Aihearkisto: Opetus

Wesleyn nelitahokas 4/4: Kokemus

John Wesley on jossakin yhteydessä sanonut niin, että ei ole olemassa mitään muuta uskontoa kuin sosiaalinen uskonto. Hän ei tällä tarkoittanut mitään kommunistista tai humanistista manifestia, vaan hän halusi korostaa kristillisen uskon kokemuksellisuutta. Sitä, että uskomme on yhteyttä Jumalaan ja lähimmäisiin.

Jatka lukemista Wesleyn nelitahokas 4/4: Kokemus
Jaa tämä:
Share

Wesleyn nelitahokas 3/4: Järki

Kristittyjä, kuten uskonnollisia ihmisiä muutenkin, saatetaan syyttää tyhmyydestä ja taikauskosta. Saatetaan ajatella, että uskonnollisella uskolla ei ole minkäänlaista paikkaa tai tehtävää nykyajassa, jossa tiede on näyttänyt ihmiskunnan järjen mahdollisuudet. Tällaisen kritiikin vuoksi saatamme uskovina ajatella, että järki on jotakin, mikä on uskon vihollinen. Näin ei kuitenkaan ole. Järki on meille uskoville vähintään yhtä tärkeä asia kuin niillekin, jotka eivät usko.

Jatka lukemista Wesleyn nelitahokas 3/4: Järki
Jaa tämä:
Share

Wesleyn nelitahokas 2/4: Traditio

Traditio tai perinne voi ensi alkuun kuulostaa vähän tylsältä. Että se tarkoittaa vain vanhoja asioita, joista ei enää ole mitään hyötyä. Joissain kristillisissä piireissä sitä voidaan jopa pitää huonona asiana. Ajatellaan, että meidän kuuluu olla kaiken aikaa alussa, Raamatussa. Että kaikenlaiset tavat ja perinteet ovat kuollutta uskonnonharjoitusta.

Jatka lukemista Wesleyn nelitahokas 2/4: Traditio
Jaa tämä:
Share

Wesleyn nelitahokas 1/4: Raamattu

Olin jokunen vuosi sitten ryhmän kanssa matkalla ulkomailla. Olimme menossa tiettyyn paikkaan ja etsimme sitä. Apuna oli tietenkin kännykän karttasovellus. Määränpäätä etsiessämme yksi ryhmäläisistä kertoi, miten oli ollut samankaltaisessa tilanteessa. Navigaattorina oli toiminut henkilö, jolla oli ollut tabletti, josta hän tiiviisti seurasi edistymistä. Määränpäänä oleva paikka oli aukion reunalla, niin että kun ryhmä saapui aukion vastakkaiselle laidalle, määränpääkin näkyi jo. Mutta navigaattorina ollut henkilö ei luottanut aistihavaintoihin, vaan piti katseensa tiukasti tabletissaan. ”Nyt pitää kääntyä vasemmalle ja kiertää myötäpäivään”. Sen sijaan, että ryhmä olisi kulkenut aukion yli suorinta tietä, seurattiinkin karttaohjelman ohjeita, ja määränpäähän kierrettiin aukion laitaa pitkin.

Jatka lukemista Wesleyn nelitahokas 1/4: Raamattu
Jaa tämä:
Share

Sokea näkee!

Mark. 10:46–52

Jeesuksen viimeinen etappi Jerusalemin matkalla on Jeriko, joka on noin kolmenkymmenen kilometrin päässä Jerusalemista. Itse kaupungissa käynnistä ei Markus kerro mitään. Varsinainen tapahtuma sijoittuu Jerikon ulkopuolelle, kun ollaan sieltä poistumassa.

Tämä on Markuksen viimeinen parantamisihme. Sokeiden parantaminen oli yksi messiaan tuntomerkeistä, joten kertomus on merkittävä. Se sisältää paljon muitakin asioita, joilla on vaikuttava sanoma.

