Aihearkisto: Opetus

Psalmi 37: Vanhurskaat perivät maan

Psalmi 37 käsittelee samaa aihetta kuin Jobin kirjakin. Miksi pahat näyttävät menestyvän ja Jumalaan uskovat joutuvat kärsimään? Psalmi on alfabeettinen psalmi, jossa jokaisella heprean konsonantilla on kaksi jaetta. Poikkeuksena ovat jakeet 7, 20 ja 34, joista toinen jae ”puuttuu”. Lisäksi jakeessa 29 on väärä kirjain. Joka tapauksessa jaeparit luovat symmetrisen rytmin, jossa ensin annetaan kehotus tai lupaus ja sitten perustellaan se. Tätä kuvaa usein toistuvat ”sillä” ja ”mutta” -sanat. Jatka lukemista Psalmi 37: Vanhurskaat perivät maan

Jaa tämä:
Share

Psalmi 35: Herra, valvo minun oikeuttani

Psalmi on osoitettu Daavidille, mutta se ei sisältönsä puolesta välttämättä sovi hänen elämänsä tilanteisiin ellei kyseessä ole varhaiskauden teos. Psalmin kirjoittaja pyytää Jumalaa toimimaan oikeamielisenä tuomarina hänen ja syyttäjiensä välillä. Daavid kuninkaana oli maansa ylin oikeudenkäyttäjä, eikä siis ainakaan Daavidin kuningasaikana voinut tulla tilannetta, jossa hänet olisi vedetty oikeuteen syytettynä. Eikä sellaisesta tilanteesta kerrota Raamatussakaan. Jatka lukemista Psalmi 35: Herra, valvo minun oikeuttani

Jaa tämä:
Share

Psalmi 34: Pelastuneen kiitoslaulu

Psalmin päällekirjoituksen mukaan se on kirjoitettu 1. Sam. 21:n tapahtumiin viitaten. Päällekirjoituksen kirjoittajalle on ilmeisesti tullut kuitenkin virhe, koska Samuelin kirjan mukaan kuninkaan nimi oli Akis ja Abimelek oli samassa luvussa mainitun profeetan nimi. On myös mahdollista, että psalmin kirjoittaja käyttää nimeä Abimelek kuninkaan virkanimenä (vrt. 1. Moos. 20:2) samaan tapaan kuin käytämme nimityksiä farao tai keisari. Joka tapauksessa päällekirjoitus eli ensimmäinen jae on todennäköisesti lisätty psalmiin jälkeen päin, kun psalmeja alettiin kokoamaan yhteen ja tarvittiin nimiä ja kuvauksia erottamaan psalmit toisistaan. Jatka lukemista Psalmi 34: Pelastuneen kiitoslaulu

Jaa tämä:
Share

Rukoilijan esikuvat Aadam ja Eeva

1. Mooseksen kirjan ensimmäiset luvut kertovat siitä, miten Jumala loi maailman ja miten paha tuli maailmaan ihmisen syntiinlankeemuksen kautta. Tärkeimmät luomiskertomuksen opetukset kertovat Jumalasta luojana ja maailman ylläpitäjänä sekä ihmisen asemasta luomakunnassa. Luomiskertomus voi myös opettaa meille jotakin rukouksesta. Jatka lukemista Rukoilijan esikuvat Aadam ja Eeva

Jaa tämä:
Share

Kuka kumman Jeesus?

Eräässä sketsissään stand-up koomikko Ismo Leikola pohtii kristinuskoa. Vaikka usein mieliin saattaa nousta erilaiset kirkkojen pedofiilikohut, keskinäiset riidat sekä keskiajan inkvisitiot ja ristiretket, kristinuskon varsinainen sanoma on tyystin toinen.

Ismo pohtikin, millaista olisi, jos ottaisi tosissaan kristinuskon opit. Ainakin se vaikeuttaisi huomattavasti uhkaamista. ”Jos et heti lopeta, niin käännän toisen posken.” tai ”Jos et lopeta, niin teen sinulle, niin kuin toivoisin itselleni tehtävän.” Jatka lukemista Kuka kumman Jeesus?

Jaa tämä:
Share

Olkaa täydelliset

Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen. Matt. 5:48

Jeesuksen kehoitus Vuorisaarnassa kummastuttaa useita. Pelkästään jo täydellisyyden vaatimus tuntuu vaikealta, mutta kun Jeesus lisää siihen vielä vertailukohdaksi Jumalan täydellisyyden, koko kehoitus tuntuu käyvän täysin mahdottomaksi. Todennäköisesti Jeesus tarkoitti juuri sitä, mitä hän sanoikin. En tiedä pitikö hän kehoitustaan mahdollisena toteuttaa, mutta sillä ei tässä tapauksessa ole suurta merkitystä. Ensisijaisesti Jeesus tarkoittaa tässä täydellisyyttä pyhyydessä, sillä sitähän Jumala nimenomaan on. Täydellisyys voidaan kuitenkin nähdä monella tapaa.  Jatka lukemista Olkaa täydelliset

Jaa tämä:
Share