{"id":172,"date":"2016-03-27T19:32:31","date_gmt":"2016-03-27T16:32:31","guid":{"rendered":"http:\/\/veliloponen.com\/?p=172"},"modified":"2016-03-10T19:36:05","modified_gmt":"2016-03-10T17:36:05","slug":"ai-mika-ihmeen-metodisti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=172","title":{"rendered":"Ai mik\u00e4 ihmeen metodisti?"},"content":{"rendered":"<p>Metodistikirkko on Suomessa pieni ja aika tuntematon. Se nimelt\u00e4\u00e4n sekoittuu helposti adventisteihin ja ehk\u00e4 baptisteihinkin. Nimi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielikuvan metodeista, joko tosi oudoista tai sitten tosi tarkoista uskonnollisista tavoista.<!--more--><\/p>\n<p>Maailmanlaajuisesti metodismi on kuitenkin melko merkitt\u00e4v\u00e4 kristillinen kirkkokunta. Se on kooltaan l\u00e4hes saman kokoinen luterilaisuuden kanssa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa se on yksi suurimmista protestanttisista kirkkokunnista.<\/p>\n<p>Kuten jo tuli mainittua, metodistikirkko on kristillinen kirkkokunta ja metodistit ovat kristittyj\u00e4 ihan samaan tapaan kuin luterilaisetkin. Tai ortodoksi, katoliset, helluntailaiset sek\u00e4 aiemmin mainitut adventistit ja baptistitkin. Suomessa metodistikirkko on my\u00f6s solminut sopimuksen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa, ett\u00e4 hyv\u00e4ksymme toistemme virat ja sakramentit.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 metodistipappi voi toimia luterilaisessa kirkossa ja p\u00e4invastoin, sek\u00e4 tietenkin sit\u00e4, ett\u00e4 luterilaisen kirkon j\u00e4senet voivat osallistua metodistiseurakunnan toimintaan ja p\u00e4invastoin.<\/p>\n<p>Maailmanlaajuisesti metodistit ovat katolisten ja luterilaisten ohella ainoat kristilliset kirkkokunnat, jotka ovat allekirjoittaneet asiakirjan nimelt\u00e4 Yhteinen julistus vanhurskauttamisesta. Siin\u00e4 todetaan hieman yksinkertaistaen sanottuna, ett\u00e4 allekirjoittaneet ovat samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, miten pelastutaan.<\/p>\n<p>Metodistikirkolla on samaan tapaan valtion tunnustamia pappeja, joilla on muun muassa oikeus vihki\u00e4 naimisiin haluavia avioon. Metodistikirkolla on seurakuntia, nuorille on rippikoulu, kastamme lapsia ja tunnustamme uskoamme Apostolisen uskontunnustuksen mukaan.<\/p>\n<p>Yhteyksi\u00e4 suurimmalle osalle tutun luterilaisen kirkon kanssa on siis paljon. Mutta miksi sitten on metodistikirkko? Miksemme ole luterilaisia, jos kerran meill\u00e4 on niin paljon samaa?<\/p>\n<h3>Mist\u00e4 metodistikirkko on tullut?<\/h3>\n<p>1700-luvun alkupuoliskolla anglikaanikirkon pappi, John Wesley, perusti veljens\u00e4 ja muutaman yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kanssa kristillisen ryhm\u00e4n, jonka tarkoitus oli edist\u00e4\u00e4 j\u00e4sentens\u00e4 kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja johtaa heit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 ryhm\u00e4l\u00e4iset lukivat Raamattua ja rukoilivat yhdess\u00e4 sek\u00e4 auttoivat k\u00f6yhi\u00e4 ja sairaita sek\u00e4 vankeja. T\u00e4m\u00e4 ryhm\u00e4 oli l\u00e4ht\u00f6laukaus metodismille ja heit\u00e4 ruvettiinkin t\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 haukkumaan, koska he muiden mielest\u00e4 harjoittivat uskoaan liian vakavasti. Vaikka nimi metodisti olikin aluksi haukkumanimi, John Wesley otti sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja muutti sen positiiviseksi nimeksi.