Vuoden 2015 toiseksi viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuoli yksi kansainv\u00e4lisesti tunnetuimmista suomalaisista raamatuntutkijoista. H\u00e4n oli paljon ristiriitaisiakin tunteita her\u00e4tt\u00e4nyt Heikki R\u00e4is\u00e4nen. Etenkin Suomessa R\u00e4is\u00e4nen antoi niin kutsutulle liberaaliteologialle kasvot. Harva kuitenkin tuli tai tulee ajatelleeksi, ett\u00e4 Heikki oli saman kehityksen ja siunauksen tulos, kuin h\u00e4nt\u00e4 vastustaneet konservatiivitkin.<\/p>\n
Vuosi 2017 on reformaation juhlavuosi. Silloin tulee kuluneeksi 500 vuotta siit\u00e4, kun Martti Luther naulasi teesins\u00e4 Wittenbergin kirkon oveen vuonna 1517. Tuo tapahtuma aloitti virallisesti prosessin, josta syntyi uskonpuhdistus ja sit\u00e4 kautta protestanttisuus.<\/p>\n
Uskonpuhdistus mahdollisti l\u00e4ntisess\u00e4 kristillisyydess\u00e4 eron roomalais-katolisen kirkon hallinnosta. Nopeassa tahdissa syntyikin useita kansallisia luterilaisia ja reformoituja kirkkoja. Kotoinen evankelis-luterilainen kirkkomme on yksi niist\u00e4.<\/p>\n
Prosessi jatkui, niin ett\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Suomessakin on monella paikkakunnalla enemm\u00e4n eri seurakuntia kuin milloinkaan aikaisemmin. On kirkkokuntia, vanhoja ja uusia, mutta on my\u00f6s kirkkokuntiin kuulumattomia, sitoutumattomia seurakuntia. On jopa sellaisia seurakuntia, joiden johtavana ajatuksena on vastustaa kirkkokuntia ja erillisi\u00e4 seurakuntia.<\/p>\n
Osittain uskonpuhdistus ja siihen liittyv\u00e4t asiat olivat vaikuttamassa pari vuosisataa my\u00f6hemmin, kun alkoi niin kutsuttu valistuksen aika. Alettiin kyseenalaistaa uskoa ja keskitty\u00e4 j\u00e4rkeen ja tietoon. Valistus synnytti protestanttien piiriss\u00e4 liberaaliteologian.<\/p>\n
Meid\u00e4n aikanamme, erityisesti konservatiisisissa piireiss\u00e4 liberaaliteologia n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein ep\u00e4ilyksen ja ep\u00e4uskon l\u00e4hteen\u00e4. Siin\u00e4 kyseenalaistetaan uskon perusteet ja jopa itse Jumala. Harvoin kuitenkaan kukaan tulee ajatelleeksi, ett\u00e4 olemme konservatiiveinakin my\u00f6s liberaaliteologian lapsia.<\/p>\n
Siin\u00e4 miss\u00e4 uskonpuhdistus vapautti kristikansan katolisuudesta liberaaliteologia vapautti kristikansan tietynlaisesta raamatunselityksen auktoriteetista. Se antoi luvan, ei vain lukea Raamattua, vaan my\u00f6s tulkita sit\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 on tietenkin hieman yksinkertaistamista, mutta tietyll\u00e4 tavalla liberaaliteologian synty voidaan n\u00e4hd\u00e4 sen kehityksen p\u00e4\u00e4tepisteen\u00e4 \u2013 ja uutena alkuna \u2013, joka alkoi uskonpuhdistuksesta. Uskonpuhdistus vapautti ihmiset uskomaan yksil\u00f6in\u00e4. Se toi my\u00f6s Raamatun ja kirkon opetuksen kansan kielelle, joten tavalliset kirkossak\u00e4vij\u00e4tkin alkoivat saada itsen\u00e4isesti tietoa Jumalasta ja kristillisen uskon sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Tuohon saakka se oli ollut liki mahdotonta.<\/p>\n
Liberaaliteologian syntymisess\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tuon kehityksen yksi lopputulos. Raamatun tulkinta ja selitt\u00e4minen ei ole vain kirkon ja pappien teht\u00e4v\u00e4 ja oikeus. Jokaisella on se oikeus. Ja sit\u00e4 oikeuttahan me kristittyin\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4mmekin mielell\u00e4mme.<\/p>\n
Samaan tapaan kuin uskonpuhdistus avasi ovet lukuisille eri kirkkokunnille ja seurakunnille, liberaaliteologia viimeist\u00e4\u00e4n avasi ovet lukuisille eri tulkinnoille ja opeille niin hyv\u00e4ss\u00e4 kuin pahassakin.<\/p>\n
Tulkinnan vapaus on johtanut osaltaan jakaantumiseen. Selkein jako on liberaalien ja konservatiivien tai fundamentalistien v\u00e4lill\u00e4. Tosin t\u00e4m\u00e4 jako on nyky\u00e4\u00e4n kaventumassa. Kuitenkin edelleenkin kuulee puhuttavan t\u00e4st\u00e4 jaosta, jolla eri n\u00e4kemyksi\u00e4 arvotetaan omasta n\u00e4k\u00f6kulmasta riippuen.<\/p>\n
Toisinaan jako tehd\u00e4\u00e4n melko mielivaltaisestikin omien mieltymysten mukaan. Vastapuoli leimataan liberaali- tai fundamentalistinimityksell\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi.<\/p>\n
Jako pystytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muurin, jota ei haluta ylitt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 valitettavasti johtaa suppeaan n\u00e4k\u00f6kulmaan. Se ei pahimmillaan johda pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n me vastaan ne -taisteluasetelmaan, vaan jopa totuuden kielt\u00e4miseen.<\/p>\n
