Aihearkisto: Eksegeesi

Opettaako Raamattu polyteismiä? Osa 2: Psalmi 82

Psalmi 82 on niitä raamatunkohtia, jotka herättävät monissa hämmennystä. Siinä Jumala esitellään jumalien kokouksen johtajaksi. Helposti saattaa alkaa ajatella, miksi tällainen Psalmi on ylipäätään otettu mukaan Raamattuun. Tämähän on harhaoppia!

Tässä eksegeesissäni keskityn muun muassa tähän kysymykseen. Pyrin vastaamaan Psalmin herättämään kysymykseen ja selvittämään myös, mikä on tämän Psalmin sanoma tämän päivän lukijalle.

Jatka lukemista Opettaako Raamattu polyteismiä? Osa 2: Psalmi 82

Jaa tämä:
Share

Opettaako Raamattu polyteismiä? Osa 1: Mooseksen pilkkalaulu

Vuoden 1992 käännös ilmaisee käsiteltävässä jakeessa, että Jumala olisi jakanut jokaiselle kansalle oman jumalan. Kun ottaa huomioon juutalaisuuden tiukan monoteistisen kannan, tämä käännös vaikuttaa omituiselta. Jae on myös malliesimerkkejä uutta käännöstä kritisoivien keskuudessa. Tässä esityksessä pyrin selvittämään käännösratkaisun taustoja ja oikeellisuutta.

Jatka lukemista Opettaako Raamattu polyteismiä? Osa 1: Mooseksen pilkkalaulu

Jaa tämä:
Share

Mitä tapahtui Paavalille? Apostolien tekojen ja Galatalaiskirjeen vertailua

Paavalin elämän pääasialliset lähteet ovat Uuden testamentin kirjoitukset. Tämän lisäksi on meille säilynyt jonkin verran perimätietoa. Uudessa testamentissa Paavalin elämän lähteet voi jakaa karkeasti kahteen osaan. Toisaalta on Apostolien teot, jossa hänen elämäänsä kuvataan kerronnallisin keinoin. Toisaalla taas on Paavalin omat kirjeet, joissa Paavali itse kertoo elämästään ja kokemuksistaan. Näin voimme käyttää vähintään kahta suhteellisen itsenäistä lähdettä muodostaessamme kokonaiskuvaa Paavalista.

Tässä tutkielmassa keskityn pääasiassa kahteen katkelmaan. Toinen on Apostolien tekojen luvut 9–15 ja toinen Galatalaiskirjeen luvut 1–2. Pyrin vertailemaan näiden kahden lähteen yhtäläisyyksiä ja eroja, ja pohdin, mitä todella tapahtui.

Jatka lukemista Mitä tapahtui Paavalille? Apostolien tekojen ja Galatalaiskirjeen vertailua

Jaa tämä:
Share

Manassen perintö: Mistä meidät muistetaan?

Kuningas Manasse muistetaan Vanhan testamentin kirjoissa äärimmäisen pahana kuninkaana, jonka vuoksi Juudan kuningaskunta joutui pakkosiirtolaisuuteen. Täysin yhtenäinen ei Vanhan testamentin perimätieto kuitenkaan ole, sillä Aikakirjojen kuvauksen mukaan Manasse olisikin tehnyt parannuksen ja jopa aloittanut uskonnollisen reformin.

Tässä kirjoituksessa pohdin näiden kahden Manasse-kuvan eroja ja mahdollisia syitä. Lopulliseksi kysymykseksi nousee: ”Mistä meidät muistetaan?”

Jatka lukemista Manassen perintö: Mistä meidät muistetaan?

Jaa tämä:
Share

Armon vastaanottaminen vai odotus?

Tiituksen kirje on ollut itselleni hieman vieras. Yleensä muistan siitä vain sen, että siellä on se sama lista seurakunnan kaitsijan ominaisuuksista kuin 1. Timoteuskirjeessäkin. Niinpä valitessani tämän projektin aihetta, päätin kääntyä Tiituksen puoleen. Ilmeisimmät aiheet, Timoteuksen naisviittaukset esimerkiksi, ovat loppuunkaluttuja, joten tämä oli itselleni tuoreempi tapaus.

