Mark. 15:33–39
Markuksen evankeliumissa Jeesuksen sovitustyön ytimessä on Jeesuksen kuolema. Tämä on merkille pantavaa, koska muissa evankeliumeissa ylösnousemus saa suuremman roolin ja varsinkin Paavalin kirjeissä ylösnousemus on hyvin merkittävällä sijalla.
Markuksen kuvaus on monella tapaa merkillinen siitä huolimatta, että se on hyvin yksinkertainen ja koruton. Jatka lukemista Revitty
Mark. 15:16–32
Jeesus on tuomittu ja nyt hänet luovutettiin sotilaiden käsiin, jotka ensin ruoskivat hänet ja sen jälkeen pilkkasivat. Pilkka oli sotilaiden omaa huvia, ei osa tuomionpanoon liittyvää rangaistusta. Samaan aikaan pilkkaan liittyi myös fyysistä väkivaltaa. Orjantappurakruunu vastasi kultaista seppelettä, jota pidettiin päässä voitonjuhlassa. Tämä kruunu sisälsi kuitenkin pistävät piikit, jotka satuttivat otsaa. Jeesusta myös lyötiin.
Sotilaiden pilkasta alkaa Markuksella ikään kuin rinnakkaiskertomus. Samaan aikaan kuin Jeesuksen rangaistus etenee ja päättyy ristiinnaulitsemiseen, Markus esittelee kuninkuuteen liittyviä elementtejä. Sillä hän kuvaa sitä, mitä on tapahtumassa salassa. Se, mikä alkoi Markuksen aivan ensimmäisessä jakeessa Jeesuksen nimien esittelyllä, oli nyt käymässä toteen. Jatka lukemista Jeesus korotetaan
Mark. 15:1–15
Jeesuksen toinen oikeudenkäynti alkaa. Markus ei kerro Pilatuksen ja Herodeksen välisestä pallottelusta. Joko Markus ei siitä tiennyt tai ei nähnyt tärkeäksi mainita siitä.
Kertomus alkaa vaikeahkosti ymmärrettävällä johdannolla. Tämä ensimmäisen jakeen varhaisen aamun kokous on joko edellisen, Jeesuksen tuominneen Suuren neuvoston kokouksen päätös ja suoraa jatkoa edellisen luvun lopussa mainitulle kukonlaululle, tai sitten toinen, lyhyempi, kokous, jossa sovitaan taktiikasta Pilatuksen luona ja tehdään samalla lainmukainen päätös Jeesuksen tuomitsemisesta. Aiempi yöllinen oikeudenkäyntihän oli laiton ajankohtansa puolesta. Jatka lukemista Jeesus tuomitaan
Mark. 14:53–72
Jeesus viedään heti vangitsemisen jälkeen ylipapin taloon oikeudenkäyntiä varten. Se kuvastaa hyvin sitä, että ylipapit, vanhimmat ja lainopettajat haluavat hoitaa Jeesuksen pois tieltä salaa tai ainakin ilman erityistä hälyä. Samasta puhuu sekin, että oikeudenkäyntiä ei lykätä pääsiäisen ja sapatin yli, vaan se aloitetaan heti pääsiäisyönä.
Ylipapin talo ei ollut mikään virallinen oikeudenkäyntipaikka tai juutalaisen Suuren neuvoston kokoontumistila. Neuvosto kokoontui temppelissä, ja siellä tämäkin oikeudenkäynti olisi pitänyt pitää. Toki myöhäinen aika voisi olla syy ylipapin kodissa kokoontumiselle, mutta ei nyt sillä pääsiäisyönä temppeliä pidettiin aina auki. Jatka lukemista Kukko laulaa
Mark. 14:26–52
Pääsiäisateria on päättynyt. Juutalaisten käskyjen mukaan pääsiäislammas piti syödä ennen aamua. Jotta tämä aikaraja varmistuisi, pyrittiin yleensä siihen, että ateria päätettiin keskiyöllä. Ateria päättyi kiitosvirteen, samanlainen oli laulettu aterian aluksikin. Virtenä oli jokin hallel-psalmeista 114–118.
