Metodismin alkuaikana kolme miest\u00e4 nousi erityiseen asemaan her\u00e4tyksess\u00e4. T\u00e4rkeimpin\u00e4 olivat tietenkin Wesleyn veljekset John ja Charles. Kolmantena oli George Whitefield, joka tunnettiin uudistusmielisen\u00e4 ja erinomaisena puhujana. Kolmikko ei kuitenkaan ollut kovin yksimielinen, vaikka kukin panosti metodistiseen her\u00e4tykseen. T\u00e4m\u00e4 kuvaa yht\u00e4 metodismin ominaisuutta: kirkon sis\u00e4ll\u00e4 on lupa keskustella vaikeistakin asioista ja olla eri mielt\u00e4.George Whitefieldill\u00e4 oli ongelmia nimenomaan John Wesleyn kanssa. Syyn\u00e4 oli se, ett\u00e4 Whitefield oli vakaa kalvinisti, kun taas Wesley oli arminiolainen. Kiista opillisissa n\u00e4kemyksiss\u00e4 erotti yst\u00e4vyksi\u00e4, mutta he pystyiv\u00e4t my\u00f6s tekem\u00e4\u00e4n sovinnon. Asiassa luultavasti auttoi sekin, ett\u00e4 Whitefield siirtyi ty\u00f6h\u00f6n Amerikkaan, vaikkakin v\u00e4ittely\u00e4 aiheesta k\u00e4ytiin erilaisten julkaisujen, pamflettien ja saarnojen, v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n
Mist\u00e4 sitten on kyse? Mik\u00e4 kalvinismissa ja arminiolaisuudessa on sellaista, ett\u00e4 niit\u00e4 ei voi sovittaa yhteen? Vastaus l\u00f6ytyy kalvinismin viidest\u00e4 pisteest\u00e4, jotka kokoavat kalvinismin perusajatukset. Niiss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Jumalaa, ihmist\u00e4 ja pelastusta. Yksi tunnetuimpia n\u00e4ist\u00e4, mihin Wesleykin puuttui, oli predestinaatio. Eli ajatus, ett\u00e4 Jumala on edelt\u00e4 k\u00e4sin valinnut ne, jotka pelastuvat. Wesley oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 vaikka ihmisluonto olikin synnin vuoksi turmeltunut, se pystyi valitsemaan Jumalan armon, tai kielt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n siit\u00e4.<\/p>\n
066Kalvinismin viitt\u00e4 pistett\u00e4 kutsutaan nimell\u00e4 TULIP, mik\u00e4 muodostuu englanninkielisten sanojen alkukirjaimista. Ne ovat<\/p>\n
1. T\u00e4ydellinen turmelus (Total depravity), eli ihminen on t\u00e4ydellisen turmeltunut ja kykenem\u00e4t\u00f6n tekem\u00e4\u00e4n parannusta tai edes tahtomaan sit\u00e4.<\/p>\n
2. Ehdoton armonvalinta (Unconditional election), eli Jumala on armossaan valinnut oman tahtonsa mukaisesti jo ennen luomista ne, jotka tulevat pelastumaan.<\/p>\n
3. Rajallinen sovitus (Limited atonement), eli Jeesuksen sovitusty\u00f6 koskee vain niit\u00e4, jotka pelastuvat.<\/p>\n
4. Vastustamaton armo (Irresistible grace), eli ihminen ei kykene vastustamaan Jumalan kutsua, vaan evankeliumin kuullessaan tulevat uskoon, mik\u00e4li ovat Jumalan edelt\u00e4 valittuja.<\/p>\n
5. Pelastusvarmuus (Perseverance of the saints), eli Jumalan pelastukseen valitsemat ihmiset pelastuvat varmasti. He eiv\u00e4t siis voi langeta pois uskosta.<\/p>\n
John Wesley vastasi n\u00e4ihin pisteisiin monilla vastaperusteluilla, jotka voidaan koota kuuden kohdan listaksi.<\/p>\n
1. T\u00e4ydellinen turmelus on Wesleyn mukaan totta. Ihminen on t\u00e4ysin synnin orjuudessa, mutta Jumala vapauttaa ihmisen tahdon kutsuessaan t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n
2. Sovitus on luonteeltaan universaalia. Jeesuksen sovitusty\u00f6 koskee koko maailmaa ja se my\u00f6s kykenee sovittamaan koko maailman synnit, ei vain niiden, jotka pelastuvat.<\/p>\n
3. Ennaltak\u00e4yv\u00e4 armo on kaikkialla kaikille. Se mahdollistaa vapauden valita tai hyl\u00e4t\u00e4 Jumalan kutsu.<\/p>\n
4. Armoa voi vastustaa ja hyl\u00e4t\u00e4. Jumala jatkuvasti ja aktiivisesti kutsuu kaikkia ihmisi\u00e4 luokseen, mutta h\u00e4nen armonsa ei pakota ket\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
