Nykyisess\u00e4 kristillisess\u00e4 kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Herra-nimitys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vahvan kristologisen painotuksen. Jeesus on Herrana hallitsija ja Jumala, joka pelastaa ja tuomitsee. H\u00e4n on pyh\u00e4 ja korkea, mutta my\u00f6s l\u00e4heinen ja my\u00f6t\u00e4tuntoinen.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4ni raapaisen Herra-kristologian pintaa. Mist\u00e4 se on tullut, miten sit\u00e4 on k\u00e4ytetty ja mit\u00e4 sill\u00e4 on haluttu sanoa.<\/p>\n
<\/p>\n
1. Johdanto<\/b><\/p>\n
Horst P\u00f6hlmann esittelee kirjansa lopussa viisi nykyteologian kristologista hahmotelmaa. N\u00e4ist\u00e4 kaksi liittyy Herra-nimeen1<\/sup>. Katoliselle teologille, Romano Guardinille Jeesus oli kaukainen Herra. Karl Barthille Jeesus on Herrana palvelijana, jonka suuruus ja herruus ilmenee juuri alentumisella ja palvelijaksi tulemisella.<\/p>\n Nykyisess\u00e4 kristillisess\u00e4 kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Herra-nimitys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vahvan kristologisen painotuksen. Jeesus on Herrana hallitsija ja Jumala, joka pelastaa ja tuomitsee. H\u00e4n on pyh\u00e4 ja korkea, mutta my\u00f6s l\u00e4heinen ja my\u00f6t\u00e4tuntoinen.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4ni raapaisen Herra-kristologian pintaa. Mist\u00e4 se on tullut, miten sit\u00e4 on k\u00e4ytetty ja mit\u00e4 sill\u00e4 on haluttu sanoa. L\u00e4hdeluettelosta l\u00f6ytyy lis\u00e4\u00e4 luettavaa niille, jotka asiasta kiinnostuvat enemm\u00e4n.<\/p>\n <\/p>\n 2. Vanha testamentti<\/b><\/p>\n Vanhan testamentin alkutekstiss\u00e4 Jumalan erisnimeksi ilmoitetaan \u05d9\u05d4\u05d5\u05d4, Jahve. Nimi n\u00e4htiin pyh\u00e4n\u00e4 ja aikaa my\u00f6ten sen \u00e4\u00e4neen lausuminen j\u00e4i kokonaan, ett\u00e4 sit\u00e4 ei lausuttaisi turhaan tai v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi nimen vokaalimerkit ovat unohtuneet, emmek\u00e4 en\u00e4\u00e4 tied\u00e4 varmaksi, mik\u00e4 tuo nimi alunperin oli. Nykyiset vokaalit tulevat juutalaisten useimmiten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 sijaissanasta \u05d0\u05d3\u05e0\u05d9, adonai eli Herra2<\/sup>.<\/p>\n Vaikka herra-sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 heprealaisessa ett\u00e4 kreikkalaisessa Vanhassa testamentissa my\u00f6s muista kuin Jumalasta, sai sana aikaa my\u00f6ten my\u00f6s pyh\u00e4n nimen arvon. Roomalaisaikana juutalaiset saattoivat kielt\u00e4yty\u00e4 keisarinpalvonnasta, koska kokivat herra-nimityksen kuuluvan yksin Jumalalle3<\/sup>.<\/p>\n Kun Vanha testamentti k\u00e4\u00e4nnettiin kreikaksi 3. vuosisadalla eKr. k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t translitteroineet Jahve-nime\u00e4 tekstiin, vaan k\u00e4yttiv\u00e4t adonai-sanan kreikkalaista vastinetta \u03ba\u03cd\u03c1\u03b9\u03cc\u03c2. T\u00e4st\u00e4 tulee my\u00f6s meid\u00e4n vanhassa raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4mme olevat Herra-toistot (esim. Jes. 3:1), kun sek\u00e4 Jahve ett\u00e4 adonai -sanat on k\u00e4\u00e4nnetty Herraksi.<\/p>\n Septuagintan kautta Herra-nimitys levisi ja sielt\u00e4 se my\u00f6s tuli ensimm\u00e4isten kristittyjen sanavarastoon.