<\/p>\n<p>Varsinainen syntylaukaus metodismille tapahtui 24.5.1738 Lontoossa. John Wesleyll\u00e4 oli ollut jo pidemp\u00e4\u00e4n uskonsa suhteen vakavia ep\u00e4ilyksi\u00e4 ja h\u00e4n koki ep\u00e4onnistuneensa pappina. Tuon p\u00e4iv\u00e4n iltana h\u00e4n sattui menem\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4seen hengelliseen tilaisuuteen, jossa luettiin Martti Lutherin teksti\u00e4. Kuunnellessaan Wesley koki syd\u00e4mens\u00e4 l\u00e4mpenev\u00e4n ja h\u00e4n ensi kertaa ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 Jeesus tahtoo h\u00e4netkin pelastaa armosta ilman omia ansioita.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 kokemus muutti Wesleyt\u00e4 ja se alkoi n\u00e4ky\u00e4 ja vaikuttaa niin, ett\u00e4 metodistien pieni ryhm\u00e4 alkoi yht\u00e4kki\u00e4 kasvaa ja levit\u00e4 ensin Brittein saarilla, mutta nopeasti my\u00f6s Amerikassa. Wesleyn johtamalle liikkeelle oli tunnusomaista kristillisen uskon ottaminen vakavasti, mihin liittyi vahvasti my\u00f6s sosiaalinen ty\u00f6. Metodistit harjoittivat uskoaan auttamalla k\u00f6yhi\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4osaisia, he perustivat lastenkoteja, kouluja ja sairaaloita ja pyrkiv\u00e4t monin eri tavoin auttamaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa. Monien historioitsijoiden mukaan juuri metodistinen her\u00e4tys esti Britanniassa samankaltaisen vallankumouksen, mik\u00e4 oli 1700-luvun lopulla Ranskassa.<\/p>\n<p>John Wesley oli el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppuun saakka anglikaanikirkon pappi ja h\u00e4n halusi pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s metodistisen her\u00e4tyksen anglikaanikirkon sis\u00e4isen\u00e4 liikkeen\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin muuttui k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdottomaksi, kun Yhdysvallat itsen\u00e4istyi 1776. Englannin kirkko kutsui pappinsa pois Amerikasta ja lopetti siell\u00e4 toimintansa.<\/p>\n<p>Amerikan siirtokunnissa oli syntynyt laaja metodistinen her\u00e4tys ja he pyysiv\u00e4t Wesleyt\u00e4 ratkaisemaan asian. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 Wesley suostui laatimaan uudelle kirkolle j\u00e4rjestyksen ja antoi sille luvan itsen\u00e4isty\u00e4 Yhdysvalloissa. Piispallinen metodistikirkko perustettiinkin joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1784.<\/p>\n<p>Vaikka tuon j\u00e4lkeen on tapahtunut paljon, on Suomen Metodistikirkko osa tuota kirkkokuntaa, jonka nykyinen nimi on Yhdistynyt metodistikirkko (eng. United Methodist Church). Maailmanlaajuisesti siihen kuuluu noin 14 miljoonaa ihmist\u00e4, joista reilu puolet asuu Yhdysvalloissa. Yhdistynyt metodistikirkko on suurin metodistisista kirkkokunnista. Yhteens\u00e4 maailmassa on yli 70 miljoonaa metodistia.<\/p>\n<h3>Mihin metodistit uskovat?<\/h3>\n<p>Kuten jo alussa mainittiin, metodistit ovat kristittyj\u00e4 ja perusasioissa uskovat aivan samoihin asioihin, mihin muutkin maailman kristityt. Erot ovat enimm\u00e4kseen painotuksissa ja n\u00e4k\u00f6kulmissa, kuten kirkkokuntien eroissa yleens\u00e4 onkin.<\/p>\n<h4>Sakramentit<\/h4>\n<p>Toisten kristillisten kirkkokuntien tapaan pid\u00e4mme sakramentteina kastetta ja ehtoollista. Sakramentti tarkoittaa kirkollista toimitusta, jossa uskomme Jumalan vaikuttavan. Katolisilla sakramentteja on enemm\u00e4n, kun taas protestantit pit\u00e4ytyv\u00e4t yleens\u00e4 vain n\u00e4ihin kahteen, koska ne ovat nimenomaan Jeesuksen asettamia.<\/p>\n<p>Tietyll\u00e4 tapaa metodisteja ja luterilaisia yhdist\u00e4\u00e4 ja erottaa kaste. Toisin kuin yleens\u00e4 niin kutsutuissa vapaissa suunnissa, metodisteilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 lapsikaste. Kastamme toki my\u00f6s aikuisia.