Avainsana-arkisto: Psalmit

Psalmi 40: Herra kuulee huutoni

Psalmi 40 on mielenkiintoinen rakenteensa puolesta. Se on yksi niistä psalmeista, jotka on ilmeisesti koottu useammasta laulusta. Ensimmäinen laulu on jakeissa 2-11, joka on selvästi pelastuneen kiitosvirsi. Toinen laulu on jakeissa 12-18 on synnintunnustuslaulu. Tämä jälkimmäinen laulu löytyy liki samanlaisena psalmissa 70. Jatka lukemista Psalmi 40: Herra kuulee huutoni

Jaa tämä:
Share

Baabelin torni: Väärä itsevarmuus

Koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä. Kun ihmiset siirtyivät itään, he löysivät Sinearin maasta tasangon ja jäivät sinne asumaan. Ja he sanoivat toisilleen: ”Tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi.” He käyttivät savitiiltä rakennuskivenä ja asfalttipikeä muuraamiseen. He sanoivat: ”Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, joka ulottuu taivaaseen asti. Sillä tavoin saamme mainetta emmekä myöskään hajaannu yli koko maan.” Herra tuli katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmiset rakensivat, ja sanoi: ”Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa. Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta.” Ja niin Herra hajotti heidät sieltä kaikkialle maailmaan, ja he lakkasivat rakentamasta kaupunkia. Kaupunki sai nimen Babylon, sillä siellä Herra sekoitti ihmisten kielen ja sieltä hän hajotti heidät kaikkialle maailmaan. 1. Moos. 11:1-9 Jatka lukemista Baabelin torni: Väärä itsevarmuus

Jaa tämä:
Share

Psalmi 38: Kärsivän rukous

Psalmi on katumuspsalmi ja sellaisena varsin samanlainen kuin psalmi 6. Tätä psalmia lukiessa nousee mieleen kysymys, mistä oikein on kyse. Tämä kysymys herää jo psalmin päällekirjoituksesta, jonka monimuotoisuus selviää erilaisia käännöksiä vertaillessa. Vuoden 1938 käännöksessä sanotaan ”syntiä tunnustettaessa”, vuoden 1992 käännöksessä puhutaan muistutusuhrin uhraamisesta, vuoden 1776 käännöksessä, kuten monissa äärimmäiseen sanatarkkuuteen pyrkivissä käännöksissäkin (esim. Aapeli Saarisalon Salmit ja Jobin kirja) puhutaan muistamisesta. Jatka lukemista Psalmi 38: Kärsivän rukous

Jaa tämä:
Share

Psalmi 37: Vanhurskaat perivät maan

Psalmi 37 käsittelee samaa aihetta kuin Jobin kirjakin. Miksi pahat näyttävät menestyvän ja Jumalaan uskovat joutuvat kärsimään? Psalmi on alfabeettinen psalmi, jossa jokaisella heprean konsonantilla on kaksi jaetta. Poikkeuksena ovat jakeet 7, 20 ja 34, joista toinen jae ”puuttuu”. Lisäksi jakeessa 29 on väärä kirjain. Joka tapauksessa jaeparit luovat symmetrisen rytmin, jossa ensin annetaan kehotus tai lupaus ja sitten perustellaan se. Tätä kuvaa usein toistuvat ”sillä” ja ”mutta” -sanat. Jatka lukemista Psalmi 37: Vanhurskaat perivät maan

Jaa tämä:
Share

Psalmi 35: Herra, valvo minun oikeuttani

Psalmi on osoitettu Daavidille, mutta se ei sisältönsä puolesta välttämättä sovi hänen elämänsä tilanteisiin ellei kyseessä ole varhaiskauden teos. Psalmin kirjoittaja pyytää Jumalaa toimimaan oikeamielisenä tuomarina hänen ja syyttäjiensä välillä. Daavid kuninkaana oli maansa ylin oikeudenkäyttäjä, eikä siis ainakaan Daavidin kuningasaikana voinut tulla tilannetta, jossa hänet olisi vedetty oikeuteen syytettynä. Eikä sellaisesta tilanteesta kerrota Raamatussakaan. Jatka lukemista Psalmi 35: Herra, valvo minun oikeuttani

Jaa tämä:
Share

Psalmi 34: Pelastuneen kiitoslaulu

Psalmin päällekirjoituksen mukaan se on kirjoitettu 1. Sam. 21:n tapahtumiin viitaten. Päällekirjoituksen kirjoittajalle on ilmeisesti tullut kuitenkin virhe, koska Samuelin kirjan mukaan kuninkaan nimi oli Akis ja Abimelek oli samassa luvussa mainitun profeetan nimi. On myös mahdollista, että psalmin kirjoittaja käyttää nimeä Abimelek kuninkaan virkanimenä (vrt. 1. Moos. 20:2) samaan tapaan kuin käytämme nimityksiä farao tai keisari. Joka tapauksessa päällekirjoitus eli ensimmäinen jae on todennäköisesti lisätty psalmiin jälkeen päin, kun psalmeja alettiin kokoamaan yhteen ja tarvittiin nimiä ja kuvauksia erottamaan psalmit toisistaan. Jatka lukemista Psalmi 34: Pelastuneen kiitoslaulu

Jaa tämä:
Share

Opettaako Raamattu polyteismiä? Osa 2: Psalmi 82

Psalmi 82 on niitä raamatunkohtia, jotka herättävät monissa hämmennystä. Siinä Jumala esitellään jumalien kokouksen johtajaksi. Helposti saattaa alkaa ajatella, miksi tällainen Psalmi on ylipäätään otettu mukaan Raamattuun. Tämähän on harhaoppia!

Tässä eksegeesissäni keskityn muun muassa tähän kysymykseen. Pyrin vastaamaan Psalmin herättämään kysymykseen ja selvittämään myös, mikä on tämän Psalmin sanoma tämän päivän lukijalle.

Jatka lukemista Opettaako Raamattu polyteismiä? Osa 2: Psalmi 82

Jaa tämä:
Share