<\/p>\n <\/p>\n 3. Herra kreikkalais-roomalaisessa kulttuurissa<\/b><\/p>\n Kreikkalais-roomalaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 \u03ba\u03cd\u03c1\u03b9\u03cc\u03c2-sanaa k\u00e4ytettiin sek\u00e4 maallisessa ett\u00e4 uskonnollisessa merkityksess\u00e44<\/sup>. Aivan kuten tekiv\u00e4t kreikankieliset juutalaisetkin. Kyrios merkitsi omistajaa, talon is\u00e4nt\u00e4\u00e4, aviomiest\u00e4, hallitsijaa ja sit\u00e4 k\u00e4ytettiin osoittamaan kunnioitusta.<\/p>\n Herra-nimityst\u00e4 k\u00e4ytettiin jonkin verran yleisen jumalanpalveluksen yhteydess\u00e4 viitattaessa jumaluuksiin ja palvottaviin voimiin5<\/sup>. T\u00e4llaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n viittaa my\u00f6s Paavali 1. Kor. 8:5:ss\u00e4.<\/p>\n Kreikkalais-roomalaisessa jumalanpalveluksessa herra-nimitys liittyi kutienkin nimenomaan keisarinpalvontaan. Keisarinpalvonta oli ensimm\u00e4isen vuosisadan nopeimmin levi\u00e4v\u00e4 uskonnollinen liike. Tosin Roomassa keisarit saivat jumalallisen arvon vasta kuoltuaan, mutta kreikkalaisessa kulttuurissa el\u00e4v\u00e4\u00e4kin keisaria saatettiin palvoa, mik\u00e4 juontui jo Aleksanteri Suuren ajoista6<\/sup>.<\/p>\n Keisarinpalvonta sai pontta Rooman valloittamilleen alueille tuomista parannuksista. Pax Romana, kulkuyhteydet, viem\u00e4r\u00f6inti, talous, kulttuuri ja moni muu asia n\u00e4htiin asioina, joita nimenomaan jumalat voisivat tehd\u00e4. Rooman sotilasmahti vain korosti t\u00e4t\u00e4 ajatusta.<\/p>\n Keisarinpalvonnassa k\u00e4ytettiinkin useita termej\u00e4, jotka istuivat hyvin my\u00f6s kristilliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Rooma Augustuksen kautta toi maailmaan oikeuden, keisarin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n tai jumalaksi korottamisen julistusta pidettiin evankeliumina, keisari oli maailman herra (kyrios), ja jos keisari vieraili jossakin provinssissa, h\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4olostaan k\u00e4ytettiin termi\u00e4 paruusia7<\/sup>.<\/p>\n Oli siis ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jo juutalaiset saattoivat toisinaan joutua ristiriitoihin roomalaisten kanssa. Erityisesti kristittyjen kohdalla t\u00e4m\u00e4 muodostui ongelmaksi Jeesuksen taivasten valtakunta -julistuksen my\u00f6t\u00e4, koska keisarin valtakunta n\u00e4htiin vastavoimana Jumalan valtakunnalle.<\/p>\n <\/p>\n 4. Uusi testamentti<\/b><\/p>\n Uusi testamentti aloittaa Raamatun kronologiassa uuden lehden. Ero Vanhan testamentin ajallisesti viimeisen kirjan ja Uuden testamentin evankeliumien v\u00e4lill\u00e4 on huomattava, mik\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4kin, koska v\u00e4liin mahtuu yli 400 vuotta. Tuona aikana juutalainen uskonto ja sen tulkinta Vanhasta testamentista on jalostunut ja samalla maailmakin on muuttunut.<\/p>\n Uusi testamentti hakee kuvastonsa Vanhasta testamentista, mutta vahvasti eksiilin j\u00e4lkeisen juutalaisuuden v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Oman osansa tuo tietenkin ensimm\u00e4isten kristittyjen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 Vanhan testamentin k\u00e4\u00e4nn\u00f6s, Septuaginta.<\/p>\n Aivan varhaimmista kristityist\u00e4 meill\u00e4 ei ole Uuden testamentin kuvauksia lukuun ottamatta kovinkaan paljoa tietoa. Melko selv\u00e4\u00e4 kuitenkin lienee, ett\u00e4 Jeesuksen ymp\u00e4rille muodostuva liike oli alussa ensisijaisesti juutalainen uudistus- ja her\u00e4tysliike, joka keskittyi Vanhan testamentin lupaaman Messiaan odottamiseen ja vastaanottamiseen Jeesuksessa. T\u00e4m\u00e4 ilmenee hyvin esimerkiksi Joh. 1:40\u201341, jossa Andreas esittelee Jeesuksen Pietarille Messiaana. Sama n\u00e4kyy my\u00f6s Pietarin tunnustuksessa Mark. 8:29.