<\/p>\n<p>Ymm\u00e4rr\u00e4mme lapsikasteen kuitenkin hieman eri tavoin kuin luterilaiset. Metodistisen n\u00e4kemyksen mukaan lapsi ei ole siin\u00e4 mieless\u00e4 syntinen, ett\u00e4 h\u00e4n tarvitsisi erikseen uskoa tai kastetta. Emme siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suorita esimerkiksi h\u00e4t\u00e4kastetta, jos lapsi on kuolemassa.<\/p>\n<p>Siin\u00e4 miss\u00e4 luterilaisuudessa kaste n\u00e4hd\u00e4\u00e4n lapsen kohdalla pelastavana tekij\u00e4n\u00e4, metodismissa se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pelastuksen merkkin\u00e4. Kaste on Jumalan kaikkia ihmisi\u00e4 kohtaavan armon tunnustamista.<\/p>\n<p>Metodismissa kaste ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pelkk\u00e4 yksitt\u00e4inen toimitus, vaan el\u00e4m\u00e4npituinen prosessi, jonka p\u00e4\u00e4tepiste on iankaikkisuudessa. Siksi kastetta olisi aina hyv\u00e4 seurata kristillinen opetus ja kasvatus ja ripille p\u00e4\u00e4sy, jossa tunnustetaan oma usko. Ja siit\u00e4 edelleen jatkuen kristillisen el\u00e4m\u00e4n harjoittamisena koko el\u00e4m\u00e4n ajan. K\u00e4sittelemme sit\u00e4 hieman my\u00f6hemmin.<\/p>\n<p>Kasteen merkitys on Jeesuksen sovitusty\u00f6ss\u00e4. Raamattu selitt\u00e4\u00e4 kasteen Jeesuksen kuolemaan ja yl\u00f6snousemukseen osallistumisena. Kaste on siis tavallaan Jeesuksen sovitusty\u00f6n hyv\u00e4ksymist\u00e4 omalle kohdalle ja Jumalan armoon kietoutumista.<\/p>\n<p>Toisena sakramenttina on ehtoollinen, joka koostuu siis pienest\u00e4 leip\u00e4palasesta tai \u00f6yl\u00e4tist\u00e4 sek\u00e4 kipposesta viini\u00e4 tai ryp\u00e4lemehua. Ehtoollinen liittyy my\u00f6s Jeesuksen sovitusty\u00f6h\u00f6n. Jeesus itse sanoi, ett\u00e4 sen yksi teht\u00e4v\u00e4 on h\u00e4nen kuolemansa muistamista ja julistamista.<\/p>\n<p>Metodistisen n\u00e4kemyksen mukaan ehtoollisessa leip\u00e4 ja viini eiv\u00e4t muutu miksik\u00e4\u00e4n, mutta uskomme, ett\u00e4 Jeesus on siin\u00e4 hetkess\u00e4 kuitenkin l\u00e4sn\u00e4 erityisell\u00e4 tavalla. Ehtoollista nauttiessamme me samalla otamme vastaan Jeesuksen el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja osallistumme h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n<p>Ehtoollista kutsutaan my\u00f6s yhteysateriaksi. T\u00e4ss\u00e4 on ehk\u00e4 se selkein ero ehtoollisen ja kasteen v\u00e4lill\u00e4. Siin\u00e4 miss\u00e4 kaste on tietyll\u00e4 tapaa henkil\u00f6kohtainen asia, ehtoollinen on yhteis\u00f6llinen tapahtuma. Siin\u00e4 yhdistymme Jeesukseen, mutta my\u00f6s toisiimme. T\u00e4t\u00e4 kuvaa se, ett\u00e4 joissakin yhteyksiss\u00e4 ehtoollisleip\u00e4n\u00e4 on konkreettisesti yksi suuri leip\u00e4, josta kaikki murtavat itselleen pienen palan. Samaa kuvaa sekin, ett\u00e4 kirkon alttari on usein puoliympyr\u00e4n muotoinen. Ajatuksena on, ett\u00e4 toinen puoli ympyr\u00e4st\u00e4 on taivaassa Jumalan luona, jossa jo poisnukkuneet voivat osallistua samaan hetkeen meid\u00e4n kanssamme.<\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n liittyy yksi metodismin piirteist\u00e4kin. Ehtoollinen on nimitt\u00e4in metodistikirkossa t\u00e4ysin avoin kaikille. Usein ehtoollista jaettaessa pappi saattaa sanoakin, ett\u00e4 se on tarkoitettu \u201djokaiselle, joka uskoo tai tahtoisi uskoa\u201d. Ehtoolliselle osallistuvalta ei odoteta sen kummempia ansioita tai suorituksia. Jos haluat, voit tulla.