Psalmi on katumuspsalmi ja sellaisena varsin samanlainen kuin psalmi 6. Tätä psalmia lukiessa nousee mieleen kysymys, mistä oikein on kyse. Tämä kysymys herää jo psalmin päällekirjoituksesta, jonka monimuotoisuus selviää erilaisia käännöksiä vertaillessa. Vuoden 1938 käännöksessä sanotaan ”syntiä tunnustettaessa”, vuoden 1992 käännöksessä puhutaan muistutusuhrin uhraamisesta, vuoden 1776 käännöksessä, kuten monissa äärimmäiseen sanatarkkuuteen pyrkivissä käännöksissäkin (esim. Aapeli Saarisalon Salmit ja Jobin kirja) puhutaan muistamisesta. Jatka lukemista Psalmi 38: Kärsivän rukous
Avainsana-arkisto: Vanha testamentti
Psalmi 37: Vanhurskaat perivät maan
Psalmi 37 käsittelee samaa aihetta kuin Jobin kirjakin. Miksi pahat näyttävät menestyvän ja Jumalaan uskovat joutuvat kärsimään? Psalmi on alfabeettinen psalmi, jossa jokaisella heprean konsonantilla on kaksi jaetta. Poikkeuksena ovat jakeet 7, 20 ja 34, joista toinen jae ”puuttuu”. Lisäksi jakeessa 29 on väärä kirjain. Joka tapauksessa jaeparit luovat symmetrisen rytmin, jossa ensin annetaan kehotus tai lupaus ja sitten perustellaan se. Tätä kuvaa usein toistuvat ”sillä” ja ”mutta” -sanat. Jatka lukemista Psalmi 37: Vanhurskaat perivät maan
Psalmi 36: Pahuuden ansat ja Jumalan armo
Psalmi alkaa ohjeistuksella laulunjohtajalle. Viittaus Daavidiin saattaa tarkoittaa jotakin tiettyä sävelmää. Kyseessä olisi siis ohje laulunjohtajalle, että laulu lauletaan, kuten Daavidin laulu. Joka tapauksessa laulu on tehty kuorolauluksi, jota lauletaan temppelissä. Jatka lukemista Psalmi 36: Pahuuden ansat ja Jumalan armo
Psalmi 35: Herra, valvo minun oikeuttani
Psalmi on osoitettu Daavidille, mutta se ei sisältönsä puolesta välttämättä sovi hänen elämänsä tilanteisiin ellei kyseessä ole varhaiskauden teos. Psalmin kirjoittaja pyytää Jumalaa toimimaan oikeamielisenä tuomarina hänen ja syyttäjiensä välillä. Daavid kuninkaana oli maansa ylin oikeudenkäyttäjä, eikä siis ainakaan Daavidin kuningasaikana voinut tulla tilannetta, jossa hänet olisi vedetty oikeuteen syytettynä. Eikä sellaisesta tilanteesta kerrota Raamatussakaan. Jatka lukemista Psalmi 35: Herra, valvo minun oikeuttani
Uskon ja rukouksen esikuva Nooa
Nooa on varmasti yksi Raamatun parhaimpia esimerkkejä uskosta ja sen mukaan toimimisesta.
Nooa sai Jumalalta käskyn rakentaa arkki vedenpaisumuksen varalle. Nooa totteli, vaikka ei ollut mitään takeita tulvan tulosta ja mittava rakennusprojekti sai varmasti osakseen paljon pilkkaa. Jatka lukemista Uskon ja rukouksen esikuva Nooa
Psalmi 34: Pelastuneen kiitoslaulu
Psalmin päällekirjoituksen mukaan se on kirjoitettu 1. Sam. 21:n tapahtumiin viitaten. Päällekirjoituksen kirjoittajalle on ilmeisesti tullut kuitenkin virhe, koska Samuelin kirjan mukaan kuninkaan nimi oli Akis ja Abimelek oli samassa luvussa mainitun profeetan nimi. On myös mahdollista, että psalmin kirjoittaja käyttää nimeä Abimelek kuninkaan virkanimenä (vrt. 1. Moos. 20:2) samaan tapaan kuin käytämme nimityksiä farao tai keisari. Joka tapauksessa päällekirjoitus eli ensimmäinen jae on todennäköisesti lisätty psalmiin jälkeen päin, kun psalmeja alettiin kokoamaan yhteen ja tarvittiin nimiä ja kuvauksia erottamaan psalmit toisistaan. Jatka lukemista Psalmi 34: Pelastuneen kiitoslaulu
Rukoilijan esikuvat Aadam ja Eeva
1. Mooseksen kirjan ensimmäiset luvut kertovat siitä, miten Jumala loi maailman ja miten paha tuli maailmaan ihmisen syntiinlankeemuksen kautta. Tärkeimmät luomiskertomuksen opetukset kertovat Jumalasta luojana ja maailman ylläpitäjänä sekä ihmisen asemasta luomakunnassa. Luomiskertomus voi myös opettaa meille jotakin rukouksesta. Jatka lukemista Rukoilijan esikuvat Aadam ja Eeva
Psalmi 33: Laulakaa Herralle uusi laulu
Psalmi 33 on seurakunnallinen ylistyslaulu. Se on ainoa Psalmeista 3-41, joka ei sisällä mainintaa kirjoittajasta. Tämä ja se, että edellinen psalmi loppuu samoihin ajatuksiin, millä tämä alkaa, on ajateltu, että psalmit 32 ja 33 olisivat alunperin olleet samaa psalmia. Jatka lukemista Psalmi 33: Laulakaa Herralle uusi laulu
Miksi Jumala halusi tappaa Mooseksen?
Vanhaa testamenttia lukiessa Jumalan toiminta saattaa herättää kummastusta. Hän tuntuu olevan äkkipikainen ja ailahteleva. Ero Uuden testamantin antamaan jumalakuvaan on niin suuri, että jotkut ovat jopa alkaneet ajatella, että kyse on eri jumalista. Jatka lukemista Miksi Jumala halusi tappaa Mooseksen?
Monikulttuurinen Raamattu
Viime aikoina on mediassa puhuttu paljon monikulttuurisuudesta, suvaitsevaisuudesta ja rasismista. Luonnollisesti me kristitytkin olemme ottaneet osaa tähän keskusteluun. Olemmeko kuitenkaan miettineet, mitä Raamattu ja Jumala sanoo näistä asioista? Jatka lukemista Monikulttuurinen Raamattu