<\/p>\n Ensimm\u00e4isten kristittyjen julistus keskittyi useimmiten todistamaan, ett\u00e4 Jeesus todella on luvattu Messias (esim. Joh. 20:31; Ap.t. 9:22, 17:3). T\u00e4m\u00e4 johtui siit\u00e4, ett\u00e4 kesti suhteellisen pitk\u00e4\u00e4n ennen kuin kristinusko merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin alkoi levit\u00e4 pakanoiden keskuuteen. Esimerkiksi Apostolien tekojen kuvausten mukaan viel\u00e4 Paavalin k\u00e4\u00e4ntymyksen j\u00e4lkeenkin evankeliumia julistettiin vain juutalaisille tai juutalaisk\u00e4\u00e4nnynn\u00e4isille. Ratkaiseva k\u00e4\u00e4nne evankeliumin julistamisessa pakanoille tapahtui, kun Pietari julisti evankeliumia juutalaisk\u00e4\u00e4nnynn\u00e4isen, Korneliuksen, kotona. T\u00e4m\u00e4 tapahtui ehk\u00e4 jopa kymmenen vuotta Jeesuksen yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen8<\/sup>.<\/p>\n Jo varhain Jeesuksen seuraajat muodostivat uskontunnustuksia, jotka etenkin alussa olivat hyvin lyhyit\u00e4 ja toteavia. T\u00e4llaiseksi voidaan n\u00e4hd\u00e4 Ap.t. 8:37, joka ilmeisesti on my\u00f6hempi lis\u00e4ys. Siin\u00e4 oleva ”min\u00e4 uskon, ett\u00e4 Jeesus Kristus on Jumalan Poika”<\/i> -lausahdus vastaisi varhaiskristillist\u00e4 uskontunnustusta, joka lausuttiin kastetilanteessa. Jo yhdistelm\u00e4 Jeesus Kristus on itsess\u00e4\u00e4n t\u00e4llainen uskontunnustus, koska Kristus on nimenomaan arvonimi Jeesukselle.<\/p>\n Kun kristinusko alkoi levit\u00e4 juutalaisv\u00e4est\u00f6n ulkopuolelle, my\u00f6s uskontunnustukset ja julistus sai uuden s\u00e4vyn. En\u00e4\u00e4 ei puhuttu vain Jeesuksesta, joka on Kristus, vaan Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta. Herra-nimitys Jeesuksen kohdalla ei ollut tuntematon t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n ennen9<\/sup>. Jeesusta kutsuttiin Herraksi ja siit\u00e4 meille on j\u00e4\u00e4nyt mm. 1. Kor. 16:22:n arameankielinen huudahdus maranata.<\/i><\/p>\n Samaisessa 1. Korinttolaiskirjeess\u00e4 on ajallisesti varhaisimmat viitteet Herra-nimityksen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 Jeesuksen yhteydess\u00e4. Kirje on todenn\u00e4k\u00f6isesti 50-luvun alusta. 1. Kor. 8:6 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 uskontunnuksen, joka muistuttaa 5. Moos. 6:4:\u00e4\u00e4: ”Meill\u00e4 on vain yksi Herra, Jeesus Kristus.” <\/i>T\u00e4ss\u00e4 voikin n\u00e4hd\u00e4 viittauksen juutalaisten uskontunnustukseen, jota Paavali t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 kristillisen tulkinnan mukaisesti10<\/sup>.<\/p>\n Jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Jeesus Kristus -nimiyhdistelm\u00e4 oli vakiintunut kaksoisnimeksi, jota Herra-arvonimi m\u00e4\u00e4ritti11<\/sup>. Mit\u00e4 ilmeisimmin kaksoisnimen vakiintuminen liittyy evankeliumin levi\u00e4miseen pakanoiden keskuuteen, joille Vanhan testamentin messiasennustuksilla ei ollut merkityst\u00e4. Herra oli termin\u00e4 paljon painavampi ja kuvaavampi, kuin tuntematon Kristus.