<\/p>\n<p>Ehtoollinen ei siis metodisteilla ole miss\u00e4\u00e4n tapauksessa erottava tekij\u00e4. P\u00e4invastoin sen tulisi lis\u00e4t\u00e4 yhteytt\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. Ehtoollinen v\u00e4litt\u00e4\u00e4 siis my\u00f6s metodismin yhteiskristillist\u00e4 asennetta. Vaikka olemme oma kirkkokuntamme, emme ajattele, ett\u00e4 olemme jotenkin parempia tai erikoisempia kuin muut. P\u00e4invastoin, olemme kristittyj\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 muutkin ja eri kirkkokunnilla on vain erilaiset teht\u00e4v\u00e4t ja alueet Jumalan antamassa ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>Metodistien erikoispiirteen\u00e4 ovat my\u00f6s niin kutsutut armonv\u00e4lineet. Usein sakramenttejakin kutsutaan samalla nimell\u00e4 ja tietyll\u00e4 tapaa metodistisessa ajattelussa onkin vaikutteita erityisesti ortodoksisesta sakramenttik\u00e4sityksest\u00e4. Metodistit vain tekev\u00e4t selke\u00e4mm\u00e4n eron kasteen ja ehtoollisen sek\u00e4 muiden armonv\u00e4lineiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Metodismissa armonv\u00e4line k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n asiaksi, joka tavalla tai toisessa v\u00e4litt\u00e4\u00e4 Jumalan armoa. Se voi olla asia, joka auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 paremmin tai se voi olla asia, joka auttaa meit\u00e4 tuntemaan tai kokemaan sit\u00e4 paremmin.<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 armonv\u00e4line voi olla melkeinp\u00e4 mik\u00e4 tahansa aina perinteisest\u00e4 raamatunluvusta, rukoilusta ja jumalanpalveluksesta lenkkeilyyn, yst\u00e4vien kanssa olemiseen ja vaikka iskelm\u00e4n kuunteluun.<\/p>\n<h4>Pyhien yhteys<\/h4>\n<p>Kirkkohistoriallisesti metodismia saatetaan toisinaan kutsua pyhitysliikkeeksi. Yhten\u00e4 metodismin korostuksena onkin pyhyys ja nimenomaan henkil\u00f6kohtainen pyhittyminen. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4nee kaikenlaisia mielikuvia, mutta totuus saattaa olla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>Juuret pyhitysajattelulla ovat ihan metodismin alussa. Kuten aiemmin mainittiin, John Wesley ja h\u00e4nen veljens\u00e4 Charles Wesley perustivat muutaman yst\u00e4v\u00e4n kanssa ryhm\u00e4n, jonka tarkoitus oli edist\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4n j\u00e4senten kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 kutsuttiin mahtipontisesti nimell\u00e4 Pyh\u00e4 klubi.<\/p>\n<p>Ryhm\u00e4n toimintatavat olivat selv\u00e4t. Tietenkin oli paljon odotettua: he lukivat yhdess\u00e4 Raamattua ja keskustelivat siit\u00e4, rukoilivat yhdess\u00e4 ja kannustivat toisiaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n kristillisten periaatteiden mukaan. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 asiana oli sosiaalinen ty\u00f6. Ryhm\u00e4n j\u00e4senet k\u00e4viv\u00e4t vankiloissa ja sairaaloissa tapaamassa ihmisi\u00e4, he auttoivat k\u00f6yhi\u00e4 ja puutteenalaisia ja pyrkiv\u00e4t kaikin mahdollisin tavoin tekem\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n olevaa maailmaa paremmaksi.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 hengellisen ja sosiaalisen toiminnan yhdist\u00e4minen oli Wesleyn pyhitysk\u00e4sityksen perusta ja se on my\u00f6s nykyisen metodismin periaate. Metodismissa puhutaankin usein sosiaalisesta pyhyydest\u00e4 ja ajatuksena on, ett\u00e4 pyhyytt\u00e4 ei voi olla muuta kuin suhteessa toisiin.<\/p>\n<p>Yksinkertaistettuna voisi sanoa, ett\u00e4 metodistinen pyhitysajattelu tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kristillisen uskon tulisi n\u00e4ky\u00e4 kristillisen\u00e4 el\u00e4m\u00e4n\u00e4. Mit\u00e4 se kristillinen el\u00e4m\u00e4 sitten on? Se on pyrkimyst\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n Jumalan avulla.