Esimerkkej\u00e4 on helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4. \u00c4\u00e4riliberaalissa laidassa saatetaan kielt\u00e4\u00e4 jopa Jeesuksen historiallisuus. \u00c4\u00e4rikonservatiivisessa laidassa taas voidaan ajatella, ett\u00e4 fossiilil\u00f6yd\u00f6t ovat saatanan maahan k\u00e4tkemi\u00e4 v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksi\u00e4, joiden tarkoituksena on johtaa ihmisi\u00e4 harhaan.<\/p>\n
Kummallakin puolella haluttomuus ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toista puolta johtaa my\u00f6s ongelmiin omassa uskossa.<\/p>\n
Hyvin konservatiivisissa piireiss\u00e4 kasvaneelle voi tulla vakaviakin uskonkriisej\u00e4, kun h\u00e4n joutuu liberaalien n\u00e4kemysten vaikutuspiiriin. N\u00e4inh\u00e4n k\u00e4vi muun muassa Heikki R\u00e4is\u00e4selle.<\/p>\n
Mahdollisimman laaja ymm\u00e4rrys asioiden eri puolista on siis sek\u00e4 rikkaus ett\u00e4 my\u00f6s puolustus. Se antaa ev\u00e4it\u00e4 hedelm\u00e4lliselle kanssak\u00e4ymiselle ett\u00e4 vahvistaa omaa uskoa.<\/p>\n
Yksi liberaaliteologian suurimpia anteja my\u00f6s konservatiiveille ovat erilaiset Raamatun tutkimusmenetelm\u00e4t. Termit, kuten tekstikritiikki, historiallis-kriittinen raamatuntutkimus, l\u00e4hdekritiikki ja moni muu, her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t negatiivisen mielikuvan. Raamattua tarkastellaan kriittisesti, siis kritisoidaan ja yritet\u00e4\u00e4n etsi\u00e4 vikoja.<\/p>\n
N\u00e4in ei kuitenkaan ole tai ainakaan ei pit\u00e4isi olla. Kyse ei ole vikojen etsimisest\u00e4 tai ep\u00e4uskoisesta suhtautumisesta Raamattuun. Melkeinp\u00e4 p\u00e4invastoin. Kyseisill\u00e4 tutkimusmenetelmill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n mahdollisimman suureen tarkkuuteen raamatuntulkinnassa ja -tutkimuksessa.<\/p>\n
Suurimpia lahjoja n\u00e4m\u00e4 tutkimusmenetelm\u00e4t ovat antaneet Raamatun luotettavuutta koskevissa k\u00e4sityksiss\u00e4. Tekstikritiikki on tutkimuksen alue, jossa tutkitaan Raamatun k\u00e4sikirjoituksia. Tutkimuksen tarkoituksena on saada mahdollisimman hyv\u00e4 kuva siit\u00e4, mit\u00e4 alkuper\u00e4iset kirjoittajat kirjoittivat.<\/p>\n
\u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 kuulostaa v\u00e4h\u00e4n turhalta ty\u00f6lt\u00e4, mutta ei ole. Esimerkiksi Uuden testamentin k\u00e4sikirjoituskatkelmia on tuhansia. Ne kaikki on kopioitu k\u00e4sin. Niiss\u00e4 on siis kirjoitusvirheit\u00e4, korjauksia, tulkintoja, selityksi\u00e4, lis\u00e4yksi\u00e4 ja papyrus on saattanut hajota osittain. Voisi siis sanoa, ett\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n k\u00e4sikirjoitus ei ole t\u00e4ysin samanlainen.<\/p>\n
Suurin osa n\u00e4ist\u00e4 eroista on pieni\u00e4 ja t\u00e4ysin merkityksett\u00f6mi\u00e4. Mutta jotkin ovat merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4. Tekstikritiikin avulla arvioidaan eri k\u00e4sikirjoituksia ja niiss\u00e4 esiintyvi\u00e4 eroja sek\u00e4 niiden syit\u00e4. Menetelm\u00e4n avulla voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, miss\u00e4 on kirjoitusvirheit\u00e4 tai alkuper\u00e4iseen tekstiin kuulumattomia lis\u00e4yksi\u00e4.<\/p>\n
Pitk\u00e4lti tekstikritiikin ansiosta voimme nykyisin todeta, ett\u00e4 Uuden testamentin kirjoitukset ovat luotettavimpia antiikin ajan kirjoituksista. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ne ovat parhaiten s\u00e4ilyneet meille ja niiden sis\u00e4lt\u00f6 vastaa kaikkein parhaiten alkuper\u00e4isten kirjoittajien kirjoitusta. Toisin sanoen vaikkapa da Vinci -koodi -kirjassa esitetyt v\u00e4itteet Raamatun muuttelusta ja v\u00e4\u00e4ristelyst\u00e4 voidaan helposti todeta v\u00e4\u00e4riksi.<\/p>\n
Liberaaliteologia on kehitt\u00e4nyt my\u00f6s menetelmi\u00e4 raamatuntulkintaan. Menetelm\u00e4t auttavat meit\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isten kirjoittajien tarkoittaman merkityksen sek\u00e4 karsimaan pois sellaiset selitykset, jotka eiv\u00e4t ole raamatullisia.<\/p>\n