5. Predestinaatio perustuu Jumalan edelt\u00e4tiet\u00e4miseen eik\u00e4 h\u00e4nen tahtoonsa. Jumala on siis jo ennen luomista n\u00e4hnyt, mit\u00e4 kukin tulee valitsemaan ja on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ett\u00e4 ne, jotka ottavat vastaan h\u00e4nen armonsa tulevat pelastumaan. T\u00e4m\u00e4 edelt\u00e4tiet\u00e4minen ei vaikuta ihmisten valintaan.<\/p>\n
6. Pelastuksen varmuus saadaan Pyh\u00e4lt\u00e4 Hengelt\u00e4, joka todistaa meille siit\u00e4, ett\u00e4 olemme Jumalan lapsia. Se my\u00f6s tulee ilmi ep\u00e4suorasti Hengen hedelmien kautta, kun Pyh\u00e4 Henki vaikuttaa meiss\u00e4 Jumalan tahdon mukaista toimintaa.<\/p>\n
Wesleyn yksi p\u00e4\u00e4argumentteja kalvinistista predestinaatiota vastaan oli Jumalan oikeudenmukaisuus, rakkaus ja hyvyys. Predestinaatio muuttaisi ihmisen pelk\u00e4ksi robotiksi tai pelinappulaksi, jota siirrell\u00e4\u00e4n maailman pelilaudalla.<\/p>\n
Predestinaatio liittyy vahvasti siis jumalakuvaan. Kalvinistisessa jumalakuvassa Jumala n\u00e4hd\u00e4\u00e4n hallitsijana. Jumalan suhde ihmisiin ja pelastukseen liittyy Jumalan tahdon suvereeniin toteutumiseen. Wesley taas n\u00e4ki h\u00e4net rakastavana vanhempana. H\u00e4nen mukaansa olisi rakkauden kautta toimivalle Jumalalle olisi mahdotonta pakottaa oman mielens\u00e4 mukaan toiset el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja toiset kuolemaan.<\/p>\n
Predestinaatioon liittyy my\u00f6s k\u00e4sityksemme kristillisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Wesley ajatteli, ett\u00e4 kalvinistinen n\u00e4k\u00f6kulma voi johtaa lev\u00e4per\u00e4isyyteen. Mik\u00e4li pelastus on kiinni yksinomaan Jumalan meist\u00e4 riippumattomasta valinnasta, miksi kukaan v\u00e4litt\u00e4isi olla kuuliainen Jumalalle.<\/p>\n
Sen sijaan h\u00e4nen n\u00e4kemyksens\u00e4 mukaan ihmisell\u00e4 on kyky vastata my\u00f6nt\u00e4v\u00e4sti tai kielt\u00e4v\u00e4sti Jumalan kutsuun. My\u00f6nt\u00e4v\u00e4n vastauksen j\u00e4lkeen h\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s velvollisuus pyrki\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n kutsun mukaan Jumalan armon avulla. Jumalan kutsu ei siis koske vain pelastusta vaan my\u00f6s kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaa.<\/p>\n
Kalvinismin juuret ovat 1500-luvun uskonpuhdistuksessa. Nimens\u00e4 se on saanut ranskalaisen Jean Calvinin (1509\u20131564) mukaan. Calvin oli toisen uskonpuhdistajan Ulrich Zwinglin seuraaja ja jatkoi t\u00e4m\u00e4n opillista perinnett\u00e4. Zwingli ja Calvin erosivat Martti Lutherista siin\u00e4, ett\u00e4 Luther s\u00e4\u00e4sti kirkossa katolisen kirkon oppeja ja tapoja, joita Raamattu ei h\u00e4nen mukaansa kielt\u00e4nyt, kun taas Zwingli ja Calvin pyrkiv\u00e4t luopumaan katolisuudesta kokonaan lukuunottamatta sit\u00e4, mink\u00e4 Raamattu selke\u00e4sti m\u00e4\u00e4r\u00e4si. Calvinin edustamaa uskonpuhdistuksen haara on osa nyky\u00e4\u00e4n reformoiduksi kutsuttua protestanttisuuden haaraa.<\/p>\n
Varsinainen kalvinismi, mik\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n tunnetaan, kehittyi kuitenkin vasta Calvinin kuoleman j\u00e4lkeen. Muun muassa predestinaatio-oppi oli Calvinilla hieman erilainen. Kalvinismin viiden pisteen oppi TULIP on tullut nykymuodossaan tunnetuksi oikeastaan vasta 1900-luvulla.<\/p>\n
Arminiolaisuus perustuu hollantilaisen reformoidun teologin Jacobus Arminiuksen (1560\u20131609) ajatuksiin. Arminius oli John Calvinin seuraajan Theodore Bezan oppilas ja aluksi itsekin kalvinisti.<\/p>\n
Arminius aloitti pappina Amsterdamissa 1587. Siell\u00e4 h\u00e4n joutui virkansa puolesta k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n syyt\u00f6ksi\u00e4, joita oli esitetty Dirck Volkertszoon Coornherti\u00e4 vastaan. Coornhert vastusti joitakin Bezan oppeja.<\/p>\n