<\/p>\n<p>Se, ett\u00e4 keskitymme vain rukoilemaan ja lukemaan Raamattua sek\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n jumalanpalveluksissa sunnuntaisin ei ole pyhyytt\u00e4. Tai ainakin se on kovin vaillinaista pyhyytt\u00e4. Sen sijaan esimerkiksi heikkojen puolustaminen, sairaiden ja k\u00e4rsivien auttaminen ja lohduttaminen sek\u00e4 k\u00f6yhien avustaminen on jo tasapainoisempaa pyhyytt\u00e4. Jeesuskin viittasi t\u00e4h\u00e4n puhuessaan siit\u00e4, miten auttamalla h\u00e4d\u00e4ss\u00e4 olevaa l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4mme autamme suoraan Jeesusta.<\/p>\n<p>Metodistikirkko onkin perinteisesti ollut kansainv\u00e4lisesti hyvin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen pyrkiv\u00e4 kirkkokunta. Jo metodismin alkuaikoina metodistit olivat joidenkin muiden kanssa vaatimassa orjuuden lopettamista. 2000-luvun alussa Yhdysvalloissa metodistit vetosivat presidentti George W. Bushiin, joka my\u00f6s oli metodisti, ett\u00e4 h\u00e4n ei l\u00e4htisi sotaan Irakiin. Metodistikirkon kansainv\u00e4linen avustusj\u00e4rjest\u00f6 UMCOR tekee laajamittaista avustusty\u00f6t\u00e4 kaikkialla maailmassa itsen\u00e4isesti ja yhdess\u00e4 muiden avustusj\u00e4rjest\u00f6jen kanssa.<\/p>\n<p>Metodistikirkon kirkkoj\u00e4rjestyksest\u00e4 yksi osa on omistettu kokonaan sosiaalisille periaatteille, joiden mukaan kirkon, seurakuntien ja yksil\u00f6metodistien olisi hyv\u00e4 toimia. Metodistikirkko jopa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 seuraavasti: \u201dMetodistikirkon teht\u00e4v\u00e4 on muuttaa maailmaa tekem\u00e4ll\u00e4 opetuslapsia Jeesukselle Kristukselle.\u201d T\u00e4ss\u00e4 maailman muuttaminen tarkoittaa nimenomaan positiivista muutosta, jossa ihmisten h\u00e4t\u00e4 ja kurjuus v\u00e4henisi.<\/p>\n<p>Metodistinen pyhitysajattelu ei siis ole pohjimmiltaan mit\u00e4\u00e4n hengellist\u00e4 hurskastelua tai ulkokultaisuutta, vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n hyvyytt\u00e4, arkip\u00e4iv\u00e4n etiikkaa. Ja t\u00e4m\u00e4 heijastuu my\u00f6s seurakuntaamme. Sinne voit tulla sellaisena kuin olet. Ei tarvitse esitt\u00e4\u00e4 hymynaamaa, jos ei ole hyvill\u00e4 mielin eik\u00e4 tarvitse n\u00e4ytell\u00e4 menestyv\u00e4\u00e4, jos el\u00e4m\u00e4 potkii p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Ei siell\u00e4 seurakunnassa muutkaan t\u00e4ydellisi\u00e4 ole.<\/p>\n<h4>Kokemuskristillisyys<\/h4>\n<p>Metodismia kutsutaan my\u00f6s her\u00e4tys- ja kokemuskristillisyydeksi. T\u00e4m\u00e4kin ajattelu nousee sielt\u00e4 metodismin alkuajoista. John Wesley kyll\u00e4styi siihen, ett\u00e4 kirkon j\u00e4senet ja papitkaan eiv\u00e4t ottaneet uskoaan tosissaan ja tarkoittikin metodistisen her\u00e4tyksen nimenomaan kirkon uudistus- ja her\u00e4tysliikkeeksi.<\/p>\n<p>Metodistisen ajattelun mukaan usko on henkil\u00f6kohtaista. Kukaan ei voi uskoa sinun puolestasi. N\u00e4in ollen uskon pit\u00e4isi my\u00f6s olla jollain tavalla aktiivista tai aktivoivaa eli johtaa edell\u00e4 kuvattuun kristilliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Kyse ei ole siit\u00e4, ett\u00e4 pelastumme sen mukaan, kuinka hyvi\u00e4 olemme ja kuinka paljon teemme. Toisinaan jo el\u00e4m\u00e4ntilanteemme voivat olla sellaisia, ett\u00e4 emme ehdi tai jaksa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuta kuin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n t\u00f6iss\u00e4 ja hoitamaan perhett\u00e4. Voimme olla sairaita tai masentuneita.<\/p>\n<p>Kristillinen perusta on se, pelastumme t\u00e4ysin Jumalan armosta, emme oman erinomaisuuden vuoksi, vaikka erinomaisia toki kaikki olemmekin Jumalan luomina ja rakastamina ihmisin\u00e4. Omat tekomme, pyrkimyksemme tai hyvyytemme eiv\u00e4t lis\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Hyvien tekojemme ja valintojemme pohjana tulisikin olla rakkaus ja Jeesuksen antama esimerkki.