<\/p>\n N\u00e4in syntyi esimerkiksi Room. 10:9:st\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4 uskontunnustus ”Jeesus on Herra”<\/i>. Mielenkiintoista on, ett\u00e4 Uudessa testamentissa Jumalaan viitataan Herrana (kyrios) l\u00e4hinn\u00e4 kohdissa, joissa lainataan Vanhaa testamenttia tai muuten puhutaan sielt\u00e4 l\u00f6ytyvist\u00e4 asioista. Muuten Herra on Jeesuksen yleisin nimitys12<\/sup>. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 onkin ehk\u00e4 aiheellista kysy\u00e4, halutaanko Jeesus yhdist\u00e4\u00e4 Herra-nimityksell\u00e4 Vanhan testamentin Jahveen vai johonkuhun muuhun.<\/p>\n <\/p>\n 5. Herra-kristologia<\/b><\/p>\n Herra-kristologia on usean eri asian summa. Taustalla on Vanhan testamentin Jahve, joka Septuagintassa k\u00e4\u00e4nnettiin kyriokseksi. Siihen liittyy herra-sanan arvovalta ja auktoriteetti. Siin\u00e4 on my\u00f6s vahva poliittinen s\u00e4vy. Toisaalta sana sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vahvoja teologisia painotuksia, jotka ilmenev\u00e4t Uuden testamentin kirjoittajien lainaamissa uskontunnustuksissa, hymneiss\u00e4, liturgioissa ja traditiossa. Samalla nimityst\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s vapaana t\u00e4st\u00e4 t\u00e4ysin omalla painollaan13<\/sup>.<\/p>\n Sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n Herra-nimitys ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viittaa Jeesuksen jumaluuteen. Esimerkiksi Kuula n\u00e4kee Herra-nimityksen johtuvan siit\u00e4, ett\u00e4 monoteistiset juutalaiset halusivat erottaa Jumalan ja Jeesuksen14<\/sup>. N\u00e4in radikaaliin erottamiseen ei tarvitse tietenk\u00e4\u00e4n l\u00e4hte\u00e4, mutta on kuitenkin my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 Jeesusta kunnioitettiin jo h\u00e4nen el\u00e4ess\u00e4\u00e4n ilman, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 samaistettiin Jahveen. Esimerkiksi samarialainen nainen Johanneksen evankeliumin 4. luvussa kutsuu Jeesusta johdonmukaisesti herraksi yleisen kunnioittavan tavan mukaan.<\/p>\n Jeesus kuitenkin samaistettiin toisinaan hyvinkin vahvasti Jahveen. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy Johannes Kastajan julistuksessa, joka lainasi Jesajan ennustusta (esim. Matt. 3:3). Muita Jeesuksen ja Jahven samaistamisia l\u00f6ytyy mm. jakeista Room. 10:13; 1. Kor. 1:31; 2. Kor. 10:17\u201318; Fil. 2:10\u201311.<\/p>\n Koska kreikassa on oma sanansa jumalalle, jota Uudessa testamentissakin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, en pid\u00e4 mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4 ajatusta, ett\u00e4 herra-sanaa olisi k\u00e4ytetty todistamaan juuri Jeesuksen jumaluutta. Enemm\u00e4n sana korostaakin auktoriteettia ja valtaa.<\/p>\n Fil. 2:9\u201311 puhuu Jeesuksen korottamisesta yl\u00f6snousemuksessa. Jakso sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jo mainitun Jeesus Kristus on Herra -uskontunnustuksen. Tunnustus esitet\u00e4\u00e4n yhteydess\u00e4, jossa Jeesuksen kerrotaan saavan kaiken vallan. Kol. 1:15\u201320 l\u00f6ytyv\u00e4 hymni sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ajatuksen Jeesuksen osallisuudesta luomiseen sek\u00e4 roolin maailman yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n\u00e4. Jeesus esitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s Herrana auktoriteettina, jota tulee totella (1. Kor. 14:37; Ef. 4:17, 5:10, 17; 1. Tess. 4:2) ja jonka omia olemme (Room. 14:8; Kol. 2:6; Filem. 1:16).