Raamatuntulkintamentelm\u00e4t siis auttavat pit\u00e4m\u00e4\u00e4n raamatuntulkinnan raamatullisena, mit\u00e4 se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olisi ilman niit\u00e4. Saattaisimme nimitt\u00e4in k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vapauttamme lukea ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Raamattua niin kuin haluamme ja tehd\u00e4 hyvinkin erikoisia tulkintoja. Itse esimerkiksi er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kirjassa kohtasin tulkinnan, jonka mukaan Paavali kehottaa uskovia pelaamaan uhkapelej\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n kirjoittaessaan, ett\u00e4: ”kilvoitelkaa kesken\u00e4nne”.<\/p>\n
Teologi ja pappi Kari Kuula otti R\u00e4is\u00e4sen kuoleman j\u00e4lkeen kantaa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun. R\u00e4is\u00e4sen kohdalla nimitt\u00e4in moni puhui rehellisyydest\u00e4, joka h\u00e4nell\u00e4 oli. Kuula her\u00e4tti kysymyksen, ett\u00e4 tarkoittaako rehellisyys kristillisen uskon kohdalla aina kriittisyytt\u00e4 ja ep\u00e4uskoisuutta.<\/p>\n
Mik\u00e4li samalla rehellisell\u00e4 etsinn\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4tyykin konservatiiviseen n\u00e4k\u00f6kulmaan, niin onko siin\u00e4 loppujen lopuksi ep\u00e4rehellinen tai vain harhaan mennyt? Kuula painotti sit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4in ei voi olla. Rehellisyys ei voi olla oletusarvoisesti kumpaakaan, vaan vastausten tulisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 lopputulos.<\/p>\n
Voimme todeta, ett\u00e4 R\u00e4is\u00e4nen oli ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n rehellinen ja h\u00e4nen etsint\u00e4ns\u00e4kin oli rehellinen, vaikka lopputulos ei ehk\u00e4 vastaakaan meid\u00e4n odotuksiamme. Voimme my\u00f6s arvailla, ett\u00e4 R\u00e4is\u00e4nen joutui tavallaan olosuhteiden uhriksi. H\u00e4n ponnisti konservatiivisista l\u00e4ht\u00f6kohdista, mutta p\u00e4\u00e4tyi p\u00e4invastaiseen n\u00e4kemykseen. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isyydest\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyteen.<\/p>\n
Paavalilla on onneksi vastaus t\u00e4h\u00e4n, vaikkakaan ei kovin helppo. H\u00e4n kehottaa meit\u00e4 koettelemaan kaiken ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sen, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4. Meid\u00e4n ei tarvitse leimata asioita liberaaleihin tai konservatiiveihin tai muihinkaan, vaan voimme avoimesti tutkia kaikkia puolia. Jumalan avulla, h\u00e4neen luottaen, voimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sen, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 sen, ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 muun omaan arvoonsa.<\/p>\n
Voimme oppia my\u00f6s Heikki R\u00e4is\u00e4sest\u00e4. H\u00e4n omisti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Raamatun tutkimiselle. H\u00e4n ei lopettanut sit\u00e4 el\u00e4kkeell\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Artikkeli on julkaistu aiemmin Rauhan Sanomia\/Nya Budb\u00e4raren -lehdess\u00e4 1\/2016.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuoden 2015 toiseksi viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuoli yksi kansainv\u00e4lisesti tunnetuimmista suomalaisista raamatuntutkijoista. H\u00e4n oli paljon ristiriitaisiakin tunteita her\u00e4tt\u00e4nyt Heikki R\u00e4is\u00e4nen. Etenkin Suomessa R\u00e4is\u00e4nen antoi niin kutsutulle liberaaliteologialle kasvot. Harva kuitenkin tuli tai tulee ajatelleeksi, ett\u00e4 Heikki oli saman kehityksen ja siunauksen tulos, kuin h\u00e4nt\u00e4 vastustaneet konservatiivitkin.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[97,5,1],"tags":[70],"class_list":["post-170","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-henkilot","category-teologia","category-yleinen","tag-uskonelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-2K","jetpack-related-posts":[{"id":660,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=660","url_meta":{"origin":170,"position":0},"title":"Kolminaisuusopin historialliset ja teologiset kehityskulut","author":"welzu","date":"1.2.2024","format":false,"excerpt":"T\u00e4ss\u00e4 esseess\u00e4 tarkoitukseni on tarkastella kolminaisuusopin historiallista kehityst\u00e4 ensimm\u00e4isin\u00e4 kristillisin\u00e4 vuosisatoina eksegetiikan, kirkkohistorian ja systemaattisen teologian n\u00e4k\u00f6kulmista. K\u00e4sittely on varsin pintapuolista, mutta se antanee hyv\u00e4n kokonaiskuvan. 