<\/p>\n<p>Uskon henkil\u00f6kohtaisuuteen liittyy my\u00f6s kokemus, mit\u00e4 metodismissa korostetaan. Kokemus ei t\u00e4ss\u00e4 kuitenkaan tarkoita jotakin hengellist\u00e4 hurmosta tai hihhulointia. Jokainen ihminen kokee hengelliset asiat eri tavoin, jollekin se voi olla koko el\u00e4m\u00e4n mullistava kokemus, jollekin taas hyvin maltillinen oivallus.<\/p>\n<p>Ydin kokemuksellisuudessa on siin\u00e4, ett\u00e4 uskon kohde, Jumala voidaan kuitenkin kokea. Emme halua rajoittaa tuon kokemuksen laatua ellei se ole jollakin lailla vahingollista. Tunnusmerkkein\u00e4 tuolle kokemukselle ovat rauhan, rakkauden, turvallisuuden ja hyv\u00e4ksymisen tunteet. N\u00e4in hengellinen kokemus voi tarkoittaa niin hyv\u00e4n yst\u00e4v\u00e4n tapaamisesta syntyv\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4 tai jumalanpalveluksessa koettavaa rauhaa.<\/p>\n<p>Osittain t\u00e4m\u00e4 kokemuksellisuus on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s siin\u00e4, miten erilaisista ihmisist\u00e4 seurakunta muodostuu. Tuskin mik\u00e4\u00e4n muu yhteys koostuu niin eri-ik\u00e4isist\u00e4, erilaisia taustoja omaavista ja erilaisissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa olevista ihmisist\u00e4 kuin seurakunta. Kuitenkin seurakuntalaiset voivat kokea hyvinkin vahvaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.<\/p>\n<p><em>Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Turun metodistiseurakunnan seurakuntalehdess\u00e4 1\/2016.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tietyll\u00e4 tapaa metodisteja ja luterilaisia yhdist\u00e4\u00e4 ja erottaa kaste. Toisin kuin yleens\u00e4 niin kutsutuissa vapaissa suunnissa, metodisteilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 lapsikaste. Kastamme toki my\u00f6s aikuisia.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[71],"tags":[66,22,92,47,70],"class_list":["post-172","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-metodismi","tag-metodismi","tag-pelastus","tag-pyhyys","tag-seurakunta","tag-uskonelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-2M","jetpack-related-posts":[{"id":154,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=154","url_meta":{"origin":172,"position":0},"title":"Mik\u00e4 metodistikirkko?","author":"welzu","date":"7.2.2016","format":false,"excerpt":"Suomessa metodistikirkko on solminut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa sopimuksen, jossa tunnustamme toistemme virat ja sakramentit. Se tarkoittaa, ett\u00e4 meill\u00e4 on virallinen ehtoollisyhteys ja pyrimme tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4. Metodistit ovat my\u00f6s allekirjoittaneet katolisten ja luterilaisten kanssa kansainv\u00e4lisen Yhteisen julistuksen vanhurskauttamisesta, joka kertoo, ett\u00e4 uskomme samoin.","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Kirkkokunnat&quot;","block_context":{"text":"Kirkkokunnat","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=72"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":148,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=148","url_meta":{"origin":172,"position":1},"title":"Miksi Suomen Metodistikirkko ei hyv\u00e4ksy Athanasiuksen uskontunnustusta?","author":"welzu","date":"10.1.2016","format":false,"excerpt":"Wesleyn mukaan usko ei ole vain tiedollista j\u00e4rkeily\u00e4, vaan syd\u00e4men asenne. Usko on suhde Jumalaan, ei asioiden uskomista todeksi. Siksi emme voi asettaa rajoituksia pelastukselle jonkin asian tiet\u00e4misen mukaan, kun kyse on ennen kaikkea uskosta Jeesukseen