<\/p>\n Auktoriteetin ja vallan lis\u00e4ksi ehk\u00e4 selkeimmin Jeesuksen Herruudella haluttiin osoittaa h\u00e4nen ylivertaisuuttaan roomalaisen maailman rinnalla. Esimerkiksi N.T. Wright n\u00e4kee Uuden testamentin Daavid-viittauksissa selke\u00e4n haasteen keisarille. Kohdat, kuten Room. 1:1\u201317 voi n\u00e4hd\u00e4 kuvauksena todellisuudesta, josta Rooman valtakunta ja keisari ovat vain parodia15<\/sup>. Eik\u00e4 Herra-nimityksen k\u00e4ytt\u00f6 ollut ainoa t\u00f6lv\u00e4isy keisarikulttiin. Tiit. 2:10 ja 13 l\u00f6ytyv\u00e4 fraasi Jumala ja pelastaja<\/i> on vahvan kristologisen julistuksen lis\u00e4ksi suora viittaus hallitsijoihin, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t samaa fraasia itsest\u00e4\u00e4n16<\/sup>.<\/p>\n Voimmekin n\u00e4hd\u00e4 uskontunnustuksen kehityksess\u00e4 melko loogisen linjan. Varhaisimmassa vaiheessa, kun kristityt koostuivat juutalaisista, p\u00e4\u00e4asiallinen tunnustusmuoto oli Jeesus on Kristus<\/i>. Uskontunnustuksella julistettiin Jumalan lupausten t\u00e4yttymist\u00e4 ja samalla kutsuttiin muita juutalaisia parannukseen.<\/p>\n Kun kristinusko levisi yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s pakanoiden keskuuteen, j\u00e4i Kristus-nimen painotus v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ksi ja Jeesus on Herra<\/i> tai Jeesus Kristus on Herra<\/i> -tunnustus tuli merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 kohdistui nimenomaan kreikkalais-roomalaiseen kulttuuriin ja keisarikulttiin. Se julisti, ett\u00e4 ep\u00e4jumalat eiv\u00e4t voi pelastaa, eik\u00e4 keisarin valta ole todellista. Jeesus on todellinen Jumala, pelastaja ja keisari17<\/sup>, joka hallitsee iankaikkisesti.<\/p>\n <\/p>\n 6. L\u00e4hteet<\/b>18<\/sup><\/b><\/p>\n Gilbrant, Thoralf et.al. (toim.)<\/p>\n 1989 Iso Raamatun Tietosanakirja. i.p.: Raamatun tietokirja.<\/p>\n Kramer, Werner<\/p>\n 1966 Christ, Lord, Son of God. Studies in Biblical theology No. 50. London: SCM press.<\/p>\n Kuula, Kari<\/p>\n 2002 Paavali, kristinuskon ensimm\u00e4inen teologi. Helsinki: Edita.<\/p>\n Liljeqvist, Matti<\/p>\n 2004 Heprea\u2013suomi, aramea\u2013suomi. Vanhan testamentin sanakirja. i.p.: Aikamedia.<\/p>\n 2007 Uuden testamentin sanakirja kreikka\u2013suomi. Helsinki: Finn Lectura.<\/p>\n McGrath, Alister<\/p>\n 1996 Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\n P\u00f6hlmann, Horst Georg<\/p>\n 1976 Kuka oli Jeesus Nasaretilainen? Pieksam\u00e4ki: Kirjaneli\u00f6.<\/p>\n Witherington, Ben III<\/p>\n 1995 Conflict & community in Corinth. A Socio-Rhetorical Commentary on 1 and 2 Corinthians. Grand Rapids, Michican: Eerdmans.<\/p>\n 2006 Letters and Homilise for Hellenized Christians Vol. 1. A Socio-Rhetorical Commentary on Titus, 1.2 Timothy and 1-3 John. England: Apollos.<\/p>\n Wright, N.T.<\/p>\n 2.3.10 Paul and Caesar: A New Reading of Romans. PDF-tiedosto sivulta www.ntwrightpage.com, julkaistu alunperin kirjassa A Royal Priesthood: The Use of the Bible Ethically and Politically.<\/p>\n <\/p>\n 1P\u00f6hlmann 1976, 147\u2013149.<\/p>\n 2McGrath 1996, 348.<\/p>\n 3McGrath 1996, 348.<\/p>\n 4Kuula 2002, 171.<\/p>\n 5Kuula 2002, 171.<\/p>\n 6Wright, Paul and Caesar.<\/p>\n 7Wright, Paul and Caesar.