Miksi joulua vietet\u00e4\u00e4n joulukuun 25. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4? Syntyik\u00f6 Jeesus oikeasti juuri silloin? Vai pit\u00e4isik\u00f6 kristittyjen juhlia Jeesuksen syntym\u00e4\u00e4 syys-lokakuussa?<\/b><\/p>\n
Voiko kristitty viett\u00e4\u00e4 joulua, joka on alkujaan pakanallinen juhla? Onko hanukka raamatullisempi valinta?<\/b><\/p>\n
<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 ovat kysymyksi\u00e4, jotka ovat askarruttaneet monia kristittyj\u00e4.<\/p>\n
Katsotaan ensin hieman joulun taustaa. Englanninkielen sana Christmas on suoraan suomennettuna Kristusmessu. Suomen joulu-sana tulee muinaisten germaanien talvijuhlasta, jota vietettiin talvikuukausina. T\u00e4h\u00e4n joulujuhlaan liittyi my\u00f6s joulupuun hankkiminen, mutta kyse ei ole nykyisenlaisesta joulukuusesta, joka koristellaan, vaan enemm\u00e4nkin juhannuskokon tyyppisest\u00e4 puusta, joka poltettiin.<\/p>\n
Monet ovat saattaneet kuulla, ett\u00e4 joulun alkuper\u00e4 on pakanallisessa Saturnalia-juhlassa. Saturnalia oli roomalaisten keskitalvenjuhla, jota vietettiin 17.\u201323. joulukuuta. Juhlaa vietettiin
\nsadonkorjuun jumala Saturnuksen kunniaksi. Kun kristinuskosta tuli Rooman virallinen uskonto, jotkin Saturnalia-juhlan tavat vaikuttivat kristittyjen joulun viettoon. Yhten\u00e4 t\u00e4llaisena tapana voidaan pit\u00e4\u00e4 lahjojen antamista jouluna, vaikkakin se voidaan liitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Joulupukin esikuvaan pyh\u00e4\u00e4n Nikolaukseen, joka tunnettiin salaisista lahjoistaan, joita h\u00e4n pisti ulos j\u00e4tettyihin kenkiin.<\/p>\n
Yhten\u00e4 kristillisen joulun edelt\u00e4j\u00e4n\u00e4 on roomalainen Dies
\nNatalis Solis Invicti -juhla (suomeksi Valloittamattoman Auringon syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4). Juhlan alkuunpanija oli keisari Aurelianus (214\u2013275), joka halusi vahvistaa Voittamattoman Auringon -kulttia. Voittamatonta Aurinkoa juhlittiin 25. joulukuuta.<\/p>\n
Kristityt luonnollisesti huomasivat t\u00e4m\u00e4n ja vastasivat, ett\u00e4 heid\u00e4n Jumalansa on ainoa oikea voittamaton. Lis\u00e4ksi kristillisess\u00e4 perinteess\u00e4 oli jo aiemmin p\u00e4\u00e4dytty pit\u00e4m\u00e4\u00e4n 25. joulukuuta Jeesuksen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Johannes Krysostomos perustelikin yhteytt\u00e4: \u201dMeid\u00e4nkin Herramme on syntynyt joulukuussa\u2026 Mutta he kutsuvat sit\u00e4 \u2019Voittamattoman syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4ksi\u2019. Kuka muukaan voisi olla voittamaton kuin Herramme\u2026? Tai, kun he sanovat, ett\u00e4 se on Auringon syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4, niin H\u00e4n (Jeesus) on Oikeuden Aurinko.\u201d<\/p>\n
Joulun aika on monissa kulttuureissa ollut juhla-aikaa, kuten monet muutkin auringon ja kuun kiertoon liittyv\u00e4t ajankohdat. N\u00e4in ollen on ollut melko ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kristityt ovat omaksuneet samoja p\u00e4ivi\u00e4 ja antaneet niille kristillisen merkityksen.<\/p>\n
Kristillinen joulu on muotoutunut pikkuhiljaa. Varhaisimmat kristityt alkoivat viett\u00e4\u00e4 ensin loppiaista 6. tammikuuta. Loppiainen liitettiin aluksi Jeesuksen ihmiseksituloon ja erityisesti h\u00e4nen kasteeseensa. Vasta 300-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 alkoi ilmaantua joulun juhlimista 25. joulukuuta.<\/p>\n
Kuitenkin viel\u00e4 300-luvun alussa monet kirkkois\u00e4t kritisoivat Jeesuksen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n juhlimista. T\u00e4t\u00e4 perusteltiin muun muassa sill\u00e4, ett\u00e4 Raamatussa vain pakanat juhlivat (esimerkiksi Faarao 1. Moos. 40:20\u201322 ja Herodes Mark. 6:21\u201327), kun taas pyh\u00e4t yleens\u00e4 kirosivat syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 (esimerkiksi Jeremia Jer. 20:14\u201315 ja Job Job 3:1\u20136). Joulua juhlittiin 350-luvun j\u00e4lkeen enemm\u00e4n l\u00e4nness\u00e4, vaikka it\u00e4isess\u00e4 kirkossakin se sai jalansijaa. Juhla sai laajemman aseman vasta keskiajalla. Siihen saakka loppiainen pysyi t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 juhlana.<\/p>\n
Joulun merkitys vaihteli keskiajalta eteenp\u00e4in kovastikin. Keskiajalla se oli toisinaan yleinen juopottelujuhla nykyisen juhannuksen tapaan. Vasta 1800-luvulla alkoi yleisty\u00e4 nykymallinen lapsi- ja perhekeskeinen joulu.