pelastajana.","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Kirkkokunnat&quot;","block_context":{"text":"Kirkkokunnat","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=72"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":257,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=257","url_meta":{"origin":172,"position":2},"title":"Metodistikirkko ja seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6t 3\/3","author":"welzu","date":"15.5.2017","format":false,"excerpt":"Kaikkein oleellisinta on kuitenkin se, ett\u00e4 kaikessa on kyse ihmisist\u00e4, joita Jumala rakastaa riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta tai muistakaan ominaisuuksista tai puutteista.","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Kirkkokunnat&quot;","block_context":{"text":"Kirkkokunnat","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=72"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":244,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=244","url_meta":{"origin":172,"position":3},"title":"Maailmanlaajuista kirkkoa etsim\u00e4ss\u00e4","author":"welzu","date":"14.6.2017","format":false,"excerpt":"\u00c4\u00e4rip\u00e4iden vastakkainasettelu voi olla kuitenkin hajottavaa, ja se synnytt\u00e4\u00e4kin todellisen koetuksen juuri konnektionalismille, metodismin yhdelle perusperiaatteelle.","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Metodismi&quot;","block_context":{"text":"Metodismi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=71"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":255,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=255","url_meta":{"origin":172,"position":4},"title":"Metodistikirkko ja seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6t, osa 2\/3","author":"welzu","date":"8.5.2017","format":false,"excerpt":"Yhdysvaltain kirkon j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4n lasku ja erityisesti kolmansien maiden kirkkojen kasvu ovat johtaneet tilanteeseen, jossa enemmist\u00f6 kirkon j\u00e4senist\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 olekaan Yhdysvalloissa. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 on syntynyt paine siirt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa enemm\u00e4n koko kirkolle, kun perinteisesti painopiste on ollut Yhdysvalloissa.","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Kirkkokunnat&quot;","block_context":{"text":"Kirkkokunnat","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=72"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":227,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=227","url_meta":{"origin":172,"position":5},"title":"T\u00f6rke\u00e4, t\u00e4rke\u00e4 teologia","author":"welzu","date":"21.12.2016","format":false,"excerpt":"Mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 teologia kohtaa aina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n. Ilman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellusta teologiasta tulee helposti pelkk\u00e4\u00e4 filosofista jaarittelua.","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;Johdanto-oppi&quot;","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/172","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=172"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/172\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":173,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/172\/revisions\/173"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=172"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=172"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=172"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}