4n oli paljon ristiriitaisiakin tunteita her\u00e4tt\u00e4nyt Heikki R\u00e4is\u00e4nen. Etenkin Suomessa R\u00e4is\u00e4nen antoi niin kutsutulle liberaaliteologialle kasvot. Harva kuitenkin tuli tai tulee ajatelleeksi, ett\u00e4 Heikki oli saman kehityksen ja siunauksen tulos, kuin h\u00e4nt\u00e4 vastustaneet konservatiivitkin. Vuosi 2017 on reformaation juhlavuosi.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Henkil\u00f6t"","block_context":{"text":"Henkil\u00f6t","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=97"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":626,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=626","url_meta":{"origin":190,"position":2},"title":"K\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n Jumala","author":"welzu","date":"23.2.2023","format":false,"excerpt":"Psalmi 29; Jesaja 6:1\u20138; Roomalaiskirje 8:12\u201317 T\u00e4m\u00e4n, Pyh\u00e4n Kolminaisuuden p\u00e4iv\u00e4n, teksteiss\u00e4 on esill\u00e4 Jumala. H\u00e4nt\u00e4 kuvaillaan ja kohdataan niiss\u00e4 monella tapaa. Niinp\u00e4 katsomme Jumalan eri puolia ja sit\u00e4, miten Jumalan kolminaisuus n\u00e4kyy meid\u00e4n kaikkien el\u00e4miss\u00e4mme. Samalla korostuu Jumalan suuruus ja k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Olemme t\u00e4n\u00e4\u00e4n pyh\u00e4n Jumalan edess\u00e4. Jos sanot, ett\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4t\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/pexels-luis-felipe-alburquerque-briganti-5191975.jpg?fit=1200%2C736&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/pexels-luis-felipe-alburquerque-briganti-5191975.jpg?fit=1200%2C736&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/pexels-luis-felipe-alburquerque-briganti-5191975.jpg?fit=1200%2C736&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/pexels-luis-felipe-alburquerque-briganti-5191975.jpg?fit=1200%2C736&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/pexels-luis-felipe-alburquerque-briganti-5191975.jpg?fit=1200%2C736&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":164,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=164","url_meta":{"origin":190,"position":3},"title":"Wesley ja Calvin","author":"welzu","date":"6.3.2016","format":false,"excerpt":"John Wesleyn ja George Whitefieldin yst\u00e4vyys kuvaa hyvin nykyisenkin metodismin periaatteita. Opillisista asioista saatetaan olla eri mielt\u00e4 ja jopa v\u00e4itell\u00e4 kiivaasti, mutta loppupeleiss\u00e4 ollaan yst\u00e4vi\u00e4 ja ty\u00f6tovereita.","rel":"","context":"Kategoriassa "Kirkkokunnat"","block_context":{"text":"Kirkkokunnat","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=72"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":29,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=29","url_meta":{"origin":190,"position":4},"title":"Kiirastuli vai v\u00e4litila eli mit\u00e4 tapahtuu kuolemamme j\u00e4lkeen?","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Sek\u00e4 katoliselta ett\u00e4 protestanttiselta kannalta katsoen voi kuitenkin sanoa, ett\u00e4 varmimmalla pohjalla on, kun uskoo Jeesukseen t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ilman sit\u00e4 ei varmastikaan kukaan voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 Jumalan luo.","rel":"","context":"Kategoriassa "Teologia"","block_context":{"text":"Teologia","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=5"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":600,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=600","url_meta":{"origin":190,"position":5},"title":"Uusi alku","author":"welzu","date":"30.11.2022","format":false,"excerpt":"Mark. 16:9\u201320 Kuten viime kerralla k\u00e4vi ilmi, Markuksen evankeliumi loppuu jakeeseen 8. Tai vaihtoehtoisesti sen alkuper\u00e4inen loppu on jostakin syyst\u00e4 kadonnut. Kysymys Markuksen evankeliumin lopusta on yksi tunnetuimpia Uuden testamentin tekstikriittisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Tekstikritiikki on tutkimuksen ala, joka pyrkii tutkimaan erilaisia k\u00e4sikirjoituksia samasta tekstist\u00e4 ja vertaillen niiss\u00e4 esiintyvi\u00e4 eroja p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n, mik\u00e4\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/4408_0000_web.jpg?fit=1200%2C741&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/4408_0000_web.jpg?fit=1200%2C741&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/4408_0000_web.jpg?fit=1200%2C741&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/4408_0000_web.jpg?fit=1200%2C741&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/4408_0000_web.jpg?fit=1200%2C741&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/190","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=190"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/190\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":191,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/190\/revisions\/191"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=190"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=190"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=190"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Usko ja fiktio<\/h3>\n