\nLis\u00e4ksi usein jotkin protestanttiset ryhm\u00e4t, kuten puritaanit, kielsiv\u00e4t joulun viett\u00e4misen pakanallisena tai ep\u00e4raamatullisena.<\/p>\n
Nykyisen k\u00e4sityksen mukaan emme oikeasti tied\u00e4, milloin Jeesus syntyi. Raamattu ei anna siihen mit\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 viitett\u00e4. Varhaisten kristittyjen perusteetkaan eiv\u00e4t perustu niink\u00e4\u00e4n perim\u00e4tietoon, vaan symboliikkaan ja p\u00e4\u00e4ttelyyn. Jeesuksen siki\u00e4misen p\u00e4iv\u00e4, eli Marian ilmestysp\u00e4iv\u00e4 25. maaliskuuta, on yhdistetty p\u00e4\u00e4si\u00e4iseen. Siit\u00e4 yhdeks\u00e4n kuukautta on joulukuun 25. Vastaavasti ajateltiin, ett\u00e4 maailman luominen alkoi 25. maaliskuuta ja luonnollisesti Jeesuskin sai samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 alkunsa. Monet nykytutkijat ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Jeesus todenn\u00e4k\u00f6isimmin syntyi syksyll\u00e4.<\/p>\n
Joka tapauksessa voimme todeta, ett\u00e4 vaikka joulu onkin saanut vaikutteita sit\u00e4 edelt\u00e4neilt\u00e4 pakanallisilta juhlilta, on kristillist\u00e4 joulua ruvettu viett\u00e4m\u00e4\u00e4n Kristuksen kunniaksi. Siksi ei ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 olla viett\u00e4m\u00e4tt\u00e4 joulua Jeesuksen syntym\u00e4juhlana, vaikka samaan aikaan joku saattaakin viett\u00e4\u00e4 sit\u00e4 ihan muuna.<\/p>\n
Mutta onko joulun viett\u00e4miselle mit\u00e4\u00e4n raamatullisia perusteita? Siihenh\u00e4n ei Uudessa testamentissa kehoteta. Eik\u00f6 siis tosiaan olisi oikeampaa viett\u00e4\u00e4 juutalaisten hanukkaa?<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin, hanukkajuhla on tavallaan viel\u00e4kin v\u00e4hemm\u00e4n raamatullinen juhla kuin joulu. Hanukkaa juhlitaan vuonna 165 Jerusalemin temppelin uudelleen vihkimisen aikana tapahtuneen \u00f6ljyihmeen muistoksi. Siit\u00e4 ei kerrota Raamatussa vaan apokryfikirjoista l\u00f6ytyv\u00e4ss\u00e4 1. Makkabilaiskirjassa (4:59). Kristityill\u00e4 ei siis ole mit\u00e4\u00e4n perustetta juhlia hanukkaa, vaikka mik\u00e4\u00e4n ei tietenk\u00e4\u00e4n kiell\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Paavali kirjoittaa juhlien viett\u00e4misest\u00e4:<\/p>\n
Kukaan ei siis saa tuomita teit\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 sy\u00f6tte tai juotte tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin p\u00e4ivi\u00e4. Ne ovat vain sen varjoa, mik\u00e4 on tulossa; todellista on Kristuksen ruumis. Kol. 2:16\u201317<\/i><\/p><\/blockquote>\n
ja:<\/p>\n
Mutta nyt te tunnette Jumalan, ja ennen kaikkea Jumala tuntee teid\u00e4t. Kuinka te nyt j\u00e4lleen turvaudutte noihin heikkoihin ja surkeisiin alkuvoimiin? Aiotteko j\u00e4lleen alistua niiden orjiksi? Te pid\u00e4tte tarkoin silm\u00e4ll\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4, kuukausia, juhla-aikoja ja m\u00e4\u00e4r\u00e4vuosia. Pelk\u00e4\u00e4n pahoin, ett\u00e4 olen tehnyt teid\u00e4n takianne turhaa ty\u00f6t\u00e4. Gal. 4:9\u201311<\/i><\/p><\/blockquote>\n
Kumpikin n\u00e4ist\u00e4 katkelmista kertoo samaa. Meille kristityille ei oleellista ole juhlien viett\u00e4minen tai niiden hylk\u00e4\u00e4minen, vaan Kristus. N\u00e4ill\u00e4 kahdella katkelmalla Paavali havainnollistaa, ett\u00e4 tietyll\u00e4 ajankohdalla tai perinteell\u00e4 ei ole pelastavaa tai kadottavaa vaikutusta. Oleellista on motiivi, jolla asioita teemme. Paavali kirjoittaakin:<\/p>\n
Joka kiinnitt\u00e4\u00e4 huomionsa p\u00e4iviin, tekee niin Herran kunniaksi, ja joka sy\u00f6, sy\u00f6 Herran kunniaksi, sill\u00e4 h\u00e4n kiitt\u00e4\u00e4 Jumalaa. Joka taas ei sy\u00f6, on Herran kunniaksi sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4, ja h\u00e4nkin kiitt\u00e4\u00e4 Jumalaa. Room. 14:6<\/i><\/p><\/blockquote>\n