<\/p>\n 8Ajoitus on tehty seuraavasti: Jeesuksen yl\u00f6snousemus tapahtui todenn\u00e4k\u00f6isesti vuonna 30, mutta viimeist\u00e4\u00e4n 33. Ap.t. 9:26\u201331 kertoo Paavalin k\u00e4ynnist\u00e4 Jerusalemista, joka tapahtui viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 35. Ennen Korneliuksen luo tuloaan Pietarin kerrotaan matkustelleen enemm\u00e4nkin. Luukas ei t\u00e4ss\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kerro asioita ehdottomassa kronologisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4. Mutta jos t\u00e4m\u00e4 Paavalin Jerusalemissa k\u00e4ynti oli sama kuin Gal. 1:18 mainittu, Pietari oli my\u00f6s tuolloin siell\u00e4, jonka mukaan Pietarin ”piispantarkastusretki” sijoittuu vuoden 35 j\u00e4lkeen. Korneliuksen k\u00e4\u00e4ntymisen j\u00e4lkeen kerrotaan jo Jaakobin mestaamisesta ja Pietarin vangitsemisesta, jotka sijoittuvat 40-luvun alkuun. Ap.t. 12:23 kerrottu Herodeksen kuolema sattui noin vuonna 44, joka on aikahaarukan toinen p\u00e4\u00e4.<\/p>\n 9Kuula 2002, 171.<\/p>\n 10Witherington 1995, 198.<\/p>\n 11Kramer 1966, 67\u201368.<\/p>\n 12Gilbrant 1989, 82.<\/p>\n 13Kramer 1966, 181.<\/p>\n 14Kuula 2002, 172.<\/p>\n 15Kuvauksia mainitun kohdan ja keisarinpalvontaan liittyvien yksityiskohtien yhteyksist\u00e4 Wright: Paul and Caesar ja Witherington 2006, 146\u2013151.<\/p>\n 16Witherington 2006, 146. Esimerkkin\u00e4 Julius Caesar.<\/p>\n 17P\u00f6hlmann 1976, 97.<\/p>\n 18L\u00e4hteisiin ei ole merkitty k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4ni Raamatun versioita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kun kristinusko levisi yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s pakanoiden keskuuteen, j\u00e4i Kristus-nimen painotus v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ksi ja Jeesus on Herra tai Jeesus Kristus on Herra -tunnustus tuli merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 kohdistui nimenomaan kreikkalais-roomalaiseen kulttuuriin ja keisarikulttiin. Se julisti, ett\u00e4 ep\u00e4jumalat eiv\u00e4t voi pelastaa, eik\u00e4 keisarin valta ole todellista. Jeesus on todellinen Jumala, pelastaja ja keisari, joka hallitsee iankaikkisesti.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[5,2],"tags":[14,15,9],"class_list":["post-19","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-teologia","category-tutkimus","tag-jeesus","tag-kristologia","tag-uusi-testamentti"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-j","jetpack-related-posts":[{"id":450,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=450","url_meta":{"origin":19,"position":0},"title":"Mit\u00e4 odotat?","author":"welzu","date":"30.12.2019","format":false,"excerpt":"Jeesuksen viimeinen maanp\u00e4\u00e4llinen viikko alkoi huimissa tunnelmissa. H\u00e4n oli suosionsa huipulla, kaikkien pit\u00e4m\u00e4 ja odottama. Ilmassa ei ollut merkki\u00e4k\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 vain muutamassa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 kaikki k\u00e4\u00e4ntyisi p\u00e4\u00e4laelleen. T\u00e4m\u00e4n sanottuaan Jeesus l\u00e4hti toisten edell\u00e4 nousemaan Jerusalemiin viev\u00e4\u00e4 tiet\u00e4. Kun h\u00e4n oli tulossa \u00d6ljym\u00e4eksi kutsutulle vuorelle ja oli jo l\u00e4hell\u00e4 Betfagea ja\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/crowd-in-front-of-people-playing-musical-instrument-during-196652.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/crowd-in-front-of-people-playing-musical-instrument-during-196652.