Jatka lukemista Armon vastaanottaminen vai odotus?

Jaa tämä:
Share

Johanneksen evankeliumin teologisia painotuksia

Johanneksen evankeliumissa painottuu korkea kristologia. Jeesus esitellään Jumalan Poikana, pre-eksistenttinä Sanana ja Messiaana. Evankeliumissa leimallisia ovat monet minä olen -lauseet ja Isä ja minä olemme yhtä -puheet, jotka välittävät tätä sanomaa. Kristologian rinnalla evankeliumissa käsitellään myös muun muassa soteriologiaa (Joh. 3:16 tutuimpana jakeena), ekklesiologiaa (paimen-puheet) ja eskatologiaa (muun muassa opetukset ylösnousemuksesta). Nämä kolme kietoutuvat tiiviisti kirjan kristologiseen painotukseen ja suodattuvat sen läpi.

Käsittelen tässä työssä kahta Johanneksen evankeliumin kertomusta, joista toisessa pääpainona on soteriologia ja toisessa eskatologia.

Jatka lukemista Johanneksen evankeliumin teologisia painotuksia

Jaa tämä:
Share

Jeesuksen vangitseminen – Synoptisten kertomusten vertailua

Tässä kirjoituksessani tutkin synoptikkojen perikooppia, jossa Jeesus vangitaan. Kertomus löytyy kaikista evankeliumeista, mikä tekee asiasta hieman mielenkiintoisemman. Selvitettävänä ei ole vain synoptikkojen keskinäiset erot, vaan pohdin jonkin verran myös Johanneksen panosta asiaan. Kirjoituksessani en niinkään paneudu selvittämään lopullisia syitä mahdollisille eroavaisuuksille, vaan tyydyn listaamaan niitä ja antamaan vaihtoehtoisia tulkintoja ja selityksiä niille.

Jatka lukemista Jeesuksen vangitseminen – Synoptisten kertomusten vertailua

Jaa tämä:
Share

Ennaltamäärätty Jeremia

Valitsin Jeremian kirjan eksegeesini kohteeksi luvun 1 jakeen 5, joka on osa Jeremian kutsua profeetan tehtävään. Erityisesti minua kiinnostaa jakeen varsin predestinaatiomainen sisältö. Vanhaan testamenttiin liittyy selkeä luojausko ja Jumalan täydellinen auktoriteetti luomakuntaansa kohtaan. Jumala säätää ja määrää. Tarkoittaako tämä jae sitä, että Jumala tekee sen jo ennalta?

Tekstin sisältöä voi lähestyä usealta kantilta. Se voi olla vertauskuvallista puhetta tai ihan kirjaimellista. Riippuen näkökulmasta myös jakeen teologinen sisältö muuttuu. Samalla myös koko Jeremian saaman kutsun sävy saattaa muuttua ehdottomasta ja vaihtoehdottomasta käskystä Jumalan armon- ja lupauksentäyteiseen kehotukseen. Jae on merkittävä siksikin, että Paavali viittaa siihen (Gal. 1:15).

Jatka lukemista Ennaltamäärätty Jeremia

Jaa tämä:
Share

144 000 – Keitä he ovat, mitä he tahtovat?

Ilmestyskirja on todennäköisesti kaikkein eniten mielenkiintoa herättänyt Raamatun kirja. Siitä on luultavasti kirjoitettu enemmän kuin muista Raamatun kirjoista. Eikä se ole mikään ihmekään. Ilmestyskirjaa on vaikea ymmärtää, se tuntuu olevan aina ajankohtainen ja iätön.

Tässä käsittelen vain pienen pientä osaa tuosta kirjasta. Ilmestyskirjan 7:4-8:ssa ja 14:1-5:ssä kerrotaan 144 000 sinetillä merkitystä. Tämä joukko on herättänyt paljon ihmetystä. Keitä he ovat, mitä he tekevät? Katsotaan löytyykö tähän ehkä jokin vastaus. Jatka lukemista 144 000 – Keitä he ovat, mitä he tahtovat?

Jaa tämä:
Share