Kirjoitus on julkaistu Rauhan Sanomia – Nya Budb\u00e4raren -lehdess\u00e4 4-5\/2014.<\/em><\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tietyll\u00e4 ajankohdalla tai perinteell\u00e4 ei ole pelastavaa tai kadottavaa vaikutusta. Oleellista on motiivi, jolla asioita teemme. <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[68],"tags":[82,8,14,80],"class_list":["post-102","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus","tag-hanukka","tag-historiallisuus","tag-jeesus","tag-joulu"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p94Y9h-1E","jetpack-related-posts":[{"id":117,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=117","url_meta":{"origin":102,"position":0},"title":"Odotuksen aika","author":"welzu","date":"29.11.2015","format":false,"excerpt":"Raamatun mukaan ihminen, joka uskoo Jeesukseen, on uudestisyntynyt. H\u00e4n on uusi luomus Kristuksessa. H\u00e4n on saanut aivan uuden alun el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Uuden mahdollisuuden. Siit\u00e4 joulu ja uusi vuosi niin osuvasti kertovat.","rel":"","context":"Kategoriassa "Ajatus"","block_context":{"text":"Ajatus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=75"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":121,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=121","url_meta":{"origin":102,"position":1},"title":"Pienten alkujen Jumala","author":"welzu","date":"24.12.2015","format":false,"excerpt":"Raamatusta voimme lukea, ett\u00e4 jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Jumalan luomisty\u00f6 p\u00e4\u00e4see huippuunsa, kun h\u00e4n luo kaiken uudeksi. Kaikki t\u00e4m\u00e4 tapahtuu Jeesuksen t\u00e4ytetyn ty\u00f6n pohjalta ja siihen h\u00e4n kutsuu my\u00f6s meit\u00e4. H\u00e4n kutsuu meit\u00e4 siihen uuteen maailmaan, johon voimme kuulua jo nyt, kun uskomme Jeesukseen. Ja sill\u00e4 kaikella oli hyvin pieni alku. Lapsi\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Ajatus"","block_context":{"text":"Ajatus","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=75"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":487,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=487","url_meta":{"origin":102,"position":2},"title":"Kohti kuolemaa","author":"welzu","date":"30.3.2020","format":false,"excerpt":"Mark. 9:30\u201337 Jeesus aloittaa varsinaisen matkansa kohti Jerusalemia. H\u00e4n kulkee opetuslasten kanssa ja v\u00e4lttelee ihmisjoukkoja, sill\u00e4 h\u00e4n haluaa keskitty\u00e4 opetuslastensa opettamiseen. Ja opettamista he tarvitsevatkin. Pietarin tunnustuksesta l\u00e4htien opetuslapset ovat olleet varmempia siit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus todella on heid\u00e4n odottamansa messias. Heit\u00e4 kuitenkin h\u00e4mment\u00e4\u00e4 kovasti Jeesuksen ilmoitus omasta k\u00e4rsimyksest\u00e4\u00e4n. Nyt h\u00e4n\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/burial-cemetery-countryside-cross-116909.jpg?fit=1200%2C675&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/burial-cemetery-countryside-cross-116909.jpg?fit=1200%2C675&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/burial-cemetery-countryside-cross-116909.jpg?fit=1200%2C675&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/burial-cemetery-countryside-cross-116909.jpg?fit=1200%2C675&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/burial-cemetery-countryside-cross-116909.jpg?fit=1200%2C675&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":591,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=591","url_meta":{"origin":102,"position":3},"title":"Jeesus korotetaan","author":"welzu","date":"9.11.2022","format":false,"excerpt":"Mark. 