Tutkiessaan asiaa Arminius alkoikin tulla toisiin ajatuksiin, mik\u00e4 lopulta johti ristiriitoihin Bezan ja kalvinistien kanssa.<\/p>\n
1700-luvulla John Wesley omaksui arminilaisuuden, mist\u00e4 se my\u00f6s tuli metodismiin, vaikkakin my\u00f6s kalvinistisia metodistikirkkoja l\u00f6ytyy. Metodistisen her\u00e4tyksen my\u00f6t\u00e4 syntyi my\u00f6hemmin pyhitysliike ja nykymuotoinen ratkaisukristillinen kristillisyys, jossa uskoontulo n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Jumalan ja ihmisen yhteisty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n
1729 John ja Charles Wesley perustivat Oxfordissa Holy Clubin, Pyh\u00e4n klubin, kristillisen kilvoittelun kannustamiseksi. He saivat ryhm\u00e4\u00e4n joitakin j\u00e4seni\u00e4 Oxfordin yliopistosta. 1732 Oxfordiin tuli opiskelemaan nuori George Whitefield, joka liittyi my\u00f6s ryhm\u00e4\u00e4n Charlesin kutsusta.<\/p>\n
Vaikka varsinaisesti Charles oli Georgen oppi-is\u00e4, Whitefield k\u00e4\u00e4ntyi er\u00e4iss\u00e4 ongelmissaan Johnin puoleen. H\u00e4n sai erinomaisia neuvoja ja heid\u00e4n v\u00e4lilleen syntyi l\u00e4heinen yst\u00e4vyys niin, ett\u00e4 Whitefield kutsui Johnia jopa hengelliseksi is\u00e4kseen.<\/p>\n
Kun John oli l\u00e4hetysmatkallaan Georgiassa Amerikassa, h\u00e4n j\u00e4tti metodistien johtoon Georgen, joka oli juuri saanut pappisvihkimyksens\u00e4. N\u00e4in alkoi herrojen yhteisty\u00f6 Jumalan valtakunnan saralla. Kun varsinainen metodistinen her\u00e4tys alkoi vuonna 1738 nousi Whitefield nopeasti jopa Johnia suositummaksi saarnaajaksi. Se ei kuitenkaan rikkonut Johnin ja Georgen yst\u00e4vyytt\u00e4. Ennemminkin kyse oli toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vist\u00e4 lahjoista. George oli karismaattinen, uudistuksellinen ja v\u00e4ke\u00e4 vet\u00e4v\u00e4 puhuja, kun taas John oli organisaattori.<\/p>\n
Mutta sitten yst\u00e4vyys sai eteens\u00e4 esteit\u00e4. Johnin ja Georgen v\u00e4lille syntyi riita ja vuoteen 1740 menness\u00e4 her\u00e4tys oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 jakaantunut kahtia. Taustalla oli Whitefieldin k\u00e4\u00e4ntyminen kalvinistiksi Amerikan matkalla 1739. Wesleyt olivat jo ennest\u00e4\u00e4n vannoutuneita arminiolaisia ja vastustivat predestinaatiota, kun taas Whitefield oli tullut siihen k\u00e4sitykseen, ett\u00e4 predestinaatio on totta.<\/p>\n
Asiaa ei auttanut sek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Whitefield oli itsetietoinen eik\u00e4 h\u00e4n halunnut olla pelkk\u00e4 seuraaja, vaan my\u00f6s johtaja. Wesleyn ja Whitefieldin v\u00e4lille syntyi sanasota. Kirjeit\u00e4 l\u00e4heteltiin puolin ja toisin. Wesley jopa julkaisi Amerikassa provokatiivisesti predestinaatiota vastustavan saarnansa Free grace, Vapaa armo.<\/p>\n
Kiista aiheutti jakaantumisen her\u00e4tyksess\u00e4 Wesleyn johtaman United societiesin, yhdistyneiden seurojen, ja Whitefieldin kalvinististen metodistien v\u00e4lille. Jakaantuminen pysyi siis kuitenkin metodistisen her\u00e4tyksen sis\u00e4ll\u00e4 muodostaen siihen kaksi siipe\u00e4.<\/p>\n
1742 avarakatseinen evankelista Howell Harris yritti sovitella yst\u00e4vysten v\u00e4lill\u00e4 siin\u00e4 kovin hyvin onnistumatta, koska molemmat herrat olivat kovap\u00e4isi\u00e4 ja haluttomia antamaan periksi. Kiista alkoi kuitenkin laantua ja n\u00e4kemyksiss\u00e4kin l\u00e4hennyttiin. Loppujen lopuksi Whitefield ei ollut kovin jyrkk\u00e4 kalvinisti, eik\u00e4 Wesley t\u00e4ysin kielt\u00e4nyt kalvinistisia oppeja. Sopivan tilaisuuden tullen kumpikin saattoi jopa todeta, ett\u00e4 kiistan aihe ei edes ole mitenk\u00e4\u00e4n oleellinen.<\/p>\n
