Aihearkisto: Teologia

Kolminaisuusopin historialliset ja teologiset kehityskulut

Tässä esseessä tarkoitukseni on tarkastella kolminaisuusopin historiallista kehitystä ensimmäisinä kristillisinä vuosisatoina eksegetiikan, kirkkohistorian ja systemaattisen teologian näkökulmista. Käsittely on varsin pintapuolista, mutta se antanee hyvän kokonaiskuvan. Jatka lukemista Kolminaisuusopin historialliset ja teologiset kehityskulut

Jaa tämä:
Share

Ilosanoma alaspainetuille

Jeesus levähtää samarialaisella kaivolla ja tapaa samarialaisen naisen Johanneksen evankeliumin luvussa 4. Kohtaaminen on vaikuttava ja aivan liian usein väärinymmärretty. Kertomuksesta korostetaan samarialaisen naisen synnillistä elämäntapaa, vaikka siihen ei ole kovinkaan hyviä perusteita. Ennemminkin kyse on hyljittyjen ja ylenkatsottujen sekä heikkojen voimaannuttamista. Se on kertomus siitä, miten Jumala näkee muiden hylkäämät ja ottaa heidät vastaan hyväksyen heidät sellaisenaan.

Jatka lukemista Ilosanoma alaspainetuille

Jaa tämä:
Share

Oletko koskaan suuttunut Jeesukselle?

1. Kun. 8:22–30; Joh. 6:60–69

Koska viimeksi olet närkästynyt Jeesukseen? Siihen, mitä hän on sanonut tai tehnyt. Kysymys on varmaan mielestäsi outo ja ehkä jopa sopimaton. Miten nyt Jeesukseen voisi närkästyä! Mutta kun luemme evankeliumeja, häneen närkästytään koko ajan. Useimmiten närkästyjät ovat hänen vihollisiaan, mutta toisinaan hänen opetuslapsensa, jopa heistä lähimmät, närkästyvät. Jatka lukemista Oletko koskaan suuttunut Jeesukselle?

Jaa tämä:
Share

Käsittämätön Jumala

Psalmi 29; Jesaja 6:1–8; Roomalaiskirje 8:12–17

Tämän, Pyhän Kolminaisuuden päivän, teksteissä on esillä Jumala. Häntä kuvaillaan ja kohdataan niissä monella tapaa. Niinpä katsomme Jumalan eri puolia ja sitä, miten Jumalan kolminaisuus näkyy meidän kaikkien elämissämme. Samalla korostuu Jumalan suuruus ja käsittämättömyys. Olemme tänään pyhän Jumalan edessä. Jos sanot, että ymmärrät hänet, et oikeasti tunne häntä lainkaan. Jatka lukemista Käsittämätön Jumala

Jaa tämä:
Share

Suoritus vai rakkaus?

Ap.t. 8:26-40, 1. Joh. 4:7-21, Joh. 15:1-8

Kuvitelkaa, että joku tulee uskoon kuultuaan ensimmäistä kertaa elämässään siitä, mitä Jeesus on hänen puolestaan tehnyt. Tämä henkilö elää kuitenkin maassa, jossa ei ole muita kristittyjä, eikä kukaan muu siellä tiedä mitään kristinuskosta. Hänelle ei voi sanoa, että kunnon kristitty lukee päivittäin Raamattua ja käy säännöllisesti seurakunnassa, koska sellaisiakaan ei ole. Miten ajattelisitte hänen käyvän? Jatka lukemista Suoritus vai rakkaus?

Jaa tämä:
Share

Uusi alku

Mark. 16:9–20

Kuten viime kerralla kävi ilmi, Markuksen evankeliumi loppuu jakeeseen 8. Tai vaihtoehtoisesti sen alkuperäinen loppu on jostakin syystä kadonnut. Kysymys Markuksen evankeliumin lopusta on yksi tunnetuimpia Uuden testamentin tekstikriittisiä kysymyksiä.

Tekstikritiikki on tutkimuksen ala, joka pyrkii tutkimaan erilaisia käsikirjoituksia samasta tekstistä ja vertaillen niissä esiintyviä eroja päättelemään, mikä on ollut alkuperäinen kirjoitusmuoto. Nimestään huolimatta tekstikritiikissä ei siis suhtauduta Raamatun tekstiin kriittisesti siinä mielessä, että esimerkiksi sen luotettavuutta pyrittäisiin epäilemään tai kritisoimaan. Päinvastoin, tarkoitus on tosiaan koettaa löytää alkuperäinen kirjoitustapa ja näin lisätä Raamatun luotettavuutta. Jatka lukemista Uusi alku

Jaa tämä:
Share

Wesleyn nelitahokas 4/4: Kokemus

John Wesley on jossakin yhteydessä sanonut niin, että ei ole olemassa mitään muuta uskontoa kuin sosiaalinen uskonto. Hän ei tällä tarkoittanut mitään kommunistista tai humanistista manifestia, vaan hän halusi korostaa kristillisen uskon kokemuksellisuutta. Sitä, että uskomme on yhteyttä Jumalaan ja lähimmäisiin.

Jatka lukemista Wesleyn nelitahokas 4/4: Kokemus
Jaa tämä:
Share

Wesleyn nelitahokas 3/4: Järki

Kristittyjä, kuten uskonnollisia ihmisiä muutenkin, saatetaan syyttää tyhmyydestä ja taikauskosta. Saatetaan ajatella, että uskonnollisella uskolla ei ole minkäänlaista paikkaa tai tehtävää nykyajassa, jossa tiede on näyttänyt ihmiskunnan järjen mahdollisuudet. Tällaisen kritiikin vuoksi saatamme uskovina ajatella, että järki on jotakin, mikä on uskon vihollinen. Näin ei kuitenkaan ole. Järki on meille uskoville vähintään yhtä tärkeä asia kuin niillekin, jotka eivät usko.

Jatka lukemista Wesleyn nelitahokas 3/4: Järki
Jaa tämä:
Share

Wesleyn nelitahokas 2/4: Traditio

Traditio tai perinne voi ensi alkuun kuulostaa vähän tylsältä. Että se tarkoittaa vain vanhoja asioita, joista ei enää ole mitään hyötyä. Joissain kristillisissä piireissä sitä voidaan jopa pitää huonona asiana. Ajatellaan, että meidän kuuluu olla kaiken aikaa alussa, Raamatussa. Että kaikenlaiset tavat ja perinteet ovat kuollutta uskonnonharjoitusta.

Jatka lukemista Wesleyn nelitahokas 2/4: Traditio
Jaa tämä:
Share