15:16\u201332 Jeesus on tuomittu ja nyt h\u00e4net luovutettiin sotilaiden k\u00e4siin, jotka ensin ruoskivat h\u00e4net ja sen j\u00e4lkeen pilkkasivat. Pilkka oli sotilaiden omaa huvia, ei osa tuomionpanoon liittyv\u00e4\u00e4 rangaistusta. Samaan aikaan pilkkaan liittyi my\u00f6s fyysist\u00e4 v\u00e4kivaltaa. Orjantappurakruunu vastasi kultaista seppelett\u00e4, jota pidettiin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 voitonjuhlassa. T\u00e4m\u00e4 kruunu sis\u00e4lsi kuitenkin pist\u00e4v\u00e4t piikit,\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/800px-FIFTH_STATION_Jesus_is_helped_by_Simon_the_Cyrene_to_carry_his_Cross.jpg?fit=800%2C563&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/800px-FIFTH_STATION_Jesus_is_helped_by_Simon_the_Cyrene_to_carry_his_Cross.jpg?fit=800%2C563&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/800px-FIFTH_STATION_Jesus_is_helped_by_Simon_the_Cyrene_to_carry_his_Cross.jpg?fit=800%2C563&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/800px-FIFTH_STATION_Jesus_is_helped_by_Simon_the_Cyrene_to_carry_his_Cross.jpg?fit=800%2C563&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":25,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=25","url_meta":{"origin":102,"position":4},"title":"Johanneksen evankeliumin teologisia painotuksia","author":"welzu","date":"3.6.2015","format":false,"excerpt":"El\u00e4m\u00e4kerran kirjoittaminen on ollut sivuseikka ja teologinen henkil\u00f6kuva on p\u00e4\u00e4osassa. N\u00e4in samat teemat toistuvat l\u00e4pi kirjan kehittyen ja kirkastuen. Erilaiset puheet ja keskustelut viev\u00e4t ajatuksia eteen p\u00e4in ja haastavat my\u00f6s lukijaa osallistumaan pohdintaan ja ottamaan kantaa.","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":569,"url":"https:\/\/veliloponen.com\/?p=569","url_meta":{"origin":102,"position":5},"title":"Valvokaa","author":"welzu","date":"7.9.2022","format":false,"excerpt":"Mark. 13:28\u201337 Puheensa p\u00e4\u00e4tteksi Jeesus antaa viel\u00e4 kehotuksen. Sen, ja koko puheen, kannalta olennaista on luvun viimeinen jae. Jeesus on puhunut kaiken vain nelj\u00e4lle opetuslapselleen, mutta sit\u00e4 ei ole tarkoitettu pelk\u00e4n opetuslasten sis\u00e4piirin puheeksi, vaan kaikille. T\u00e4m\u00e4 korostaa Jeesuksen sanojen merkityst\u00e4 ja t\u00e4rkeytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4n luvun lopunkin ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 auttaa, kun muistaa,\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa "Eksegeesi"","block_context":{"text":"Eksegeesi","link":"https:\/\/veliloponen.com\/?cat=3"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/pexels-scott-webb-430208.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/pexels-scott-webb-430208.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/pexels-scott-webb-430208.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/pexels-scott-webb-430208.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/veliloponen.com\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/pexels-scott-webb-430208.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]}],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/102","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=102"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/102\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":103,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/102\/revisions\/103"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=102"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=102"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/veliloponen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=102"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}