T\u00e4ydellist\u00e4 sovintoa ei en\u00e4\u00e4 l\u00f6ytynyt, mutta yst\u00e4vyys kuitenkin palautui. Toisinaan aihe nousi pintaan her\u00e4tt\u00e4en pient\u00e4 kinaa, mutta vakavilta yhteenotoilta s\u00e4\u00e4styttiin Whitefieldin kuolemaan saakka vuonna 1770. Silloin John kutsui Georgea ”rakkaaksi, vanhaksi yst\u00e4v\u00e4ksi”. Lis\u00e4ksi Whitefield oli itse toivonut, ett\u00e4 John saarnaisi h\u00e4nen hautajaisissaan. Er\u00e4s metodistisaarnaaja kuvasi Johnin ja Georgen yst\u00e4vyytt\u00e4 sanoilla ”sovitaan, ett\u00e4 ollaan eri mielt\u00e4”.<\/p>\n
John Wesleyn ja George Whitefieldin yst\u00e4vyys kuvaa hyvin nykyisenkin metodismin periaatteita. Opillisista asioista saatetaan olla eri mielt\u00e4 ja jopa v\u00e4itell\u00e4 kiivaasti, mutta loppupeleiss\u00e4 ollaan yst\u00e4vi\u00e4 ja ty\u00f6tovereita.<\/p>\n
Artikkeli on julkaistu aiemmin Rauhan Sanomia\/Nya Budb\u00e4raren -lehdess\u00e4 5\/15.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" John Wesleyn ja George Whitefieldin yst\u00e4vyys kuvaa hyvin nykyisenkin metodismin periaatteita. Opillisista asioista saatetaan olla eri mielt\u00e4 ja jopa v\u00e4itell\u00e4 kiivaasti, mutta loppupeleiss\u00e4 ollaan yst\u00e4vi\u00e4 ja ty\u00f6tovereita.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[72,71,5],"tags":[23,13,66,22,92,70],"class_list":["post-164","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirkkokunnat","category-metodismi","category-teologia","tag-armo","tag-ennaltamaaraaminen","tag-metodismi","tag-pelastus","tag-pyhyys","tag-uskonelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-2E","jetpack-related-posts":[{"id":241,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=241","url_meta":{"origin":164,"position":0},"title":"Her\u00e4tys alkoi uskonkriisist\u00e4","author":"welzu","date":"7.6.2017","format":false,"excerpt":"Suurena kysymyksen\u00e4 on, miten metodistit voisivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 j\u00e4lleen perim\u00e4ns\u00e4 ja aidosti kuitenkin uudistua 2000-luvulle.","rel":"","context":"Kategoriassa "Metodismi"","block_context":{"text":"Metodismi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=71"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":89,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=89","url_meta":{"origin":164,"position":1},"title":"Karismaattinen Wesley","author":"welzu","date":"30.7.2015","format":false,"excerpt":"Karismaattisuudessa Wesleyll\u00e4 n\u00e4ytti olevan periaatteena se, ett\u00e4 kyse on Jumalan armosta ja toiminnasta maailmassa. Karismaattisuus, erityisesti Aldersgate- ja Fetter-Lane-kokemusten j\u00e4lkeen, tuli osaksi Wesleyn teologiaa. Toisaalta Johnille oli ominaista voimakas pyhitysjulistus, joka vaati kuulijoilta hyvinkin ankaraa el\u00e4m\u00e4ntapaa. Vastapainona t\u00e4lle oli k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala antaa Pyh\u00e4n Henkens\u00e4 kautta erityisen voiman ja\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Kirkkokunnat"","block_context":{"text":"Kirkkokunnat","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=72"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/Jwesleysitting-e1433406513382.jpg?fit=700%2C280&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/Jwesleysitting-e1433406513382.jpg?fit=700%2C280&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/Jwesleysitting-e1433406513382.jpg?fit=700%2C280&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/Jwesleysitting-e1433406513382.jpg?fit=700%2C280&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":154,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=154","url_meta":{"origin":164,"position":2},"title":"Mik\u00e4 metodistikirkko?","author":"welzu","date":"7.2.2016","format":false,"excerpt":"Suomessa metodistikirkko on solminut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa