Historiallisia tai ylipäätään merkittäviä tilanteita ei useinkaan tajua kuin vasta jälkeenpäin. Siinä mielessä olemme onnellisessa asemassa, kun tutkimme Jeesuksen elämää, sillä tiedämme melko tarkkaan, milloin tapahtui jotakin tärkeää. Jatka lukemista Kun taivaat repesivät
Ensimmäiset opetuslapset
Jeesuksen esittelyn jälkeen Markus siirtyy aika mutkattomasti Jeesuksen toimintaan. Tekstistä ei käy ilmi kuinka pitkä aika Jeesuksen erämaassa ololla ja Johanneksen vangitsemisen välillä oli. Edes muiden evankeliumien rinnakkaispaikat eivät valaise kysymystä kovinkaan hyvin. Jatka lukemista Ensimmäiset opetuslapset
Päivä Jeesuksen elämää
Markuksen evankeliumin ensimmäinen luku päättyy kuvaukseen Jeesuksen toiminnan alkamisesta ja suosion räjähtämisestä, niin että hän ei opetuslapsineen voinut enää mennä kaupunkeihin. Tämä kuvaus kertoo, miten kiireistä Jeesuksen julkinen toiminta oli. Se myös kertoo hänen opetustensa ja erityisesti ihmeidensä voimasta, sillä sana hänestä levisi nopeasti. Katkelmassa huomio keskittyy tällä kertaa erityisesti kolmeen asiaan: Jeesuksen parantamistyöhön ja rukouselämään sekä hänen pyrkimykseensä pitää toimintansa jollakin tavalla salassa. Jatka lukemista Päivä Jeesuksen elämää
Vaikka läpi talon katon
Jeesus palasi Kapernaumiin, josta oli tullut hänen tukikohtansa Galileassa. Tekstissä puhutaan ”hänen talostaan” tai yleisesti talosta. On epävarmaa, mitä tällä tarkoitetaan. Vaihtoehtoina on, että Jeesus majoittui Kapernaumissa Pietarin anopin taloon tai sitten hän hankki oman talon sieltä. Käytännössä tällä ei ole väliä, pääasia on, että Jeesuksella oli Kapernaumissa vakituinen majapaikka, joka oli yleisesti tiedossa. Jatka lukemista Vaikka läpi talon katon
Saako sapattina olla?
Kritiikki Jeesusta kohtaan kasvaa. Tämänkertaisissa kahdessa kertomuksessa kritiikki kohdistuu sapatin rikkomiseen. Huomion arvoista on, että näissä virheitä tunnutaan etsivän jo ihan suurennuslasilla. Jeesus on selvästi ylittänyt sen pisteen, jossa hän pelkästään jakaa mielipiteitä, ja hänestä on tullut liikehdinnän johtaja, jolla on todellisia vihamiehiä. Jatka lukemista Saako sapattina olla?
Miten käytän rahaa?
Raha on asia, joka koskettaa kaikkia elämämme osa-alueita. Siksi se liittyy myös hengelliseen elämään. Samaan aikaan raha on myös asia, joka herättää tunteita ja ristiriitoja. Seurakunnissa saatamme suhtautua rahaan työvälineenä, Jumalan siunauksen välikappaleena tai yksityisasiana. Jonkun mielestä kirkossa ei saisi puhua rahasta. Toisen mielestä siitä pitäisi puhua enemmän.
Mitä mieltä asiasta onkaan, niin seurakuntaelämässäkään ei voi välttyä rahalta. Toisaalta, jos haluamme omistaa elämämme Jumalalle, niin siihen kuuluu myös taloudellinen puoli. Itse asiassa kolehdin kerääminen jumalanpalveluksessa on kiinteä osa itse jumalanpalvelusta. Se ei ole maksu esityksestä tai varsinaisen ohjelman katkaiseva mainoskatko. Kolehdissa pääsemme palvelemaan Jumalaa osallistumalla myös taloudellisesti hänen työhönsä. Jatka lukemista Miten käytän rahaa?
Jeesus tuli pelastamaan pahan maailman
Tuomiosunnuntai tai Kristuksen kuninkuuden sunnuntai päättää kirkkovuoden. Kumpikin nimitys viittaa tulevaisuuteen. Niiden synnyttämillä mielikuvilla saattaa kuitenkin olla suuriakin eroja. Tuomiosunnuntai on nimenä synkkä ja herättää ehkä mielikuvan ankarasta ja vihaisesta Jumalasta. Kristuksen kuninkuuden sunnuntain synnyttämä mielikuva ei ehkä ole ihan niin selvä. Kristuksen kuninkuus voidaan nähdä niin monelta kantilta. Jatka lukemista Jeesus tuli pelastamaan pahan maailman
Juokse!
Kävin peruskoulun alaluokkia vähän sivummalla keskustaa olevassa koulussa ja siksi harvoin menimme liikunnan tunnilla kaupungin urheilukentälle. Muutaman kerran lukuvuodessa kuitenkin menimme, yleensä koulujen yhteisiin kisoihin ja toisinaan luokan kesken.
Muistan yhden kerran, kun olimme urheilukentällä. En enää muista, oliko se joku koulujenvälinen kilpailu vai vain luokan oma, tavallinen liikunnantunti, mutta juoksimme kilpaa. Jatka lukemista Juokse!
Uskallanko pyytää?
Vanha vitsi kertoo miehestä, joka oli ajamassa autoa. Kesken matkan rengas puhkesi. Mies pysäköi tien viereen, totesi vahingon ja alkoi etsiä työkaluja renkaan vaihtamiseen. Hän kuitenkin huomasi pian, että autossa ei ollut lainkaan tunkkia, jolla nostaa autoa renkaan kohdalta ilmaan. Jatka lukemista Uskallanko pyytää?
Yhdessä eteenpäin
Metodistikirkko perustuu liittoajatukselle. Seurakunta ja koko kirkko on liitto. Pelastus armosta uskon kautta perustuu liittoon, jonka Jeesus Kristus solmi. Uskossa oleminen on siis liitossa olemista. Ja liiton ydinajatus on yhteys. Jatka lukemista Yhdessä eteenpäin