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/crowd-in-front-of-people-playing-musical-instrument-during-196652.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/crowd-in-front-of-people-playing-musical-instrument-during-196652.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/crowd-in-front-of-people-playing-musical-instrument-during-196652.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":447,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=447","url_meta":{"origin":19,"position":1},"title":"Kiusaus ja siunaus","author":"welzu","date":"23.12.2019","format":false,"excerpt":"Meid\u00e4t on kutsuttu olemaan t\u00e4m\u00e4n maailman valo. Me olemme seurakuntana Jumalan valtakunta, joka konkretisoi Jumalan rakkautta t\u00e4ss\u00e4 maailmassa. Me olemme Jeesuksen k\u00e4det ja jalat, jotka parantavat, lohduttavat ja kantavat.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/adult-alone-black-and-white-dark-551588.jpg?fit=1200%2C801&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/adult-alone-black-and-white-dark-551588.jpg?fit=1200%2C801&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/adult-alone-black-and-white-dark-551588.jpg?fit=1200%2C801&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/adult-alone-black-and-white-dark-551588.jpg?fit=1200%2C801&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/adult-alone-black-and-white-dark-551588.jpg?fit=1200%2C801&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":569,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=569","url_meta":{"origin":19,"position":2},"title":"Valvokaa","author":"welzu","date":"7.9.2022","format":false,"excerpt":"Mark. 13:28\u201337 Puheensa p\u00e4\u00e4tteksi Jeesus antaa viel\u00e4 kehotuksen. Sen, ja koko puheen, kannalta olennaista on luvun viimeinen jae. Jeesus on puhunut kaiken vain nelj\u00e4lle opetuslapselleen, mutta sit\u00e4 ei ole tarkoitettu pelk\u00e4n opetuslasten sis\u00e4piirin puheeksi, vaan kaikille. T\u00e4m\u00e4 korostaa Jeesuksen sanojen merkityst\u00e4 ja t\u00e4rkeytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4n luvun lopunkin ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 auttaa, kun muistaa,\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/pexels-scott-webb-430208.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/pexels-scott-webb-430208.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/pexels-scott-webb-430208.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/pexels-scott-webb-430208.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/pexels-scott-webb-430208.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":505,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=505","url_meta":{"origin":19,"position":3},"title":"Sokea n\u00e4kee!","author":"welzu","date":"11.5.2020","format":false,"excerpt":"Mark. 10:46\u201352 Jeesuksen viimeinen etappi Jerusalemin matkalla on Jeriko, joka on noin kolmenkymmenen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Jerusalemista. Itse kaupungissa k\u00e4ynnist\u00e4 ei Markus kerro mit\u00e4\u00e4n. Varsinainen tapahtuma sijoittuu Jerikon ulkopuolelle, kun ollaan sielt\u00e4 poistumassa. T\u00e4m\u00e4 on Markuksen viimeinen parantamisihme. Sokeiden parantaminen oli yksi messiaan tuntomerkeist\u00e4, joten kertomus on merkitt\u00e4v\u00e4. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/1280px-William_Blake_-_Christ_Giving_Sight_to_Bartimaeus_-_Google_Art_Project.jpg?fit=1200%2C829&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/1280px-William_Blake_-_Christ_Giving_Sight_to_Bartimaeus_-_Google_Art_Project.jpg?fit=1200%2C829&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/1280px-William_Blake_-_Christ_Giving_Sight_to_Bartimaeus_-_Google_Art_Project.jpg?fit=1200%2C829&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/1280px-William_Blake_-_Christ_Giving_Sight_to_Bartimaeus_-_Google_Art_Project.jpg?fit=1200%2C829&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/1280px-William_Blake_-_Christ_Giving_Sight_to_Bartimaeus_-_Google_Art_Project.jpg?fit=1200%2C829&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":487,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=487","url_meta":{"origin":19,"position":4},"title":"Kohti kuolemaa","author":"welzu","date":"30.3.2020","format":false,"excerpt":"Mark. 9:30\u201337 Jeesus aloittaa varsinaisen matkansa kohti Jerusalemia. H\u00e4n kulkee opetuslasten kanssa ja v\u00e4lttelee ihmisjoukkoja, sill\u00e4 h\u00e4n haluaa keskitty\u00e4 opetuslastensa opettamiseen. Ja opettamista he tarvitsevatkin. Pietarin tunnustuksesta l\u00e4htien opetuslapset ovat olleet varmempia siit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus todella on heid\u00e4n odottamansa messias. Heit\u00e4 kuitenkin h\u00e4mment\u00e4\u00e4 kovasti Jeesuksen ilmoitus omasta k\u00e4rsimyksest\u00e4\u00e4n. Nyt h\u00e4n\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/burial-cemetery-countryside-cross-116909.jpg?fit=1200%2C675&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/burial-cemetery-countryside-cross-116909.jpg?fit=1200%2C675&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/burial-cemetery-countryside-cross-116909.jpg?fit=1200%2C675&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/burial-cemetery-countryside-cross-116909.jpg?fit=1200%2C675&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/burial-cemetery-countryside-cross-116909.jpg?fit=1200%2C675&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":295,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=295","url_meta":{"origin":19,"position":5},"title":"Siat ja riivaajat h\u00e4n mereen suisti!","author":"welzu","date":"19.9.2017","format":false,"excerpt":"Jeesuksen tavoin meid\u00e4nkin teht\u00e4v\u00e4mme on tuoda hyvyytt\u00e4 ja j\u00e4rjestyst\u00e4 t\u00e4h\u00e4n pahaan ja kaoottiseen maailmaan.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/09\/Alexander-Master-Jesus-Heals-a-Possessed-Man-at-Gerasa-Koninklijke-bibliotheek-c-1430.jpg?fit=590%2C425&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/09\/Alexander-Master-Jesus-Heals-a-Possessed-Man-at-Gerasa-Koninklijke-bibliotheek-c-1430.jpg?fit=590%2C425&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2017\/09\/Alexander-Master-Jesus-Heals-a-Possessed-Man-at-Gerasa-Koninklijke-bibliotheek-c-1430.jpg?fit=590%2C425&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/19","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=19"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/19\/revisions\/20"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=19"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=19"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=19"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}