sopimuksen, jossa tunnustamme toistemme virat ja sakramentit. Se tarkoittaa, ett\u00e4 meill\u00e4 on virallinen ehtoollisyhteys ja pyrimme tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4. Metodistit ovat my\u00f6s allekirjoittaneet katolisten ja luterilaisten kanssa kansainv\u00e4lisen Yhteisen julistuksen vanhurskauttamisesta, joka kertoo, ett\u00e4 uskomme samoin.","rel":"","context":"Kategoriassa "Kirkkokunnat"","block_context":{"text":"Kirkkokunnat","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=72"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":172,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=172","url_meta":{"origin":164,"position":3},"title":"Ai mik\u00e4 ihmeen metodisti?","author":"welzu","date":"27.3.2016","format":false,"excerpt":"Tietyll\u00e4 tapaa metodisteja ja luterilaisia yhdist\u00e4\u00e4 ja erottaa kaste. Toisin kuin yleens\u00e4 niin kutsutuissa vapaissa suunnissa, metodisteilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 lapsikaste. Kastamme toki my\u00f6s aikuisia.","rel":"","context":"Kategoriassa "Metodismi"","block_context":{"text":"Metodismi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=71"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":227,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=227","url_meta":{"origin":164,"position":4},"title":"T\u00f6rke\u00e4, t\u00e4rke\u00e4 teologia","author":"welzu","date":"21.12.2016","format":false,"excerpt":"Mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 teologia kohtaa aina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n. Ilman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellusta teologiasta tulee helposti pelkk\u00e4\u00e4 filosofista jaarittelua.","rel":"","context":"Kategoriassa "Johdanto-oppi"","block_context":{"text":"Johdanto-oppi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=4"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":523,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=523","url_meta":{"origin":164,"position":5},"title":"Wesleyn nelitahokas 4\/4: Kokemus","author":"welzu","date":"28.9.2020","format":false,"excerpt":"John Wesley on jossakin yhteydess\u00e4 sanonut niin, ett\u00e4 ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n muuta uskontoa kuin sosiaalinen uskonto. H\u00e4n ei t\u00e4ll\u00e4 tarkoittanut mit\u00e4\u00e4n kommunistista tai humanistista manifestia, vaan h\u00e4n halusi korostaa kristillisen uskon kokemuksellisuutta. Sit\u00e4, ett\u00e4 uskomme on yhteytt\u00e4 Jumalaan ja l\u00e4himm\u00e4isiin. Syksyn aikana olemme tutustuneet Welseyn nelitahokkaaksi kutsuttuun teologian ty\u00f6kaluun.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Metodismi"","block_context":{"text":"Metodismi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=71"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-roman-odintsov-4555536.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-roman-odintsov-4555536.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-roman-odintsov-4555536.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-roman-odintsov-4555536.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/pexels-roman-odintsov-4555536.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/164","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=164"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/164\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":165,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/164\/revisions\/165"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=164"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=164"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=164"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}