Jeesus alkaa johdattaa opetuslapsiaan Öljymäelle. Juutalaisten sääntöjen mukaan pääsiäisyö piti viettää Jerusalemissa, mutta ilmeisesti tilanpuutteen vuoksi pääsiäisenä kaupungin vieressä oleva Öljymäki luettiin osaksi sitä. Jeesus ei siis rikkonut tässä juutalaisten säädöksiä. Jatka lukemista Rukoustaistelu puutarhassa
Mark. 14:12–25
Markus siirtyy Jeesuksen elämän viimeiseen vuorokauteen. Hän virheellisesti kirjoittaa, että kyse olisi happamattoman juhlan ensimmäisestä päivästä. Todellisuudessa se oli vasta seuraava, eli pääsiäispäivä. Meidän näkökulmastamme Markuksen lausunnossa ei ole virhettä, koska vuorokautemme vaihtuu keskiyöllä. Tuohon aikaan vuorokausi vaihtui illalla auringon laskiessa, ja näin pääsiäinen alkoi vasta torstai-iltana.
Jeesuksen ohjeistus kahdelle opetuslapselle siitä, miten heidän tulee valmistaa illan ateria, muistuttaa Jeesuksen saapumista Jerusalemiin. Kummassakin tapauksessa Jeesus lähettää kaksi opetuslasta valmistelemaan asiaa ja antaa heille tiedoksi erityisiä yksityiskohtia tehtävän onnistumiseksi. Jatka lukemista Viimeinen ehtoollinen
Mark. 14:1–11
Markus aloittaa varsinaisen Jeesuksen kärsimyshistorian. Hän on selkeästi johdattanut lukijaa tähän hetkeen alusta saakka, ja Markusta onkin kutsuttu Jeesuksen kärsimyshistoriaksi, jolla on pitkä johdanto.
Aloitus on erikoinen. Ensinnäkin Markus jatkaa selkeiden aikamäärien kertomista, tosin nyt entistä tarkemmin, minkä on nähty olevan yhtenä merkkinä siitä, että Markus käyttää lähteenään alkukirkossa jo tunnettua suullista tai kirjallista kertomusta Jeesuksen kärsimyksestä, jossa painotetaan tärkeitä hetkiä. Oli kaksi päivää pääsiäiseen. Jatka lukemista Jeesus voidellaan
Mark. 13:28–37
Puheensa päätteksi Jeesus antaa vielä kehotuksen. Sen, ja koko puheen, kannalta olennaista on luvun viimeinen jae. Jeesus on puhunut kaiken vain neljälle opetuslapselleen, mutta sitä ei ole tarkoitettu pelkän opetuslasten sisäpiirin puheeksi, vaan kaikille. Tämä korostaa Jeesuksen sanojen merkitystä ja tärkeyttä.
Tämän luvun lopunkin ymmärtämistä auttaa, kun muistaa, että Jeesus on vastaamassa opetuslasten kysymykseen temppelin tuhosta. Me mielellämme siirrämme sen tulevaisuuteen, mutta siihen ei ole perusteita, vaikka Jeesuksen kuvakieli välillä sellaiseen tuntuisi viittaavankin. Syy, miksi tämä on niin vaikea mieltää, on se, että emme oikeasti käsitä, miten suuresta asiasta Jeesus puhui.
Jatka lukemista ValvokaaMark. 13:14–27
Jeesuksen apokalyptinen puhe jatkuu. Edellinen kappale päättyi kehotukseen pysyä kestävinä. Nyt taas tuleekin kehotus paeta. Se liittyy ”turmion iljetykseen”. Raamatunlukijat ovat aina pohtineet, mitä Jeesus tällä tarkoitti.
Itse termi tulee Danielin kirjasta. (11:31) Yleisesti Danielin ymmärretään viittaavan Antiokus Epifaneen Jerusalemin valloitukseen vuonna 168 e.Kr. Sen yhteydessä Antiokus tunkeutui temppeliin ja teurasti siellä sian. Lisäksi hän pystytti temppeliin Zeuksen patsaan. Myöhemmin, vuonna 40, Rooman keisari Caligula yritti pystyttää oman patsaansa temppeliin. Se ei kuitenkaan toteutunut.
Jatka lukemista Maailmanloppuko?Mark. 13:1–27
Pitkä päivä Jerusalemin temppelissä alkaa olla lopuillaan ja Jeesus alkaa tekemään lähtöä pois. Silloin yksi hänen opetuslapsistaan ihailee ääneen temppelin mahtavuutta. Ihailu oli oikeutettu, koska Jeesuksen aikana Jerusalemin temppeli oli yksi tuon alueen kuuluisimpia nähtävyyksiä ja hienoimpia rakennuksia. Herodes Suuri oli aloittanut sen uudistamisen vuonna 23 e.Kr. ja edelleen Jeesuksen aikana rakennustyöt olivat kesken. Se valmistui vasta vuonna 64, vain pari vuotta ennen juutalaissotaa.
Jatka lukemista Kaikella on loppunsa