Jatka lukemista Sokea näkee!
Jaa tämä:
Share

Ennakoivaa vallanjakoa

Mark 10:32–45

Jeesuksen matka jatkuu kohti Jerusalemia. Hän kulkee nyt joukon edellä, mikä kuvaa toisaalta kiirettä ja toisaalta päättäväisyyttä. Seuraavan ihmisjoukon kuvaus on erikoinen. Siellä olivat opetuslapset, mutta myös heidän perässä kulkevat ihmiset.

Saatamme helposti ajatella, että opetuslapsilla tarkoitetaan kahdentoista opetuslapsen ydinjoukkoa ja ihmisiksi mainitut olisivat sitten suurempi Jeesusta seuranneiden opetuslasten joukko. Jeesus on kuitenkin taittanut matkaansa Jerusalemiin pääosin salassa. Olisiko siis Jeesus välttämättä halunnut kulkea suuren opetuslapsijoukon kanssa, mikä olisi herättänyt huomiota? 

Jatka lukemista Ennakoivaa vallanjakoa
Jaa tämä:
Share

Pelastus ja raha

Mark 10:17–31

Jeesus jatkaa matkaansa kohti Jerusalemia. Tällä kertaa matkanteon keskeyttää paikalle juokseva mies. Hän polvistuu Jeesuksen eteen ja kysyy, miten mitä hänen pitää tehdä, että hän voisi periä iankaikkisen elämän.

Polvistumalla mies osoittaa, että hän pitää Jeesusta enempänä kuin vain tavallisena rabbina. Edes suurien rabbien edessä ei polvistuttu, vaan kunnioitusta osoitettiin muilla tavoin. Myös miehen käyttämä tervehdys on erikoinen: ”hyvä opettaja”. Opettaja eli rabbi viittaa siihen, että mies kyllä piti Jeesusta rabbina, vaikkakaan ei tavanomaisena.

Jatka lukemista Pelastus ja raha
Jaa tämä:
Share

Arvottomat lapset

Mark. 10:13–16

Jeesuksen luo tuotavien lasten tapaus on lyhyt, mutta sisältää monia merkittäviä seikkoja. Ensinnäkin juutalaisilla oli tunnettua, että rabbien luo tuotiin lapsia siunattavaksi. Siinä ei ollut mitään erikoista. Erikoista ei ollut siinäkään, että opetuslapset estelivät tuojia. He todennäköisesti ajattelivat, että Jeesus oli ehkä väsynyt tai hänellä oli juuri nyt parempaakin tekemistä. Tavallaan opetuslasten reaktio on tässä sama kuin aikaisemmin, kun puhuttiin vieraasta henkienmanaajasta. Henkienmanaaja toimi Jeesuksen nimessä, mutta ei seurannut Jeesusta, joten opetuslapset olettivat, että hän toimii väärin.

Jatka lukemista Arvottomat lapset
Jaa tämä:
Share

Fariseusten ansa

Mark. 10:1–12

Jeesus siirtyy viimein Juudeaan. Hänen reittinsä kulkee Jordanin itäpuolta pakanain alueelta pohjoisesta etelään. Suorin reitti Jerusalemiin veisi Jordanin länsipuolta, mutta välissä on Samaria. Juutalaisten ja samarialaisten välit olivat huonot ja lisäksi Samariaa saatettiin pitää jopa pakanoiden alueita saastaisempana. Siksi juutalaiset, varsinkin Jerusalemiin mennessään, kiersivät Samarian.

Matkalle on lähdetty jälleen suuren väkijoukon seuraamana. Jeesus käyttää matka-aikaa hyväksi opettaakseen kansaa tapansa mukaan. Epäselväksi jää, tapahtuuko Jeesuksen opetus liikkeellä, vai taukopaikoissa. Joka tapauksessa mukana on jälleen myös fariseuksia, jotka aloittavat Jeesuksen kanssa keskustelun. Heidän kysymyksensä ei kuitenkaan nouse uteliaisuudesta, vaan halusta saada Jeesus ansaan. Koetteluksi käännetty sana sisältää myös viitteen Jeesuksen kärsimykseen pääsiäisenä. Fariseusten kiusa on jo tulevan kärsimyksen alkusoittoa.

Jatka lukemista Fariseusten ansa
Jaa tämä:
Share