1. Johdanto Kolminaisuusoppi on yksi kristinuskon erityispiirteit\u00e4 ja ydinuskomuksia. Se pyrkii selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kristillist\u00e4 jumalakuvaa ja yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n monoteismin sek\u00e4 Is\u00e4n, Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen suhteen.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/pexels-wolfgang-krzemien-8659937.jpg?fit=1200%2C676&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/pexels-wolfgang-krzemien-8659937.jpg?fit=1200%2C676&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/pexels-wolfgang-krzemien-8659937.jpg?fit=1200%2C676&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/pexels-wolfgang-krzemien-8659937.jpg?fit=1200%2C676&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/pexels-wolfgang-krzemien-8659937.jpg?fit=1200%2C676&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":150,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=150","url_meta":{"origin":170,"position":1},"title":"Johdatus ekklesiologiaan","author":"welzu","date":"20.1.2016","format":false,"excerpt":"Kirkon pyhyys perustuu siis Jeesuksen persoonaan. Pyhyytt\u00e4 etsiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kirkkon yhteyteen, josta alkaa muutoksen, katumuksen ja uudistumisen matka. T\u00e4m\u00e4 prosessi jatkuu.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":31,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=31","url_meta":{"origin":170,"position":2},"title":"Miten kolminaisuusoppi syntyi?","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"Motiivit kolminaisuusopin kehittymiselle eiv\u00e4t olleet vain opilliset tai poliittiset, vaan se liittyy kiinte\u00e4sti pelastuskysymykseen. Mik\u00e4 merkitys Jeesuksella oikeasti oli? Miten Jumala saattoi sovittaa ihmiskunnan synnit? Kolminaisuusopilla ei siis pyritty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4ksi Jumalaa vaan varmistamaan pelastuksen varmuus.","rel":"","context":"Kategoriassa "Teologia"","block_context":{"text":"Teologia","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=5"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":53,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=53","url_meta":{"origin":170,"position":3},"title":"Lyhyt johdatus synaptikkojen teologisiin erityispiirteisiin","author":"welzu","date":"4.6.2015","format":false,"excerpt":"Synoptikkojen, kuten koko Uuden testamentin, teksti on kuin tiivistemehua, josta kaikki heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 tulleet kristityt sukupolvet ovat ammentaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 uutta viint\u00e4.","rel":"","context":"Kategoriassa "Teologia"","block_context":{"text":"Teologia","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=5"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":227,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=227","url_meta":{"origin":170,"position":4},"title":"T\u00f6rke\u00e4, t\u00e4rke\u00e4 teologia","author":"welzu","date":"21.12.2016","format":false,"excerpt":"Mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 teologia kohtaa aina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n. Ilman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellusta teologiasta tulee helposti pelkk\u00e4\u00e4 filosofista jaarittelua.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":257,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=257","url_meta":{"origin":170,"position":5},"title":"Metodistikirkko ja seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6t 3\/3","author":"welzu","date":"15.5.2017","format":false,"excerpt":"Kaikkein oleellisinta on kuitenkin se, ett\u00e4 kaikessa on kyse ihmisist\u00e4, joita Jumala rakastaa riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta tai muistakaan ominaisuuksista tai puutteista.","rel":"","context":"Kategoriassa "Kirkkokunnat"","block_context":{"text":"Kirkkokunnat","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=72"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/170","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=170"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/170\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":171,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/170\/revisions\/171"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=170"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=170"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=170"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}